Tässä selkeä profiili joka sopii palstalla pesiytyneeseen peeloon. Eli kiusaajan profiili.
Negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen jakautuu kolmeen päälohkoon:
osa yksi:
käydään statuskamppailua kohottaen itseä ja alistaen toisia
osa kaksi:
voi ilmetä häirintää, joka pahemmassa muodossa muuttuu aktiiviseksi kiusaamiseksi; pahimmillaan häirintä ja kiusaaminen muuttuvat vainomaanisuudeksi
osa kolme:
on täysin mahdollista, että negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen muuttuu fyysiseksi väkivallaksi, ja jopa pyrkimykseksi tappaa toinen tai tämän rinnakkaisversioksi – pyrkimykseksi ajaa toinen itsemurhaan
Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkkioita. Hän kokee nautinnon ja tyydytyksen tunteita. Niiden kesto on lyhyt, joten pitääkseen yllä haluamaansa tunnetilaa hänen täytyy toistaa toimintaansa. Kiusaaja ja kiusattu kokevat kiusaamisen eri tavoin. Kiusaajalle kiusaaminen esittäytyy hetkellisenä, samalla, kun kiusattu kokee sen jatkuvana.
Kiusaamisessa voi olla kysymys statuskamppailun vääristymästä eli jatketaan jonkun alistamista hänen jo alistuttua. Tästä on enää lyhyt matka siihen, että toinen yritetään ajaa itsemurhaan. Toisaalta alistettu yksilö saattaa pyrkiä kostamaan. Oman heikon statuksensa tiedostaminen voi tuottaa voimakasta vihan tunnetta ja tämä purkautuu aggressiona. Tässä on eroja eri luonnetyyppien välillä. Kiusattu voi myös tulkita asemaansa syntipukki-ilmiön kautta.
Kiusaaminen ei aina ole yksinomaan kielteistä. Esimerkiksi kiusaajan alitajuisena pyrkimyksenä voi olla normien välittäminen kiusatulle tai sulkeutuneen kiusatun ”herätteleminen”. Kiusaaminen on reaktion hakemista, kuten pyrkimystä saada toinen murtumaan itkuun tai saada hänet raivostumaan.
Kiusatun joustamattomuus voi pahentaa kiusaamista ja kiusatun henkistä kokemusta. Huumori voi olla tehokas keino laukaista tilanne. Kiusatun tulee välttää kiusaajan loukkaamista, mutta silti pyrkiä dynamiikkaan kiusaamistilanteessa.
Kiusaajan taustat eivät useinkaan ole kadehtimisen arvoiset. Pääkiusaajaksi ryhtynyt kokee itse oman asemansa epämukavaksi, taustalla voi olla kyvyttömyys luoda kunnollisia ihmissuhteita tai ehkä lapsuuskodin henkinen rikkonaisuus. Turvattomuus laukaisee alistusvietin, pelko muuntuu raivoksi.
Kiusatun keinot selviytyä:
- ota huumorilla
- voi osoittaa kiusaajalle tämän olevan mahtavampi
- ota opiksesi, sillä kiusaaja ei aina ole väärässä
- en kannusta ryhtymään neuroottiseen vuosikausien vihanpitoon ja isompaan hävitykseen, mutta aina voi antaa tilanteessa samalla mitalla takaisin
- hanki voimakkaita liittolaisia, jotka puhuvat puolestasi kiusaajalle
- poistu paikalta
- ilmoita tarvittaessa poliisille, opettajalle tai kiusaajan esimiehelle
- koulukiusaamisesta voi informoida kiusaajan vanhempia, joka on tehokas keino (kukaan ei halua lapsensa olevan häirikkö)
- älä jumiudu paikallesi ja hiljaiseksi
- terävä näpäyttäminen saattaa nostaa kiusaajan kynnystä ryhtyä samaan uudelleen
Negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen jakautuu kolmeen päälohkoon:
osa yksi:
käydään statuskamppailua kohottaen itseä ja alistaen toisia
osa kaksi:
voi ilmetä häirintää, joka pahemmassa muodossa muuttuu aktiiviseksi kiusaamiseksi; pahimmillaan häirintä ja kiusaaminen muuttuvat vainomaanisuudeksi
osa kolme:
on täysin mahdollista, että negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen muuttuu fyysiseksi väkivallaksi, ja jopa pyrkimykseksi tappaa toinen tai tämän rinnakkaisversioksi – pyrkimykseksi ajaa toinen itsemurhaan
Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkkioita. Hän kokee nautinnon ja tyydytyksen tunteita. Niiden kesto on lyhyt, joten pitääkseen yllä haluamaansa tunnetilaa hänen täytyy toistaa toimintaansa. Kiusaaja ja kiusattu kokevat kiusaamisen eri tavoin. Kiusaajalle kiusaaminen esittäytyy hetkellisenä, samalla, kun kiusattu kokee sen jatkuvana.
Kiusaamisessa voi olla kysymys statuskamppailun vääristymästä eli jatketaan jonkun alistamista hänen jo alistuttua. Tästä on enää lyhyt matka siihen, että toinen yritetään ajaa itsemurhaan. Toisaalta alistettu yksilö saattaa pyrkiä kostamaan. Oman heikon statuksensa tiedostaminen voi tuottaa voimakasta vihan tunnetta ja tämä purkautuu aggressiona. Tässä on eroja eri luonnetyyppien välillä. Kiusattu voi myös tulkita asemaansa syntipukki-ilmiön kautta.
Kiusaaminen ei aina ole yksinomaan kielteistä. Esimerkiksi kiusaajan alitajuisena pyrkimyksenä voi olla normien välittäminen kiusatulle tai sulkeutuneen kiusatun ”herätteleminen”. Kiusaaminen on reaktion hakemista, kuten pyrkimystä saada toinen murtumaan itkuun tai saada hänet raivostumaan.
Kiusatun joustamattomuus voi pahentaa kiusaamista ja kiusatun henkistä kokemusta. Huumori voi olla tehokas keino laukaista tilanne. Kiusatun tulee välttää kiusaajan loukkaamista, mutta silti pyrkiä dynamiikkaan kiusaamistilanteessa.
Kiusaajan taustat eivät useinkaan ole kadehtimisen arvoiset. Pääkiusaajaksi ryhtynyt kokee itse oman asemansa epämukavaksi, taustalla voi olla kyvyttömyys luoda kunnollisia ihmissuhteita tai ehkä lapsuuskodin henkinen rikkonaisuus. Turvattomuus laukaisee alistusvietin, pelko muuntuu raivoksi.
Kiusatun keinot selviytyä:
- ota huumorilla
- voi osoittaa kiusaajalle tämän olevan mahtavampi
- ota opiksesi, sillä kiusaaja ei aina ole väärässä
- en kannusta ryhtymään neuroottiseen vuosikausien vihanpitoon ja isompaan hävitykseen, mutta aina voi antaa tilanteessa samalla mitalla takaisin
- hanki voimakkaita liittolaisia, jotka puhuvat puolestasi kiusaajalle
- poistu paikalta
- ilmoita tarvittaessa poliisille, opettajalle tai kiusaajan esimiehelle
- koulukiusaamisesta voi informoida kiusaajan vanhempia, joka on tehokas keino (kukaan ei halua lapsensa olevan häirikkö)
- älä jumiudu paikallesi ja hiljaiseksi
- terävä näpäyttäminen saattaa nostaa kiusaajan kynnystä ryhtyä samaan uudelleen
Negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen jakautuu kolmeen päälohkoon:
osa yksi:
käydään statuskamppailua kohottaen itseä ja alistaen toisia
osa kaksi:
voi ilmetä häirintää, joka pahemmassa muodossa muuttuu aktiiviseksi kiusaamiseksi; pahimmillaan häirintä ja kiusaaminen muuttuvat vainomaanisuudeksi
osa kolme:
on täysin mahdollista, että negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen muuttuu fyysiseksi väkivallaksi, ja jopa pyrkimykseksi tappaa toinen tai tämän rinnakkaisversioksi – pyrkimykseksi ajaa toinen itsemurhaan
Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkkioita. Hän kokee nautinnon ja tyydytyksen tunteita. Niiden kesto on lyhyt, joten pitääkseen yllä haluamaansa tunnetilaa hänen täytyy toistaa toimintaansa. Kiusaaja ja kiusattu kokevat kiusaamisen eri tavoin. Kiusaajalle kiusaaminen esittäytyy hetkellisenä, samalla, kun kiusattu kokee sen jatkuvana.
Kiusaamisessa voi olla kysymys statuskamppailun vääristymästä eli jatketaan jonkun alistamista hänen jo alistuttua. Tästä on enää lyhyt matka siihen, että toinen yritetään ajaa itsemurhaan. Toisaalta alistettu yksilö saattaa pyrkiä kostamaan. Oman heikon statuksensa tiedostaminen voi tuottaa voimakasta vihan tunnetta ja tämä purkautuu aggressiona. Tässä on eroja eri luonnetyyppien välillä. Kiusattu voi myös tulkita asemaansa syntipukki-ilmiön kautta.
Kiusaaminen ei aina ole yksinomaan kielteistä. Esimerkiksi kiusaajan alitajuisena pyrkimyksenä voi olla normien välittäminen kiusatulle tai sulkeutuneen kiusatun ”herätteleminen”. Kiusaaminen on reaktion hakemista, kuten pyrkimystä saada toinen murtumaan itkuun tai saada hänet raivostumaan.
Kiusatun joustamattomuus voi pahentaa kiusaamista ja kiusatun henkistä kokemusta. Huumori voi olla tehokas keino laukaista tilanne. Kiusatun tulee välttää kiusaajan loukkaamista, mutta silti pyrkiä dynamiikkaan kiusaamistilanteessa.
Kiusaajan taustat eivät useinkaan ole kadehtimisen arvoiset. Pääkiusaajaksi ryhtynyt kokee itse oman asemansa epämukavaksi, taustalla voi olla kyvyttömyys luoda kunnollisia ihmissuhteita tai ehkä lapsuuskodin henkinen rikkonaisuus. Turvattomuus laukaisee alistusvietin, pelko muuntuu raivoksi.
Kiusatun keinot selviytyä:
- ota huumorilla
- voi osoittaa kiusaajalle tämän olevan mahtavampi
- ota opiksesi, sillä kiusaaja ei aina ole väärässä
- en kannusta ryhtymään neuroottiseen vuosikausien vihanpitoon ja isompaan hävitykseen, mutta aina voi antaa tilanteessa samalla mitalla takaisin
- hanki voimakkaita liittolaisia, jotka puhuvat puolestasi kiusaajalle
- poistu paikalta
- ilmoita tarvittaessa poliisille, opettajalle tai kiusaajan esimiehelle
- koulukiusaamisesta voi informoida kiusaajan vanhempia, joka on tehokas keino (kukaan ei halua lapsensa olevan häirikkö)
- älä jumiudu paikallesi ja hiljaiseksi
- terävä näpäyttäminen saattaa nostaa kiusaajan kynnystä ryhtyä samaan uudelleen
Negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen jakautuu kolmeen päälohkoon:
osa yksi:
käydään statuskamppailua kohottaen itseä ja alistaen toisia
osa kaksi:
voi ilmetä häirintää, joka pahemmassa muodossa muuttuu aktiiviseksi kiusaamiseksi; pahimmillaan häirintä ja kiusaaminen muuttuvat vainomaanisuudeksi
osa kolme:
on täysin mahdollista, että negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen muuttuu fyysiseksi väkivallaksi, ja jopa pyrkimykseksi tappaa toinen tai tämän rinnakkaisversioksi – pyrkimykseksi ajaa toinen itsemurhaan
Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkkioita. Hän kokee nautinnon ja tyydytyksen tunteita. Niiden kesto on lyhyt, joten pitääkseen yllä haluamaansa tunnetilaa hänen täytyy toistaa toimintaansa. Kiusaaja ja kiusattu kokevat kiusaamisen eri tavoin. Kiusaajalle kiusaaminen esittäytyy hetkellisenä, samalla, kun kiusattu kokee sen jatkuvana.
Kiusaamisessa voi olla kysymys statuskamppailun vääristymästä eli jatketaan jonkun alistamista hänen jo alistuttua. Tästä on enää lyhyt matka siihen, että toinen yritetään ajaa itsemurhaan. Toisaalta alistettu yksilö saattaa pyrkiä kostamaan. Oman heikon statuksensa tiedostaminen voi tuottaa voimakasta vihan tunnetta ja tämä purkautuu aggressiona. Tässä on eroja eri luonnetyyppien välillä. Kiusattu voi myös tulkita asemaansa syntipukki-ilmiön kautta.
Kiusaaminen ei aina ole yksinomaan kielteistä. Esimerkiksi kiusaajan alitajuisena pyrkimyksenä voi olla normien välittäminen kiusatulle tai sulkeutuneen kiusatun ”herätteleminen”. Kiusaaminen on reaktion hakemista, kuten pyrkimystä saada toinen murtumaan itkuun tai saada hänet raivostumaan.
Kiusatun joustamattomuus voi pahentaa kiusaamista ja kiusatun henkistä kokemusta. Huumori voi olla tehokas keino laukaista tilanne. Kiusatun tulee välttää kiusaajan loukkaamista, mutta silti pyrkiä dynamiikkaan kiusaamistilanteessa.
Kiusaajan taustat eivät useinkaan ole kadehtimisen arvoiset. Pääkiusaajaksi ryhtynyt kokee itse oman asemansa epämukavaksi, taustalla voi olla kyvyttömyys luoda kunnollisia ihmissuhteita tai ehkä lapsuuskodin henkinen rikkonaisuus. Turvattomuus laukaisee alistusvietin, pelko muuntuu raivoksi.
Kiusatun keinot selviytyä:
- ota huumorilla
- voi osoittaa kiusaajalle tämän olevan mahtavampi
- ota opiksesi, sillä kiusaaja ei aina ole väärässä
- en kannusta ryhtymään neuroottiseen vuosikausien vihanpitoon ja isompaan hävitykseen, mutta aina voi antaa tilanteessa samalla mitalla takaisin
- hanki voimakkaita liittolaisia, jotka puhuvat puolestasi kiusaajalle
- poistu paikalta
- ilmoita tarvittaessa poliisille, opettajalle tai kiusaajan esimiehelle
- koulukiusaamisesta voi informoida kiusaajan vanhempia, joka on tehokas keino (kukaan ei halua lapsensa olevan häirikkö)
- älä jumiudu paikallesi ja hiljaiseksi
- terävä näpäyttäminen saattaa nostaa kiusaajan kynnystä ryhtyä samaan uudelleen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.