Olen lukenut näitä juttuja ja ajattelin laittaa omanikin tänne...
Olin joskus 9 vuotiaana ystäväni kanssa laskemassa mäkeä. Takana oli metsä, jossa olisi ollut isompikin mäki, mutta emme me pimeään metsään uskaltaneet mennä. Tässä mäessä, mistä me laskimme katsokaas oli katuvaloissa. Olimme laskeneet jo hyvän aikaa, kun ystäväni tuli ilman pulkkaa alas. Minä ihmettelin, sillä olin juuri silloin katsellut muualle. Ystäväni väitti kivenkovaan, että joku oli nostanut pulkkaa takaa ylöspäin ja tyrkännyt sen alas. Ystäväni lähti hakemaan pulkkaansa, mutta sanoi ettei enää uskaltaisi laskea sen jälkeen. Minä en juurikaan uskonut ja ajattelin, että ystäväni oli istunut liian reunalla, jolloin pulkka oli luonnollisesti noussut takaa ylemmäs. Me olimme jo lähdössä, kun ystäväni kiljaisi ja käski minua katsomaan mäen päälle. Siellä oli tummaa metsää vasten vaalea olento, kuin vaaleassa kaavussa ihminen vaaleassa kaavussa. Se leijui hieman maanpinnanyläpuolella. Emme jääneet katsomaan kauemmin vaan juoksimme ihan kauhuissamme kiertotietä ystäväni luokse. Metsästä olisi päässyt paljon nopeammin, mutta emmehän me sieltä halunneet mennä, kun se "olento" oli siellä.
Tämän jälkeen en ole mitään kokenut, mutta tuota minä en ole unohtanut, enkä varmasti unohdakkaan. Oli se kyllä niin karmivaa. Joku voisi laittaa tuon meidän mielikuvituksemme piikkiin, mutta minä ja ystäväni voimme todistaa, että ihan todellinen se oli.
Olin joskus 9 vuotiaana ystäväni kanssa laskemassa mäkeä. Takana oli metsä, jossa olisi ollut isompikin mäki, mutta emme me pimeään metsään uskaltaneet mennä. Tässä mäessä, mistä me laskimme katsokaas oli katuvaloissa. Olimme laskeneet jo hyvän aikaa, kun ystäväni tuli ilman pulkkaa alas. Minä ihmettelin, sillä olin juuri silloin katsellut muualle. Ystäväni väitti kivenkovaan, että joku oli nostanut pulkkaa takaa ylöspäin ja tyrkännyt sen alas. Ystäväni lähti hakemaan pulkkaansa, mutta sanoi ettei enää uskaltaisi laskea sen jälkeen. Minä en juurikaan uskonut ja ajattelin, että ystäväni oli istunut liian reunalla, jolloin pulkka oli luonnollisesti noussut takaa ylemmäs. Me olimme jo lähdössä, kun ystäväni kiljaisi ja käski minua katsomaan mäen päälle. Siellä oli tummaa metsää vasten vaalea olento, kuin vaaleassa kaavussa ihminen vaaleassa kaavussa. Se leijui hieman maanpinnanyläpuolella. Emme jääneet katsomaan kauemmin vaan juoksimme ihan kauhuissamme kiertotietä ystäväni luokse. Metsästä olisi päässyt paljon nopeammin, mutta emmehän me sieltä halunneet mennä, kun se "olento" oli siellä.
Tämän jälkeen en ole mitään kokenut, mutta tuota minä en ole unohtanut, enkä varmasti unohdakkaan. Oli se kyllä niin karmivaa. Joku voisi laittaa tuon meidän mielikuvituksemme piikkiin, mutta minä ja ystäväni voimme todistaa, että ihan todellinen se oli.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyseessä oli varmasti jokin metsän haltia henki, tai enkeli jota säikähditte. Itsellänikin kokemusta henkiistä ollu.
Meinasin sanoa juuri, etta se oli varmaan enkeli...ehka silla (todennakoisella) suojelusenkelilla oli "oma syynsa" toimia kuten se toimi.
Ehka teita olisi uhannut suurempi vaara, jos se enkeli ei olisi "pelastyttanyt" teita tiehenne juuri silta alueelta juuri silloin.
Oliko lahella esim. autoteita tai oliko alue sen verran "korpea", etta olisi saattanut vaikka tormata suteen tai muuhun metsan petoon..?
Ei, metsää vain jonkin verran asutuksen keskellä. Ei siellä susia ainakaan ole. Humalaisia kylläkin...
Kyllä ne ovat suurempi vaara kuin metsän pedot.