Sitä on nuorena niin lumoissaan ja ihastuksissaan, että aletaan puhua rakkaudesta. Mutta mitä se rakkaus sitten pohjimmiltaan on? Rakkaus on tunne, jossa haluaa tuottaa rakkauden kohteelle mahdollisimman paljon hyvää. Yleensä ainakin näillä keskustelupalstoilla nuoret tytöt sanovat rakastavansa "sitä jätkää", mutta tiedättekö te tosiaan minkälainen tunne rakkaus on? En voi väittää, että ei voi rakastaa, kun on niin nuori, mutta yleensä se tunne, mikä tuntuu rakkaudelta, on syvä ihastus. Se on tunne, jossa toivoo itselleen hyvää sen ihastuksen kautta, ei suinkaan rakastetulleen hyvää itsensä kautta. Rakkaus on ihana asia, kuten ihastuminenkin. Molemmat ovat tunteita, jotka polttavat sydäntä, mutta kipua suurempaa on se lämpö, jota siitä saa.
On jännää, että joskus ennen, kun minulla ei ollut vielä poikaystävää, ihastuin hyvin helposti moniin ihmisiin. Pari kertaa tunsin olevani rakastunut. Tämä tunne kesti molemmilla kerroilla hyvin pitkään, kunnes se sitten viimein katosi. Se ei siis varmaankaan ollut oikeaa rakkautta. Nyt olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä hieman yli kolme kuukautta ja mietin hyvin usein, että rakastanko häntä vai en. Se on minulle suuri mysteeri, olen toki hyvin rakastunut, mutta rakastanko? Sitten tässä yksi päivä ollessani yötä kultani luona, hän sanoa pamautti: "Voi kun mie rakastan sinnuu ihan hirveesti." Ja miun sydän jätti lyönnin väliin. Mie en pystyny vastaamaan siihen yhtään mitään, en yhtään mitään, se oli yllätyksistä suurin, minkä ikinä oon kokenu. Vähän aikaa (ei kyllä kovin pitkään) meni, kun vastasin: "Ich auch, eli mie myös." Pahinta on, että minä en tiiä, tarkotinko sitä oikeesti. Vieläkin ihmetyttää, että miten se uskalsi sanoa jotain sellasta, minä en uskaltais sanoa rakastavani varmaan koskaan. Mutta...
On jännää, että joskus ennen, kun minulla ei ollut vielä poikaystävää, ihastuin hyvin helposti moniin ihmisiin. Pari kertaa tunsin olevani rakastunut. Tämä tunne kesti molemmilla kerroilla hyvin pitkään, kunnes se sitten viimein katosi. Se ei siis varmaankaan ollut oikeaa rakkautta. Nyt olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä hieman yli kolme kuukautta ja mietin hyvin usein, että rakastanko häntä vai en. Se on minulle suuri mysteeri, olen toki hyvin rakastunut, mutta rakastanko? Sitten tässä yksi päivä ollessani yötä kultani luona, hän sanoa pamautti: "Voi kun mie rakastan sinnuu ihan hirveesti." Ja miun sydän jätti lyönnin väliin. Mie en pystyny vastaamaan siihen yhtään mitään, en yhtään mitään, se oli yllätyksistä suurin, minkä ikinä oon kokenu. Vähän aikaa (ei kyllä kovin pitkään) meni, kun vastasin: "Ich auch, eli mie myös." Pahinta on, että minä en tiiä, tarkotinko sitä oikeesti. Vieläkin ihmetyttää, että miten se uskalsi sanoa jotain sellasta, minä en uskaltais sanoa rakastavani varmaan koskaan. Mutta...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kanssa miettiny tota samaa omalta taholtani nyt kun oon poikani kanssa ollu yhdessä yli vuoden. Mutta sitten makasin tässä kuukaus sitten sairaalassa, oksensin ympäri lattioita ja tein oikeasti kuolemaa, tarkempiin yksityiskohtiin ei nyt mennä koska sinne päätyminen oli loppujen lopuks oma vika. No, poikaystävä istu koko sen ajan 8.00-19.30 siinä mun vierellä, piti kädestä kiinni ja pyyhki oksennusta naamalta. Se ei hievahtanu siitä mihinkään.
Oikea rakkaus ei todellakaan ole sitä että kävellään käsi kädessä kaupungilla ja pussaillaan koulun käytävillä; se on sitä että pystyy luopumaan omasta onnestaan ja omasta hyvinvoinnistaan jonkun toisen tähden. Tota sairaalakeikkaa en koskaan unohda, koska yksin en ois siellä kestäny.
Mä mietin että miks íhmeessä tommoset asiat tuntuu olevan paljon helpompia sanoa jotenkin muuten kun ihan vaan suamenkielellä =). Musta ainakin tuntu että kerran hiukka epävarmassa tilanteessa tuli sanottua jotain love you -tyylistä, kun se ei kuulosta niin vakavalta kun rehellinen suomalainen "mä rakastan sua"
Samaa olen miekin ihmetellyt. On vaan niin yksinkertasta tokasta, että I love you, tai Je t'aime, tai Ich liebe dich taikka jag älskar dig, mutta annahan kun pitäis sanoa, että mie rakastan sinnuu, nii eipäs oo helppoo ollenkaan. Miulla meni oikeesti ihan jauhot suuhun ja aivot sekasin, mie oon muuten aika sanavalmis tyttö, mutta kun oma kulta sanoo rakastavansa minua niin johan menen hiljaseks. Se oli vaan ihan kamala shokki! Toisaalta se oli ihanaa, mutta toisaalta tuntu, että nyt miut on ahistettu häkkiin, josta en voi päästä ulos, vaikka en haluaisikaan päästä. Pakko oli jotakin vastata. Se muutama sekunti siinä kullan kainalossa hiljaa tuntu ihan hirveen ahdistavalta, niin ahdistavalta, että jotakin oli sanottava. Mietihän nyt tilanne, että sie sanot jollekin: "Mä rakastan sua" ja toinen ei vastaa mitään, tai sanoo sitten jotain tyyliin "aha".
Mul on tämmönen filosofia et aito rakkaus on ainut kaunis ja täydellinen asia tässä asioiden kaikkeudessa.
Mul on tämmönen filosofia et aito rakkaus on ainut kaunis ja täydellinen asia tässä asioiden kaikkeudessa.