Tapanani on ollut pitää aina vähän rahaa myöskin "sukanvarressa" pahan tilanteen varalta.
Kuitenkin nyt viimeksi, kun jälleen kerran talletin omalle tililleni 140 € laskujen maksamista varten, niin siitäpä vasta yksi sossun virkailija hermostui ja alkoi tivaamaan jatkuvasti uudestaan ja uudestaan, että mitä rahaa tämä oikein on, vaikka selitin kuinka että ei minulla ole tähän päivään mennessä ollut tietoa, että käteisen vararahan omistaminen ja sen tallettaminen voisi olla kiellettyä ja estää täysimääräisen toimeentulotuen saannin.
Laitoni myöskin säköpostissa seuraavanlaisen selvityksen ko. asiasta:
-Anteeksi, että en vielä torstaina hoksannut vilkaista saapuneita sähköpostejani.
-Vastaus lähettämääsi ko. kysymykseen on kuitenkin seuraava.
-Välttämätöntä on ollut pitää itsellänikin aina jonkinverran käteistä hätävararahaa, johtuen juuri pätkätöistä ja siitä johtuen myöskin pienistä ja hyvin usein riittämättömistä tuloistani.
- Juuri tämän menettelyni ansiosta olen onnistunut välttämään tunnetusti kalliiksi tulevat ulosottotilanteet, säilyttänyt
luottokelpoisuuteni, pystynyt maksamaan laskuni juuri ja juuri rittävän ajoissa ja tarpeen vaatiessa hoitamaan terveyttäni
jned. jned.
- Enkä ole voinut mitenkään olettaa, että tämäntyyppinen menettely olisi mikään este toimeentulotuen saamiseksi täysimääräisenä. Piste!
T. K N******.
Tuli kylläkin osittainen tuki, mutta en oikein osaa olla siihen vielä tyytyväinen. Toivoisinkin, että jos jollakin olisi tietoa yleisestä käytännöstä, niin laittaisi vähän infoa tulemaan. Kiitos jo etukäteen.
Kuitenkin nyt viimeksi, kun jälleen kerran talletin omalle tililleni 140 € laskujen maksamista varten, niin siitäpä vasta yksi sossun virkailija hermostui ja alkoi tivaamaan jatkuvasti uudestaan ja uudestaan, että mitä rahaa tämä oikein on, vaikka selitin kuinka että ei minulla ole tähän päivään mennessä ollut tietoa, että käteisen vararahan omistaminen ja sen tallettaminen voisi olla kiellettyä ja estää täysimääräisen toimeentulotuen saannin.
Laitoni myöskin säköpostissa seuraavanlaisen selvityksen ko. asiasta:
-Anteeksi, että en vielä torstaina hoksannut vilkaista saapuneita sähköpostejani.
-Vastaus lähettämääsi ko. kysymykseen on kuitenkin seuraava.
-Välttämätöntä on ollut pitää itsellänikin aina jonkinverran käteistä hätävararahaa, johtuen juuri pätkätöistä ja siitä johtuen myöskin pienistä ja hyvin usein riittämättömistä tuloistani.
- Juuri tämän menettelyni ansiosta olen onnistunut välttämään tunnetusti kalliiksi tulevat ulosottotilanteet, säilyttänyt
luottokelpoisuuteni, pystynyt maksamaan laskuni juuri ja juuri rittävän ajoissa ja tarpeen vaatiessa hoitamaan terveyttäni
jned. jned.
- Enkä ole voinut mitenkään olettaa, että tämäntyyppinen menettely olisi mikään este toimeentulotuen saamiseksi täysimääräisenä. Piste!
T. K N******.
Tuli kylläkin osittainen tuki, mutta en oikein osaa olla siihen vielä tyytyväinen. Toivoisinkin, että jos jollakin olisi tietoa yleisestä käytännöstä, niin laittaisi vähän infoa tulemaan. Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
että nuo omat panot lasketaan tuloiksi, jotka vähentää toimeentulotukea samalla summalla.
Kun joutuu odottelemaan kuukausia toimeentulotukea, niin järkevä ihminen yrittää jotenkin saada maksettua edes vuokrien omavastuuosuudet ettei menetä asuntoa. Tämä ei sovi sosiaalivirkailijoiden suunnitelmiin, koska heidän tarkoituksena on saada toimeentulotukea hakevalle häätö ja silloin he voivat leimata toimeentulotuen hakijan moniongelmaiseksi, joka ei osaa hoitaa asioitaan ja sen vuoksi hän jää ilman lain mukaisia toimeentulotukia.
Pitää muistaa, että sosiaalityöntekijöiden tarkoituksena on lähinnä mässäillä toisen ihmisen kurjuudella ja luottotietojaan ylläpitävät henkilöt ovat heille kuin punainen vaate härälle, myös kaikki muut normaaliin työssäkäyvään ihmiseen liitettävät piirteet ärsyttävät.
Eli parhaiten pärjää sosiaalivirkailijoiden kanssa kun on alkoholiongelma, mielenterveysongelma, luottotiedot ovat meneet, ulosottomies niskassa, tukka kuukausia pesemättä, henkilön ominaishaju virtsan-ulosteen-alkoholi-tupakan-sekoitus,..... jne.
Kyllä minustakin on pikku-hiljaa alkanut tuntumaan, että tuo kuvaus sosiaalihuollon mielivallasta tämänpäivän Suomessa on, (pöyristyttävää kylläkin) hyvinkin totta. Epäilen kovasti, vaikka en ihan kaikkea vielä tiedäkkään, niin että sossuvirkailijat saavat suhteellisen vapaasti käsitellä ihmisiä oman mieltymyksensä mukaan vailla mitään todellista pelkoa joutumisesta tekosistaan oikeudelliseen, taikka edes moraaliseen vastuuseen. Ehdotankin, että kansalaiset rupeaisivat yhdessä vaatimaan ja peräämään oikeudenmukaista kohtelua näissä asioissa. Esimerkiksi tämä Suomi24 keskustelupalsta on jo hyvä alku hyvän asian puolesta. Sillä eihän asiat miksikään muutu, jos ei niistä ruveta pitämään ääntä ja jukituomaan ihmisten tietoisuuteen tapahtuneet vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet.
kokemusta, mutta tuli mieleen, että kuinka itse suhtautuisit tilanteeseen jos olisit käsittelijä ja asiakkaalla on ollut "varaa" laittaa rahaa(n 900mk) tilille? Entä jos pidät säästösi jatkossa "sukanvarressa" pahemman päivän varalle...Uskon, että virkailijoilla on ohjeensa ja niin tulee ollakin. Olen kuullut tutulta,kun hän oli lainannut aikoinaan hieman rahaa, niin tuttava maksoi velan käteisenä, koska muuten se olisi ollut näkyvää tuloa ja estänyt toimeentulotuen. Tarkkaa se on.
Siellä käy niin paljon ketkuja, on konkurssin tehneitä yrittäjiä, joilla todella on rahaa sukanvarressa. On näitä harmaatyöläisiä ja niitä joita mummo pakolla sponsoroi satasilla kuussa ja käteisellä. Onkohan alkuperäinen sitä mieltä, että nämä ovat niitä todella köyhiä, joille toimeentulotuki kuuluu?
Ihmettelen kovasti kyseistä tilannetta, johtuen juuri siitäkin syystä, että olen saanut välillä ihan oikeudenmukaistakin kohtelua ja kaikki on mennyt laskelmien mukaan ihan laillisesti ja oikein. Talletuksia olen tehnyt ennenkin, eikä kukaan ole niistä edes huomauttanut hakiessani tt-tukea. Kaikki tuntuu vain olevan kiinni henkilökemioista, koska olen huomannut, että määrättyjen virkailijoiden mielestä olen ilmeisesti niin sanottu "paha ihminen" ja tukiasioissa joutunut sen huomaamaan. Esimerkiksi parikin viranhaltijaa on hoitanut asioitani aivan hyvin, mutta taasen parin muun kohdalla asia on ollut kokonaan toinen. Tämä viimekertainenkin tilanne näköjään johtui ihan siitä, että asiani käsittellijä oli nyt jostain syystä toinen henkilö, kuin nämä kaksi asiallista, jotka olivat hoitaneet asioitani abaut semmoisen viimeisen vuoden ajan. Olen ollut viimeisen vuoden ajan osa-aika työssä pienellä palkalla (5t päivässä) ja siitä johtuen tulot eivät ole ihan olleet riittävät ja olen joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Että silleen. Panee joskus niin sanotusti ottamaan aika rajusti pannuun!
Kannattaa maksaa laskut tilistä ja käyttää käteinen esim. ruokakaupassa. Jos kuitenkin tulee sellanen tilanne etti tilillä ole rahaa mutta sukanvarressa on kannattaa maksaa laskutkin käteisellä pankkitiskillä vaikka nykyisin pankit veloittavatkin siitä hävyttömän paljon. Säästyypähän tuon kaltaisilta ongelmilta.
Sähkölaskun ainakin voi maksaa ainakin joillain paikkakunnilla käteisellä.
Yks konsti olis käyttää "bulvaania", eli joku luotettava kaveri maksaa laskun omalta tililtään ja sinä hänelle käteisellä. Tää "bulvaani" pitäs olla sellanen joka ei oo sossun asiakas. Kuittiongelma siinä sitten kyllä tulis, mutta onhan sellasiakin laskuja joita ei sossuun tarvii viijä. Esim. nettilasku.
tuliki esiin, eli tämä kuitti peli.
On selvää, että johonkin tuon tomeentulolaskelmankin pitää perustua. Mutta käsittelijänkin on ymmärrettävä pankkikäytännöstä senverran, että esimerkiksi automaatilta ei voi saada pienempiä seteleitä ulos kuin 20 euron seteli. Usein, lähes joka kuukausi, joudun turvautumaan jonkun tutun apuun, että saan sen kakskymppiseni ulos.
Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että tililläni on esimerkiksi 17,50 euroa joten 2,50 euroa puutuu. Pyynnöstäni joku kavereistani laittaa sen puuttuvan 2,50 euroa tilille ja saan automaatilta kakskymmisen. Olen tietysti tuon 2,50 euroa velkaa tälle kaverille ja seuraavan rahapäivänäni laitan summan takaisin hänen tililleen. No, jotkut sos.virkailijat ovat sitten katsoneet tuon lainaamani 2,50 euro tuloksi.
Otin kuitenkin opikseni ja kerroin seuraavassa hakemuksessa tuon edellä kertomani episodin virkailjalle. Tälläkerralla ainakin virkailija hyväksyi toiminnan. Mutta mielestäni asia vaatii jonkinlaisen yleisen ohjeistuksen, niin että, kun nuo tilitapahtumat sos.virkailijalle selittää hän ei niitä voi lainaa muuttaa tuloksi, ei ainakaan ilman perusteluita.
Toinen vaihtoehtohan olisi, että perustaa toisen erillisen tilin jolla pitää niitä ns. sukanvarsirahojaan, eikä kerro tästä tilistään sossussa, makselee siltä tililtä sitten niitä laskuja joita sos.virkailija ei muutenkaan huomioi laskelmassa (puhelinlasku, nettilasku, yms.)
Maksaa kaikki sossussa huomioitavat laskut siltä tililtä josta vie tiliotteen sossuun ja mitä käteistä jää, nostaa sen kaiken käteisenä ja vie sitten sille toiselle tilille josta hoitelee muun rahaliikenteensä.
Hankalaksi ja työlääksihän se tekee homman, etenkin kun ajattelee miten vähäisiä nämä toimeentulotuen saajan rahat ovat.
Yleisiä ohjeitä olisi siis syytä tarkentaa ja selventää niin, että toimeentulotuen saajan ei tarvitsisi vekslailla näiden asioiden kanssa.
Tässähän tavallaanhan järjestelmä itsessään tekee rehellisestäkin, jollei nyt suorastaan rikollista niin ainakin houkuttelee vilppiin, mielestäni se jo pelkästään on hyvä syy systeemin korjaamiseen.
Ennenkaikkea sos.virkailijoiden toimintaan pitäisi kiinnittää huomiota niin, että kaikki virkailijat ymmärtävät oikein toimenkuvansa ja työtehtävänsä. Olisi syytä myös tarkistaa heidän psyykkinen kuntonsa ja kartoittaa asenne ilmasto, ennen kuin he pääsisivät päättämään näinkin tärkeistä asioista jota toimeentulotukikin on sitä saavien elämssä.
Taitaa olla niin, että sos.työ ei ole mitenkään kovin arvostettua työtä ja niinpä sinne ajautuu työhön henkilöitä jotka eivät välttämättä muissa töissä pärjäisi.
Vastaavanlainen epätarkkuus esimerkiksi pankin tai vakuutuslaitoksen työtehtävissä ei olisi mahdollista. Väärinkäytöksethän aiheuttaisivat sekä asiakassuhteiden vähenemiseen, että yrityksen jatkuvasti eriasteisisiin oikeustoimiin.
On hyvä kuulla näistä vihjeistä, juuri tämän OIKEUDENMUKAISUUDEN puitteissa tietenkin. Tuo "bulvaani"-juttu oli sellainen jota en ole vielä aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan ja tulen varmasti sitä tarpeen niin vaatiessa käyttämään. Varsinkin jos nämä yhteiskunnan kyykkyttämishalut ovat tätä luokkaa, mitä ne tänä päivänä tuntuvat olevan. Tietenkin nämä tyypilliset menot, jotka kuuluvat tt-tuen piiriin, kuten vuokra, sähkölasku, jätemaksu, polttopuulasku, kotivakuutus jned. tulee mielellään näkyä tiliotteessa, mutta jos sitten sattuu olemaan jokin muu sellainen yllättävä menoerä, joka on kutenkin pakko hoitaa ajallaan, esim: laboratoriotutkimus, (jota sossu ei korvaa) ja osittain ruokaostoksetkin jned. niin tulen välttämään jatkossa suoraa maksua tililtäni. Kiitän saamistani tiedoista ja neuvoista.
se toisen tilin avaaminen, koska sossu hyvin monessa tapauksessa antaa sellaisen listan kouraan minkä kanssa pitää juosta eri pankeissa ja siihen merkataan onko kyseisellä henkilöllä siinä pankissa tiliä.
Joten kyllä se vaan on paras vaihtoehto että ne rahat on siellä sukanvarressa.
Nythän oli juttua että toimeentulotuki asiakas saa tienata 150 eur. niin eikö silloin myös tilille saa ilmestyä esim. 140 eur.
Tuosta kannattaa kyllä tehdä selvityspyyntö sossuun sillä heidänkin etu luulisi olevan että ihminen on edes jotenkin omatoiminen ja yrittää saada elantoa!
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/3223/index.htx
Kokeilua, jossa toimeentulotukea myönnettäessä osa ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon, jatketaan. Asiaa koskeva laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (49/2005) tulee voimaan 1.4.2005. Lailla on toimeentulotukilain 11 §:ään lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan kokeilun aikana toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Säännösmuutos on voimassa ajalla 1.4.2005 – 31.12.2006. Tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka huomiotta jätettävän tulon enimmäisraja on 100 euroa kuukaudessa. Tulojen huomioon ottamisesta ks. myös kuntatiedote 3/2002.
Eli kyse on ansiotulosta joka on nyt siis enintään 150 euroo/ruokakunta.
Mutta mielenkiintoinen on tämäkin kohta
6.6.2. Tulot, joita ei oteta huomioon
Vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä (toimeentulotukilain 11 § 2 momentin kohta 1). Jättämällä nämä tulot tuen tarvitsijan vapaaseen käyttöön voidaan edistää hänen omatoimista elatuksensa hankkimista.
löytyi linkistä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/toimeentulotuki/osa6.htm#6_6
"Vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä "
Tuo termi "vähäiset ansiot" on kuntakohtainen, yleensä nolla euroa.
Noin epämääräiset ilmaisut laissa pitäisi lailla kieltää :D
Toimeentulotuen hakeminen on tarkoitettu ihan viimeiseksi keinoksi. Olisi tosi epäreilua jos jollain saisi olla rahaa sukan varressa ja saisi tuet kun toiset joutuu kituuttelemaan sillä pelkällä mitättömällä tuella kuukaudesta toiseen. Kerrankin oikeudenmukainen sossu. Hyvä!
Tälle nimimerkille "ihan oikein teki".
No oli asia kuin asia, niin tuskin milloinkaan saavutetaan täyttä yksimielisyyttä, (vaikkapa vain ihan periaatteesta aina joku on erimieltä)
Joten olen erimieltä.
Kaikesta huolimatta minulla menee ihan hyvin.
Halusin vain tällä herättää keskustelun, joka minua kiinnosti tässä tapauksessa kovasti. Monellakin tämän palstan lukeneella herää varmaankin kysymys, että mikä olen. Halusin vain kirjoittaa tälle palstalle ihan, siitä syystä että saisin ko. asian tiimoilta asian-tuntevaa tietoa. Voin kertoa myöskin, että osaan myöskin esim. suunnitella koneita, Atk-hommia yms. En siltikään ole vielä missään vaiheessa päässyt/(halunnutkaan) rikastumaan. Velkaa on vielä ihan omiksi tarpeiksi, mutta yritän toki aina päästä niistä eroon.
että nuo 'oikein teki' tyypit ovat oikeesti niitä kaikista katkerimpia ja pahiten petettyneitä jolta ei riitä myötätuntoa enään edes kipeelle mummullekaan.
Tosiasiahan on, että esimerkiksi tunnearvoltaan (voivat siis olla myös rahalliselta-arvoltaankin) merkittäviä henkilökohtaisia koruja ei tarvitse myydä elääkseen.
Suhteellisuuden tajuahan tarvitaan näissäkin asioissa.
Läheltä jouduin seuraamaan erästä tapausta jossa ns. meni talo alta, auto ja jotain muutakin omaisuutta ennen kuin sossusta 'tili' aukesi.
Tapauksessa oli vain se mutta, että niin talo, auto, kuin muukin omaisuus oli lähinnä velkarahoitteista, eli omaa rahaa niissä oli kiinni vain sen verran, että käyttöoikeus syntyi.
Me viattomat kylänmiehet sitten saimme kyllä kuulla kunniamme, kuinka köyhää kyykytetään ja miten asunto viedään alta jne. jne.
Kunnan vuokra-asunto kyllä heille kelpas, että asunnottomuudestakaan ei olisi voinnut puhua.
Älkää tallettako tilillenne mitään! Sossu katsoo sen tuloksi vaikka lainaisit rahaa joltakulta. Kuukauden laskut on aika helppo arvioida. Loput nostat automaatista ja maksat ostokset käteisellä. Kakkostili on myös hyvä olla, sinne voi ohjata sellaiset rahat joita ei halua sossutätien näkevän. Joku tuolla pähkäili sitä, että ei saa 20 euroa ulos automaatista ellei kaveri jeesaa muutamalla eurolla. Miksi ihmeessä et siirrä sitä rahaa kaverisi tilille ja hän antaa sinulle sen kaksikymppisen?
tarkoitinkin. Tahallani tein niinkuin tein, jotta voin asian ottaa puheeksi soststossa, eli että suhteellisuutta. Toisaalta voihan olla niinkin että, tuo kaveri on sattumalta toisella puolella maata juuri silloin kun sitä muutamaa euroa tarviin...
Eli kyseessä on yksinkertaisia asioita joita ei sosiaalitukien jaosta päättävät osaa ottaa huomioon sääntöjä laatiessaan. Eivät osaa ottaa huomioon kun heillä ei ole mitään käytännön kokemusta köyhän elämästä.
Tämä esimerkki osoittaa myös miten sostyönt. mielikuvissa kaikki sostukia tarvitsevat ovat aina vilpillisiä ja että ttt-saajalla on vain ja ainoastaan tarkoitus ns. huijata.
Mielestäni olisi hyvä kohta nostaa taas asia keskusteluun, koska vaalitkin ovat ovella, ja nimenomaan arvokeskusteluun. Eli onko kyseessä ansioton ansio, niinkuin joissakin piireissä asia ilmaistaan vai tapa turvata ihmisille perustoimeentulo silloin, kun muu toimeentulo on syystä tai toisesta mahdotonta. Syitähän voi olla toki muitakin kuin ns. työhaluttomuus josta nämä erinäiset piirit niin mielellään puhuvat.
Esimerkiksi sairaus, eläkkeen odottelu, työttömyyspäivärahan odottelu, palkan odottelu, paikkakunnan huono työtilanne, pieleen menneet pisnekset, kavalluksen kohteeksi joutuminen, rikoksen kohteeksi joutuminen heitteille jättettyksi joutuminen, avioero jne...
kaikki "huijaa tukia", mutta aika paljon heitäkin varmaan on. Kyllä kummastelin erästäkin sos.tuen hyväksikäyttäjää...siitä on jo aikaa toistakymmentä vuotta ja k.o henkilö on sukulainen. Hän oli ja on ollut hyvä puhumaan ja surkuttelemaan kohtaloaan ja kertoi, että on eroa käsittelijöillä (niin kuin varmaan on ).
Niinpä hän hakeutui hyväksi kokemansa käsittelijän (oli mieshenkilö)pakeille aina kun tarve tuli ja aina tukea löytyi. Kaiken aikaa pimeää tuloa tuli ohi tiliotteen.
Sukulaisen avopuoliso( ei ollu kirjoilla samassa osoitteessa vaikka yhdes asuivat) teki nimittäin pimeitä urakoita ja hänelle tämä sos.tukien hakija teki jatkuvasti töitä. Rahaa oli vaikka mihin, kaikki tuli pimeenä. En ole kade, en ole koskaan kadehtinut maallista mammonaa, mutta rehellinen pitää olla ja veronsa maksaa.
Totta kai se loukkaa, kun havaitsee, että virkailija voi epäillä ( kuin kaupan kassitarkastus)mutta jotta huijarit eivät läpäise seulaa, pitää olla tiukat säännöt.
velkarahoin hankitun ja siis vielä tavallaan myyjän/luottolaitoksen omistaman omaisuuden realisoimista ennen kuin toimeentulotukea heruu? Osamaksukaupoin ostettu tuote lienee edelleenkin myyjän omaisuutta, kunnes viimeinenkin erä on maksettu, vaikka nykyäänhän osamaksukaupan luototus kulkenee rahoitusyhtiön kautta. Näin ollen ostoksiaan erissä maksava ei itse asiassa olekaan velkaa myyjälle vaan rahoitusfirmalle. Olenko ymmästänyt oikein? Sisältyykö osamaksukauppaan edelleenkin pykälä, jonka nojalla osittainkin maksamatonta tavaraa ei ostaja saa esimerkiksi myydä?
Mutta miten siis sosiaalitoimi suhtautuu asiaan? Osamaksueriähän ei toimeentulotukilaskelmissa menoina hyväksytä.
Eipä kannata kuluttajan nykyisenä epävarmojen työsuhteiden aikana sitoutua pitkiin osamaksusopimuksiin - esimerkiksi pätkätyöläinenhän ei voi tietää, millainen maksuvalmius hänellä on vaikkapa vuoden kuluttua.
Sossu pistää juoksemaan eri pankeissa ja pankissa merkataan sossusta saatuun paperiin onko kyseisessä pankissa henkilöllä tiliä, joten senkin asian ne ottaa selville.
Eipä tuota perinteistä osamaksukauppaa enää ole juurikaan. Kaupat käyttävät rahoitusyhtiöitä ja ostaja voi sopimuksen teon jälkeen myydä tuotteen vapaasti.
Ei sossu todellakaan voi juoksuttaa asiakstaan tuolla tavalla pankista pankkin. Jos ne jotain epäilee niin heillä on näyttövelvollisuus asiasta; tai ainakin pitäisi olla. Sossulla on nimittäin oikeus saada tuollanen tieto suoraan pankista.
Se on täyttä totta että niin ne tekevät, eikä sossu saa suoraan pankeilta tietoa.
Tiedän täysin varmasti tämän käytännön koska minulle läheinen sukulainen kuin myös hyvä tuttavani on joutunut sen lapun kanssa tekemään sen pankkikierroksen.
Kyllä sossu saa tiedot pankista. Ovat juoksuttaneet sukulaistasi koska eivät itse jaksaneet paperisotaan, heh :-D
6.1. Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja (SHAL 20 §)
Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö tulee esittää kirjallisena rahalaitokselle ja pyynnön esittämistä koskevan päätöksen on oikeutettu tekemään sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto.
Säännöksessä mainitut viranomaiset, laitokset ja muut tahot ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle, sen pyynnöstä maksutta, salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sellaiset tiedot ja selvitykset, jotka vaikuttavat olennaisesti sosiaalihuollon asiakassuhteeseen (SHAL 20 §). Edellytyksenä on, että nämä tiedot ja selvitykset ovat sosiaalihuollon viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi välttämättömiä
* asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi,
* sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi tai
* viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Säännöksessä tarkoitettuja salassa pidettävien tietojen tulee olla luonteeltaan sellaisia, joita sosiaalihuollon viranomainen tehtävässään välttämättä tarvitsee. Tämä merkitsee sitä, että ilman näitä tietoja ei asiakkaan sosiaalihuollon tarvetta voitaisi ainakaan riittävästi selvittää tai esimerkiksi jotain palvelua järjestää. Lähtökohtana luonnollisesti on, että asiakas ensisijaisesti itse toimittaa ne asiakirjat ja tiedot, joita sosiaalihuollon viranomainen tehtävässään tarvitsee tai antaa suostumuksensa viranomaiselle hankkia kyseiset tiedot (SHAL 12.1 §). Viranomainen voi pääsääntöisesti vasta tämän jälkeen turvautua säännöksen mukaiseen tietojensaantioikeuteensa. Poikkeuksena ovat kiireelliset tilanteet tai muut vastaavat tilanteet, joissa asiakasta ei hallintomenettelylain 15 §:ssä säädetyin perustein tarvitsisi kuulla ennen kuin häntä koskeva päätös tehdään.
Säännöksen tarkoittamia tietoja sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada
* valtion ja kunnan viranomaiselta
* muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä
* Kansaneläkelaitokselta
* Eläketurvakeskukselta
* muulta eläkelaitokselta
* vakuutuslaitokselta
* koulutuksen järjestäjältä
* sosiaalipalvelun tuottajalta
* terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalta yhteisöltä tai toimintayksiköltä
* terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Edellä mainituilta tahoilta on sosiaalihuollon viranomaisella oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten estämättä kaikki näiden tahojen hallussa olevat tiedot ja selvitykset. Säännös ei siten velvoita mainittuja tahoja laatimaan sosiaalihuollon viranomaisen pyynnöstä erilaisia selvityksiä tai lausuntoja. Säännöksen tarkoittama velvollisuus koskee vain mainittujen tahojen hallussa olevia tietoja ja selvityksiä. Joissain tapauksissa voi olla perusteltua, että luovuttava taho laatii koosteen asiakirjoista tai laatii erillisen lausunnon (esimerkiksi tilanteissa, joissa pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai asiakirjat sisältävät salassa pidettäviä tietoja myös muista henkilöistä, joita tulisi kuulla hallintomenettelylain 15 §:n nojalla). Pyydetyt tiedot ja selvitykset on annettava maksutta.
Koska mainittujen tietojen ja selvitysten tulee olla kulloisenkin sosiaalihuollon tehtävän kannalta välttämättömiä ja sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavia tietoja ja selvityksiä, arvioi pyynnön välttämättömyyden ja olennaisuuden tietoa pyytävä taho eli sosiaalihuollon viranomainen.
Sosiaalihuollon viranomaisen tietojensaantioikeuden kannalta on yhdentekevää, ovatko tiedot salassa pidettäviä vai julkisia. Pyydetyt tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin sosiaalihuollon viranomainen tietopyynnössään on esittänyt. Sosiaalihuollon viranomaisen on tietopyynnössään pystyttävä kuitenkin yksilöimään ja perustelemaan tietopyyntönsä. Perusteltavaksi tulee muun muassa se, miten tiedot olennaisesti vaikuttavat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen. Perusteluvelvollisuus ei voi kuitenkaan olla kovin yksityiskohtainen, ottaen huomioon asiakassuhteen luottamuksellisuuden suoja ja toisaalta sosiaalihuollon viranomaisen vaitiolovelvollisuus. Yksilöinnin ja perustelun tarkoitus onkin lähinnä se, että pyydettäessä tietoja luovuttava taho voi lähtökohtaisesti arvioida sen, missä laajuudessa ja mitä tietoja kulloinkin tulee antaa.
Mikäli tietoja luovuttava taho ei katso voivansa suostua sosiaalihuollon viranomaisen tietopyyntöön, tulee luovuttavan tahon tehdä asiassa julkisuuslain mukainen päätös tietojen antamatta jättämisestä. Tämän kielteisen päätöksen sosiaalihuollon viranomainen voi saattaa valituksena hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
6.1.1. Rahalaitoksen velvollisuus antaa salassa pidettäviä tietoja
Asiakaslain 20 §:n 2 momentin mukaan edellä tarkoitettu tietojenantovelvollisuus koskee myös rahalaitosta. Mikäli sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään (SHAL 12 §) tai edellä 20 §:n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voi sosiaalihuollon viranomainen pyytää tietoja rahalaitokselta.
Edellytyksenä siten on, että tietoja ja selvityksiä on pyydetty asiakkaalta tai asiakaslain 20 §:n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja saadut tiedot ja selvitykset eivät ole vielä riittäviä tai niitä ei ole voitu saada, jotta vireillä oleva asia voitaisiin ratkaista. Näiden pyydettyjen tietojen ja selvitysten lisäksi sosiaalihuollon viranomaisella tulee olla objektiivisesti harkiten perusteltu syy tai aihe epäillä asiakkaan esittämien tietojen riittävyyttä. Säännöksen mukaan pelkkä epäily ei siten riitä.
Käytännössä tilanne, jossa tietopyyntö voitaisiin esittää rahalaitokselle, voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaan esittämät tiedot ja asiakaslain 20 §:n 1 momentissa mainituilta tahoilta saadut tiedot ovat keskenään sillä tavoin ristiriidassa, että viranomaisella on säännöksen tarkoittamassa mielessä "perusteltua syytä epäillä" asiakkaan tietojen luotettavuutta. Näissäkin tilanteissa asiakkaalle tulee varata asiakaslain 12 §:n mukaisesti tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin, samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista lisäselvitystä.
Mikäli sosiaalihuollon viranomainen päätyy pyytämään tietoja rahalaitokselta, on asiasta tehtävä nimenomainen päätös. Päätöksen on oikeutettu tekemään sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen (sosiaalilautakunta tms. vastaava) määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalihuollon asiakkaalla on tästä päätöksestä oikeus hakea muutosta. Päätöksenteon jälkeen pyyntö tehdään kirjallisesti rahalaitokselle. Hallintolainkäyttölain mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.
Asiakaslain voimaan tullessa sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee siten erikseen päätöksellään määritellä ne viranhaltijatahot, joilla on oikeus tehdä asiakaslain 20 §:n 2 momentin mukainen pyyntö rahalaitokselle. Tällaista velvollisuutta (määrätä erikseen) ei ole, kun kyse on asiakaslain 20 §:n 1 momentin tarkoittamasta tietopyynnöstä siinä mainituille viranomaisille, laitoksille ja muille tahoille.
Mikäli tietoja pyydetään rahalaitokselta asiakasmaksulain (976/1998) 14 a §:n perusteella, ei asiassa tarvitse myöskään tehdä asiakaslain 20 §:n 2 momentin mukaista tietopyyntöä koskevaa päätöstä. Sosiaalihuollosta vastaavan kunnan toimielimen ei myöskään tarvitse erikseen määritellä tietoa pyytävää viranhaltijatahoa. Asiakasmaksulain 14 a §:n mukaisessa tietopyynnössä on kyse asiakasmaksun suuruuden määräämisestä eikä asiakaslain 20 §:n 1 momentin tarkoittamista tietopyyntöperusteista.
myös sen ettei sosiaalityöntekijä saa ihan uteliaisuuttaan tietoja kysellä.
Ei voi kun ihmetellä tampereen käytäntöjä, jos tuo on ihan voimassa olevaa tekstiä.
Luin tämän pitkän ketjun vain nopeasti silmäillen läpi.
Jos olet 140 euroasi saanut säästettyä aiemmin saamistasi toimeentulotuista, niin Helsingin hallinto-oikeuden mukaan tällaisessa tapauksessa kertyneitä varoja ei voi tulona ottaa huomioon. Valitettavasti korkein hallinto-oikeus ei ole tietääkseni ottanut kantaa asiaan. Aiemmin jonkun kysyessä samasta aiheesta tällä palstalla muistelin, että oli samansisältöinen KHO:nkin ratkaisu, mutta ilmeisesti muistan väärin, koska en ole sellaista ratkaisua onnistunut todentamaan esim. Finlexistä.
Mutta tuo Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu saattaa pitää pintansa myös muissa hallinto-oikeuksissa ja ehkä myös KHO:ssa, jos asia sinne asti etenee.
"A:n..toimeentulotukilaskelma oli osoittanut 12 markan ylijäämää sen jälkeen, kun laskelmassa oli otettu huomioon A:n käytettävissä olevina varoina 6 000 markkaa..
..hänen tilillään hakemuksen tekohetkellä olleet säästöt olivat pääosin hänen aikaisemmin saamistaan toimeentulotuen perusosista säästyneitä varoja.
..Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu kattamaan jokapäiväiseen elämään kuuluvia juoksevia menoja, joista ei erikseen tarvitse esittää selvitystä viranomaisille. Asiakkaan harkinnassa on, kuinka paljon perusosasta hän käyttää näihin eri tarkoituksiin ja säästääkö hän tukea myöhempää tarvetta varten. Asiassa ei kiistetty sitä, että A:n tilille säästyneet varat olivat kertyneet hänen esittämällään tavalla. Vaikka toimeentulotukea määrättäessä otetaan lähtökohtaisesti huomioon kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat vain erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, hallinto-oikeus katsoi, että A:lle aikaisemmin toimeentulotukena myönnettyjä, valtaosin tuen perusosasta säästetyksi selvitettyjä varoja ei tullut ottaa huomioon toimeentulotuen tarpeesta päätettäessä. Hallinto-oikeus kumosi sosiaali- ja terveysjaoston päätöksen ja palautti asian jaostolle uudelleen käsiteltäväksi."
Ko. päätös löytyy julkaistuna täältä:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2002/20022786
Hallinto-oikeus ja KHO saattaisivat, kukaties, kuitenkin päätyä päinvastaiseen ratkaisuun juuri minun tapauksessani, mene tiedä. Ja valituksen käsittelyyn kuluisi kuitenkin kuukausia, ellei vuosia - olisivatko nuo kiistanalaiset rahat silloin käytössäni vai myönnettäisiinkö valitusteitse hyväksytty toimeentulotuki vasta em. oikeusprosessin jälkeen? Kyseisen toimeentulotuen tarvitsisin toki lähes heti enkä vasta 15. päivä kahden vuoden kuluttua...Toki on parempi se, että aiheellinen valitus ylipäänsä johtaa moitteenalaisen toimenpiteen korjaamisen mutta millä vähävarainen selviytyy kriittisen ajan, jolta etuus on evätty?
Silloin, kun jouduin kerjäämään viimesijaista toimeentuloetuutta, kykenin säästämään muutamia satamarkkasia kymppi viikossa -tahtiin, ns. sukanvarteen. Mutta niin varoivainen ja epäluuloinen olin, etten näistä rahoista hiiskunut sosiaalityöntekijälleni, vaikka häneen muutoin luotin. Hänhän olisi saattanut saada esihenkilöiltään ohjeen tiukentaa toimeentulotuen myöntämiskäytäntöään ja vähentää säästetyt
(markka)satasetkin perusosasta... Hän toki sanoi minulle, etteivät he satasista pankkitileillä perusta mutta mielestäni varoivaisuus oli valttia tässä tilanteessa.
ei vara venettä kaada. Kirjoitukseni oli tarkoitettu lähinnä ketjun aloittajalle ja samankaltaisiin tapauksiin, joissa vahinko on jo päässyt tapahtumaan. Valituksella on kuitenkin hyvä mahdollisuus saada asiaan oikaisu, täysin varmaa se ei ole, tämän halusin tuoda esiin. Engelsmannit voisivat lausua jälkikäteisestä oikeusturvasta (=valitusprosessista) tähän tapaan "justice delayed, justice denied", vapaasti suomennettuna kutakuinkin tarkoittaa sitä, että kun oikeutta ei saa heti (kun sitä kipeimmin tarvitsisi), vaan vähän hidastettuna (jälkikäteen), tämä tarkoittaa itseasiassa sitä, että oikeus (/oikeudenmukaisuus) ei toteudu ollenkaan.
http://www.google.com/search?hl=fi&client=opera&rls=en&q=justice delayed justice denied&btnG=Hae&lr=lang_fi
Viisainta on välttää tämänkaltaisia tilanteiden syntymistä etukäteen, mutta valitettavasti viisaatkin menevät välillä vipuun. Siperia sitten opettaa.
tosiaan Siperia opetti oikein kantapään kautta. Siinä tuli nuttuun nyt tällä kertaa semmoinen (90 € yhden kuukauden osalta) ja sen takiahan tämä "rangaistus tietämättömyydestä" olikin mielstäni kyseiseen "rikokseen" nähden täysin kohtuuton. Varsinkin tässä tässä tilanteessa, jossa jokainen euro on tarkkaan harkittava, mihin sen laittaa. En kylläkään vielä ole oikein varma, että riittäisikö tämä tilanne rohkaisemaan erinäisiä oikeusasteita pitämään tässä asiassa vähemmän vaikutusvaltaa omaavan ihmisen puolta, vaikutusvaltaisempaa kyseistä kuntaa / sosiaalihuollon virkalijoita vastaan. Täytyy vielä vähän työstää sitä ajatusta. Kaikesta huolimatta olen mielestäni saanut kohtuullisesti kannustavaa ja asiantuntevaa informaatiota ko. asian tiimoilta. Joten suuret kiitokset siitä. Tämä asia on ilmeisestikin joka tapauksessa kiinostanut ja ollut ilmeisen iso propleema monella muullakin sosiaalihuollon asiakkaalla, saamastaan kiinnostuksesta päätellen. Tämän verran kuitenkin vain nyt taas tällä kertaa tästä jutusta. Terv. (Siitä tuomittu)
Laitoin siis seuraavanlaisen valituskirjelmän ko.perusturvalautakunnalle.
VALITUSKIRJA xxxxxxxxxx KUNNAN PERUSTURVALAUTAKUNNALLE: 23.01.2007
Valittajan nimi: xxxxxxx xxxx
Ammatti: xxxxxxxxx
Asuinkunta: xxxxxxxxxx
Postiosoite: xxxxxxxxxx xx, xxxxx xxxxxxxxxx.
Miltä osin päätöksestä valitan ja muutos, jota siihen vaadin tehtäväksi.
Muu tulo kohdassa on (tiliotteessa näkyvä oma talletus omalle tilille 140 € ), perusteella ilmoitettu
selittämätön tulo 90 €
Olen ilmoittanut sen olevan säästöjä, elikkä siis aikaisemmista tukirahoista säästynyttä rahaa. Tätä ei haluttu
uskoa, joten vaadin että tämä 90 € jätetään kokonaan huomioimatta ko. hakemuksessa kyseessä olevina
tuloina.
Päätös johon haen muutosta: kts. ohessa olevat kopiot ko. päätöksestä.
Muutosvaatimuksen perusteet:
A- Mielestäni tätä aikaisemmista tukirahoista säästynyttä hätävara-rahaa ei voida katsoa
ensinnäkään miksikään ylimääräisiksi tuloiksi.
B- Ottaen tulojeni vähyyden huomioon katson myöskin täysin kohtuuttomaksi tämän 90 €:n
menettämisen tässä tapauksessa.
C- Menettely on mielestäni kohtuuton jo senkin johdosta, että toimeentulotuen varassa olevaa
asiakasta ei ole tässä tapauksessa haluttu etukäteen millään tavoin informoida, siitä että ko. kunnan
sosiaalihuollon jollakin viranhaltijlla voisi olla tämänkin tyyppinen, mielestäni täysin käsittämätön
käytäntö olemassa.
D- Asiasta koskevista lakipykälistä voi hyvin saada aivan erilaisen käsityksen, mitä ko. menettely oli.
Muina perusteina voin tässä laittaa mukaan pari kyseistä asiaa koskevaa lakipykälää:
Kokeilua, jossa toimeentulotukea myönnettäessä osa ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon, jatketaan. Asiaa koskeva laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (49/2005) tulee voimaan 1.4.2005. Lailla on toimeentulotukilain 11 §:ään lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan kokeilun aikana toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Säännösmuutos on voimassa ajalla 1.4.2005 * 31.12.2006. Tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka huomiotta jätettävän tulon enimmäisraja on 100 euroa kuukaudessa. Tulojen huomioon ottamisesta ks. myös kuntatiedote 3/2002.
Eli kyse on siis ansiotulosta joka on nyt siis tämän hakemuksen ajankohtana saanut olla enintään
150 €/ruokakunta/kk.
6.6.2. Tulot, joita ei oteta huomioon
Vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä (toimeentulotukilain 11 § 2 momentin kohta 1). Jättämällä nämä tulot tuen tarvitsijan vapaaseen käyttöön voidaan edistää hänen omatoimista elatuksensa hankkimista.
Paikka:.............................................Pvm:................................
Allekirjoitus:............................................................
Eli ei tässä nyt muuta voi, kuin jäädä odottelemaan päätöstä ja mahdollisesti viedä asia sitten ylempiin oikeusasteisiin, jos ko.päätös on kannaltani kielteinen. (Kommenntteja otetaan vastaan)
jättää kaikki viittaukset rahan tulkitsemiseksi tuloksi ja pitäytyä siinä, että raha on aikaisemmista toimeentulotuista kukkaroon säästettyä.
Tosin minä todennäköisesti olen väärässä, sillä omat valitukseni eivät ole menneet läpi - toisin silloin taisin tehdä rehellisen ja perusteellisen tilanneselvityksen.
Tässsä kirjelmässä halusin tuoda esille, sen lisäksi että ko. raha on säästynyt aikaisemmista tukieurosta/-markoista, niin myöskin sen että sen lisäksi valitustani puoltavana näkökohtana näen tämän sallitun 150:n euron tulon hankkimisen. Vaikka nyt tällä kertaa tälläista tuloa en ollut ko. hakemuksessa ilmoittanutkaan. Ehkäpä se olisi asian selvennykseksi vähän tarkemmin pitänyt ko.valituksessa yksilöidä. Jos ja (mitä ilmeisemminkin kun), joudun valittamaan seuraavaan oikeusasteeseen, niin täytyy sitten miettiä sanamudot hiukan tarkemmin.
- Vetoaisin siihen, että kyseessä on aiemmista toimeentulotuista säästyneet varat ja siksi sitä ei voida ottaa tulona huomioon
-->tähän perusteluksi laitat viittauksen mainitsemaani Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen (Helsingin HAO 24.05.2002 02/0317/2)
Et voi ko. varojen samaan aikaan selittää olevan ansiotuloja (jos ne kerran ovat aiemmista toimeentulotuista säästyneitä varoja). Ansiotuloiksi katsotaan vain työtulot (tai vastaavat). Ja jos väität säästyneiden varojen olevan ansiotuloja, niin luultavasti sinun epäillään tekevän jotain pimeitä töitä (jos ne eivät missään virallisissa yhteyksissä näy) ja luultavasti sinulta alettaisiin vaatia erinäisiä selvityksiä tuosta asiasta.
Kannattaa keskittyä tuohon asian ytimeen, eikä varmuuden vuoksi lisäillä siihen valitukseen kaikkea mahdollista, josta omasta mielestä saattaisi ehkä olla hyötyä valituksen menestymiselle. Määrä ei korvaa laatua valitusasiassa ja lisäksi ylenmääräinen huiskiminen saattaa tehdä valituksesta turhan sekavan.
Sehän tässä juuri on ollut ongelmana, että kun ei ole aikaisemmin paljon tarvinnut käräjiä käydä. Ainakaan ei ole tarvinnut koskaan itse valituskirjelmää tehdä. En tiedä kylläkään, että olisiko tällaisissa tapauksissa mahdollisuutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä oikeusavustajan kera???
Voit olla ainakin varma, että asialla on jo yleisönsä.
oikeata asiaa. Näissä oikeusjutuissa on pilkullakin merkitystä. Ansiotulo on tulo jota saadaan kun joku maksaa palkkaa/palkkiota tehtyä työtä vastaan.
Voi olla, että yksityinen toimeentulotuen saaja kokee toimeentulotuesta säästämänsä rahavaratkin ansiotuloiksi (ansaituksi tuloksi), vaatiihan säästäminen yleensä tietosta tarkkuutta varojens hallinnassa. Lakikielessä tälläinen säästetty tulo ei kuitenkaan ole ansiotuloa, vaan säästö.
Toisaalta, voi olla jopa hiukan hankalaa jos toimeentulotuen saaja säästää toimeentulotuestaan. Sehän osoittaa, että toimeentulotuki on mitoitettu liian isoksi toimeentulotuen saajan menoihin nähden.
Jos toisaalta on niinkin, että jotta voi hankkia tettyijä tarvittavia hyödykkeitä on osattava säästää että haluamansa hyödykkeen ostamisen kykenee rahoittamaan. Mielestäni tämä viimeksi mainittu syy on täysin pätevä perustelu sille ettei säästyneitä varoja voida huomioida toimeentulotuki laskelmassa.