No olisi saatavilla tuollainen isovanhempien vanha maalaistalo vuosisadan alusta ja paikkakin nyt on jotenkuten kelvollinen, mutta vähän askarruttaa vanhan rakennuksen riskit. Hirret ja runko muutenkin kait pitäisi olla hyvässä kunnossa. Talolla on korkea kivijalka ja hirsiariina sen alla. Hirisiarinaa on joudutta osin tuhoamaan kun alle on tehty kellari joskus 60-luvulla. Samaan aikaan taloon on tehty myös pesuhuone sisälle ja WC. Tuo betoninen kellari muutoinkin epäillyttää maalikkoa kun on tuhottu alkuperäistä ja on siellä maan alla, mutta onko siinä mitään riskiä oikeasti? Katto siinä pitäisi uusia enennkuin alkaa muita rakenteita heikentämään. Nyt katolla betonitiiliä ja sen alla ilmeisesti pärekatto. Tiilet poistettaisiin ja peltikatto tilalle Asuttuna se on ollut tähän päivään saakka.
Talossa on sähkölämmitys ja kaksi piippua. Lämmitys on tarkoitus säilyttää ennallaan eli puulla ja sähköllä ja mitään koneellista ilmanvaihtoa ei lisätä. Nyt siellä on yksi massiivinen 80-luvun vuolukivitakkauuni tuvassa ja muualla monta vanhaa pönttöuunia ja talon toisesta päästä. Takkaleivinuuni olisi ajatus säilyttää ja ainakin talon toisesta päästä myös yksi vanha pönttöuuni. Eristettä ajatus lisätä ulkopuolelle. Mineriitit poistettaisiin ja jotain käyttötarkoitukseen sopivaa eristettä n. 50mm ja uusi puuverhous. tällähetkellä ulkona mineriittilevyt ja sisällä tapetin alla jokin tervapaperi. Hirsiseinän vahvuus on perimätiedon mukaan 20cm. Remontin jälkeen siäpuolelle on ajatus jättää hirsipinta näkyviin. Myös rossipohjan eristys varmaan uusitaan kokonaan. Huonekorkeus on 3m eli ehkä himan eristevahvuutta voisi kasvattaa vaika korkeista huoneista ei halutakkaan luopua. Lattimateriaalit on tällähetkellä muovimattoa ja niiden alla tietääkseni vanha kulunut lattia. LAttian ajattelin tehdä uuden massiivipuusta (mänty). Yläpohjaan tullan lisämään eristettä myös. Pinta-ala yhdessä kerroksessa n.120m2 ja yläkerta lähes käyttämättä. Ainoastaan sauna tehty yläkertaan 80-luvun/90-luvun vaihteessa. Saunassa huomasin lattiamaton kupruilevan hieman mutta onkohan tämäkään vakavampaa. Ikkunat todennäköisesti vaihdetaan uusin, koska ne on muutenkin jo vaihdettu joskus 60-luvulla sen aikaisiin eikä ole vanhan näköisiä. Eikö ikkunatehtaalta saa kuitenkin ikkunoita tilausmitoilta ettei tarvitse puuseppää työlistää? Mistä on odotettavissa isoja kustannuksia kun alkaa kunnostamaan? Eli kattomateriaali pitää ostaa, mutta tuskin kallista kun talkoolla vaihtaa. Ikkunat maksaa jonkin verran. Eristysmateriaali myös mutta laudat verhoukseen jo löytyy varastosta. Myös lattiaan tulevaa mäntyä loutuu rajattomasti talon metsistä tietenkin höyläys ja sahaus maksaa jotain. Keittiökaapit ja muuta kaapistot ajattelin tehdä itse massiivipuusta kun olen harrastanut puutöitä. En tiedä mutta putkiremontti ehkä myös ajankohtainen. Olenko yltiöoptimistinen jos ajattelen että selviä remontista 25000e:llä, kun en uutta tavoittele. Jos remontti tulis maksamaan lähelle 50 000 e niin siinä vaiheessa ajattelisin että olisi pitänyt vaan tehdä se uusi talo.
Talossa on sähkölämmitys ja kaksi piippua. Lämmitys on tarkoitus säilyttää ennallaan eli puulla ja sähköllä ja mitään koneellista ilmanvaihtoa ei lisätä. Nyt siellä on yksi massiivinen 80-luvun vuolukivitakkauuni tuvassa ja muualla monta vanhaa pönttöuunia ja talon toisesta päästä. Takkaleivinuuni olisi ajatus säilyttää ja ainakin talon toisesta päästä myös yksi vanha pönttöuuni. Eristettä ajatus lisätä ulkopuolelle. Mineriitit poistettaisiin ja jotain käyttötarkoitukseen sopivaa eristettä n. 50mm ja uusi puuverhous. tällähetkellä ulkona mineriittilevyt ja sisällä tapetin alla jokin tervapaperi. Hirsiseinän vahvuus on perimätiedon mukaan 20cm. Remontin jälkeen siäpuolelle on ajatus jättää hirsipinta näkyviin. Myös rossipohjan eristys varmaan uusitaan kokonaan. Huonekorkeus on 3m eli ehkä himan eristevahvuutta voisi kasvattaa vaika korkeista huoneista ei halutakkaan luopua. Lattimateriaalit on tällähetkellä muovimattoa ja niiden alla tietääkseni vanha kulunut lattia. LAttian ajattelin tehdä uuden massiivipuusta (mänty). Yläpohjaan tullan lisämään eristettä myös. Pinta-ala yhdessä kerroksessa n.120m2 ja yläkerta lähes käyttämättä. Ainoastaan sauna tehty yläkertaan 80-luvun/90-luvun vaihteessa. Saunassa huomasin lattiamaton kupruilevan hieman mutta onkohan tämäkään vakavampaa. Ikkunat todennäköisesti vaihdetaan uusin, koska ne on muutenkin jo vaihdettu joskus 60-luvulla sen aikaisiin eikä ole vanhan näköisiä. Eikö ikkunatehtaalta saa kuitenkin ikkunoita tilausmitoilta ettei tarvitse puuseppää työlistää? Mistä on odotettavissa isoja kustannuksia kun alkaa kunnostamaan? Eli kattomateriaali pitää ostaa, mutta tuskin kallista kun talkoolla vaihtaa. Ikkunat maksaa jonkin verran. Eristysmateriaali myös mutta laudat verhoukseen jo löytyy varastosta. Myös lattiaan tulevaa mäntyä loutuu rajattomasti talon metsistä tietenkin höyläys ja sahaus maksaa jotain. Keittiökaapit ja muuta kaapistot ajattelin tehdä itse massiivipuusta kun olen harrastanut puutöitä. En tiedä mutta putkiremontti ehkä myös ajankohtainen. Olenko yltiöoptimistinen jos ajattelen että selviä remontista 25000e:llä, kun en uutta tavoittele. Jos remontti tulis maksamaan lähelle 50 000 e niin siinä vaiheessa ajattelisin että olisi pitänyt vaan tehdä se uusi talo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En osaa vastata kustannuskysymyksiisi. Mutta kuulostaa siltä että sinun tulisi pikimmiten hankkia käsiisi Panu Kailan kirjoittama kirja Talotohtori =vanhan hirstitalon korjauskirja.
Ostin kolmisen vuotta sitten lähes kuvaamasi ikäisen ja tyylisen talon.
Panu Kailan talotohtoria onkin luettu ahkerasti ja ehkä vältytty suuremmilta virheiltä remonttia tehdessämme.
Meilläkin on kattoremontti edessä, mutta olemme pohtineet hieman rauhallisempaa tahtia eli yritämme löytää käytettyjä ehjiä kattotiiliä ja vain paikkailla kattoa siellä, missä tarvitaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä nuohoojaan, joka kontrolloisi kaikki uunit ja hormit. Meillä on kolme nk pönttöuunia makuuhuoneissa. Olemme todenneet, että ne ovat erinomaisia, lämpenevät nopeasti ja pysyvät lämpiminä kauan. Siksi aiomme hankkia samanlaisen neljänteen makuuhuoneeseen.
(On helppo maalata vanhat uunit öljyvärillä uudennäköisiksi.)
Mekin ajattelimme kuoria sisäseinät ja jättää kauniin hirsipinnan näkyviin. Luovuimme kuitenkin ajatuksesta ja sen sijaan olemme vain jättäneet joitakin erityisen kauniita hirsiseinän alueita ikäänkuin tauluiksi. Syynä on yksinkertaisesti Panu Kailan mainitsema yksityiskohta, että hirsiseinän lämmitys vie huomattavan paljon energiaa.
Muutoin kannattaisi antaa asiantuntijan tehdä perinpohjainen tarkistus mm mahdollisista hyönteis- ja sienivaurioista, ennekuin päätätte, kannattaako alkaa remontit.
Onko tuo home/seini tutkimus siinäkin tapauksessa järkevä, jos puurakenteet ovat kovia eikä märäntymisen merkkejä näy?
Sehän on totta että hirsiseinän lämmittäminen vie paljon energiaa, mutta eikä se myös tarkoita sitä että se varaa pitkäksi aikaa lämpöä ja iso lämpöä varaava massa kait vain eduksi yleensä.
http://www.ulapland.fi/home/myp/keke/hirsirakennukset/Korjaus/eristäminen.htm
Tuo toki on ongelma että jos hirsiseinät on harvat niin kosteus vois tiivistyä eristyksiin
varaa, vuotaa lämpöä kuin seula. Eli sipuolella haltehsit yms lastulevyt tiivistää rakennetta.
Liian suuriin remppoihin ei pidä lähteä. Remonttiin riittää 10000 tai toisaalta kaikki mnee mitä on.
Eli mitä enenmmän tekee, sitä enemmän tekee virheitä, alkuinnostuksessa kun purkaa pois kaikkea käyttökelpoista ja alkaa suoristaa seiniä jne.
Sienitutkimusmatkat voi tehdä metsään.
Varaa ainakin silloin, jos lisää eristettä ulkopuolelle, kuten tuossa aiemmin annetussa linkissä
50 mm Ekovilla ( saa nykyään myös levynä ) ulko-
puolelle ehdottomasti. Ja uloimmaksi ulkovuorilau-
ta suoraan koolaukseen, ei tarvita tuulilevyjä.
Lattiaan ja kattoon 30 sm ekovillaa ja tarkista
että katto on ehjä. Uudet ikkunat esim. Sydänpuu
tai Alavus. Asennus ulkopinnan kanssa tasan. Oman
työn osuus näyttää Sinulla olevan melko suuri ja
jos mahdollista suorittaa työ ajalla, niin 25.000
on ihan mahdollinen. Olihan teillä jo mm. ulkovuo-
rilauta valmiina.Kaapit voit ja osaat tehdä itse,
se kertoo jo paljon kädentaidostasi. Onnea vaan
projektiinne !
Meillä oli sienivaurio, joka oli levinnyt hitaasti vuotavasta ja näkymättömästä vesijohdosta lattian alla. Vaurio ei näkynyt pintatarkastuksessa.
Miten on kellarin ja lattian välinen kosteuseristys?
Kun on kyse niin vanhasta talosta, on aihetta varautua yllätyksiin.
Kuitenkin suosittelen yrittämään. Näillä taloilla on erityinen "luonne" pihapiireineen kaikkineen. Arvokas kokonaisuus..
Onnea yritykselle!
meillä löytyi jumin syömää seinää yllättäen . hirret muuten kovat ja kuivat . onneksi ei vielä investoitu rakennukseen muuten suuria summia. nyt harkinnassa mitä tehdään . talon pohjois päätyä on nakerrettu laajasti. piti olla virheetön. vituttaa.
Jepulis, siirsin vanhan hirsimökin ja purin toisen varaosiksi, ja kasasin niistä uuden kokonaisuuden. Vanhoissa hirsitaloissa on ongelmana yleensä alushirsien lahovauriot. Eli alimmat hirsikerrat kannattaisi tarkistaa ennen kuin tekee mitään. Jos ne ovat lahot, niin tunkkaaminen on edessä (eli rungon nosto, jotta alushirret voi uusia). Aikaavievä prosessi! Myös hengittämättömät seinämateriaalit voivat salakavalasti lahottaa hirsirakenteita.
Itse jätin hirsiseinäpinnan osittain näkyviin, eli tein seinän alaosaan puolipaneelin. Alimpia hirsikertoja jouduin vaihtamaan ja veistelemään lahovaurioita pois. Paneelin alle paukutin pari kerrosta huokolevyä lisäeristeeksi.
Paljas hirsiseinä toki lämpeää huomattavasti hitaammin kuin esim. huokolevyllä peitetty, mutta koska lattiasta ylöspäin on toista metriä peitetty huokolevyllä, kämppä lämpenee kyllä suhteellisen nopeasti. Eikä ylempänä olevia kylmiä pintoja juuri huomaa käytännössä.
Tärkeintä on, että paljaaksi jäävän hirsiseinän tilkitseminen on tapahtunut huolellisesti. Parhaan tuloksen saa tukevalla, painavalla metallikiilalla ja kuminuijalla. Niin saa pellavariveen uppoamaan hirsien väliin ja puristuvan tiukkaan! Kokeilin myös koivupuista kiilaa, mutta ratkaisevin tekijä tuntui olevan kiilan massa. Omani on vanha puidenhalkaisukiila (ranteet vahvistuvat). Kun eriste on tarpeeksi tiiviisti sulloutunut, ei kylmää ilmaa pääse virtaamaan hirsien välistä!
Ekovilla on hyvä, helppo ja hengittävä eriste minunkin mielestäni, itse tosin käytin purua, kutterinlastua ja pellavaa.
Mielestäni ulkopuolelle kannattaisi hirsipinnan päälle laittaa ensin tervapaperi, vasta sen jälkeen lisäeristeet. Hirsipinta kun ei käsinveistettynä ole tasainen, joten paperi myötäilee paremmin rakennetta eikä päästä ilmavirtauksia hirsien läpi. Se on edullinen ja hyväksi havaittu konsti. Ei muuta tällä kertaa ;-)
Missä päin Suomea?
Onko varmaa, että on jumi?Eikös jumi esiinny lähinnä hyvin rajoitetuilla alueilla Ahvenanmaalla ja Turun tienoilla?
Oletteko kysyneet joiltakin ötökkäasiantuntujoilta neuvoa? Jos, niin mitä neuvoja saitte?
Niitä hirttä syöviä ötököitä on niin monta eri lajia:Meilläkin juuri lahonneissa on ollut jos jonkinlaista. On vaihdettu terveisiin.
Meillä oli lisäksi muurahaisten syömiä, jopa sisäseinissä.
Niin, meillä oli ilmeisesti kaikki ne ongelmat, mitä vanhoissa hirsitaloissa voi olla. Välillä ihmettelee, onko ollut mitään järkeä korjailla, uhrata aikaa ja rahaa....
Ja on harmittanut, mutta nyt jo sopeuduttu ja totuttu hyväksymään talovanhuksen sairauksia.
Pihapiiri loistava ja koko luonto ympärillä.
Sai itse niin hyviä neuvoja hirsimökin laajennukseen Hirsitaito ry:n (www.hirsitaito.fi) ammattitaitoisilta osaajilta, joten suosittelen, että pyydät jotain ammattilaista katsomaan ja suunnittelemaan remonttia kanssasi vaikkakin tekisit sen itse. Heillä on laajaa kokemusta myös korjausrakentamisesta ja saat varmasti hyviä vinkkejä. Hirsitaidon sivulta löydät oman alueesi ammattilaiset, vasemmasta osaajat ja siitä linkki osaajarekisteriin. Nämä ovat rekisteröityneitä ammattilaisia, jotka ovat ylpeitä osaamisestaan ja joille työn hyvä laatu on kunnia asia!
Se on pieni kustannus mutta varmasti kannattaa!