Olen poika, 23v. Olen tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Ne jotka eivät tiedä mitä se tarkoittaa niin lyhyesti selitettynä minä en sovellu työelämään enkä saa tehdä työtä. Saan joka kuukausi pienen onnettoman eläkkeen jolla sitten yritän elää. Tämä johtuu siitä että masennuin yläasteella pahasti ja yläasteen jälkeen kävin psykologilla ja söin lääkkeitä ja kävin jopa sairaala hoidossa. Mikään ei auttanut oloani ja olen nyt päätynyt eläkkeelle näin "nuorena" koska en ole työkykyinen enkä koskaan näillä näkymin tule olemaankaan työkykyinen.
Ja minun seurusteluelämäni? Arvatkaas vain kuinka monta kertaa olen seurustellut elämäni aikana? Aivan, en kertaakaan. En ole ikinä suudellut enkä ole ikinä edes halannut tai edes pitänyt tyttöä kädestä. Olen jo pitkään yrittänyt löytää tyttöystävän joka välittäisi minusta minuna itsenäni eikä vain siitä että olen työtön. Kun tytöt kuulevat että en ole työkykyinen niin se on ehdoton turn off. Kun en pysty tekemään työtä ja tuottamaan rahaa niin en kelpaa tytöille! Eli rakkaudessa lopulta raha ratkaisee.
Olen luvannut itselleni että kun täytän 25v niin jos en ole kertaakaan seurustellut, suudellut, halannut tai edes pitänyt tyttöä kädestä siihen mennessä niin teen itsemurhan. En halua enää elää jos elämän läpi pitää mennä yksin. En halua löytää tyttöä enää vanhana 40 vuotiaana kun tytöt alkavat vihdoinkin arvostaa sen ikäisinä sitä ihmistä itseäänkin tuottavuuteni ja omaisuuteni sijasta. Haluan löytää tyttöystävän vielä kun olen nuori. Vasta kun tytöt vanhenevat niin he alkavat ymmärtää että vaikka olen köyhä niin se ei tarkoita ettenkö olisi hyvä ja ihana ihminen.
Olen mielestäni mukava ihminen ja harrasta kaikenlaista luovaa. Olen luotettava, rehellinen, kiltti, romanttinen, uskollinen ja huolehtiva ja tekisin kaikkeni että tyttöni olisi onnellinen. Mutta eihän se merkitse mitään koska olen TYÖTÖN!
AINA kun pysyvä työttömyyteni tulee tytölle ilmi he eivät halua olla tekemisissä kanssani. Eli rakkaudessa lopulta raha ratkaisee.
Ja minun seurusteluelämäni? Arvatkaas vain kuinka monta kertaa olen seurustellut elämäni aikana? Aivan, en kertaakaan. En ole ikinä suudellut enkä ole ikinä edes halannut tai edes pitänyt tyttöä kädestä. Olen jo pitkään yrittänyt löytää tyttöystävän joka välittäisi minusta minuna itsenäni eikä vain siitä että olen työtön. Kun tytöt kuulevat että en ole työkykyinen niin se on ehdoton turn off. Kun en pysty tekemään työtä ja tuottamaan rahaa niin en kelpaa tytöille! Eli rakkaudessa lopulta raha ratkaisee.
Olen luvannut itselleni että kun täytän 25v niin jos en ole kertaakaan seurustellut, suudellut, halannut tai edes pitänyt tyttöä kädestä siihen mennessä niin teen itsemurhan. En halua enää elää jos elämän läpi pitää mennä yksin. En halua löytää tyttöä enää vanhana 40 vuotiaana kun tytöt alkavat vihdoinkin arvostaa sen ikäisinä sitä ihmistä itseäänkin tuottavuuteni ja omaisuuteni sijasta. Haluan löytää tyttöystävän vielä kun olen nuori. Vasta kun tytöt vanhenevat niin he alkavat ymmärtää että vaikka olen köyhä niin se ei tarkoita ettenkö olisi hyvä ja ihana ihminen.
Olen mielestäni mukava ihminen ja harrasta kaikenlaista luovaa. Olen luotettava, rehellinen, kiltti, romanttinen, uskollinen ja huolehtiva ja tekisin kaikkeni että tyttöni olisi onnellinen. Mutta eihän se merkitse mitään koska olen TYÖTÖN!
AINA kun pysyvä työttömyyteni tulee tytölle ilmi he eivät halua olla tekemisissä kanssani. Eli rakkaudessa lopulta raha ratkaisee.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Älä nyt itsemurhaa tee :( Ei kaikki ajattele rahaa. Taidan olla liian nuori mutta muuten kyllä vaikutat ihan kivalta :) Kyllä se tyttö sieltä vielä löytyy. Eihän 23 v ole vielä mitään, koko elämä edessä
Sinä seurustelet?
No en kyllä... Oon epätoivosesti ihastunu mutta ei siitä mitään tuu.. Kato nyt muutkin on sitä mieltä ettei mitään itsemurhaa kannata tehdä!
Olen itse huomannut, että ihmiset eivät pidä ihmisistä, jotka ovat masentuneita ja joilla on huono itsetunto. Kamalempaa olisi, jos 'rakastaisi' säälistä, mihin minä olin langennut. Kuka haluaisi, että rakastettaisiin säälin takia? Toinen ihminen ei nimittäin aina jaksa kantaa toisen taakkaa, jolloin ei jaksa koko ihmistä (ja sairastuu jopa itsekin masennukseen).
En tiedä, oletko yhä kovinkin masentunut. Itselläni raha ei käy mielessä. Sama voisi olla kohdallasi toisinkin päin: Työkyvytön tyttö etsii poikaystävää, mutta huomaa, että pojat ajattelevat vain rahaa. Kuulostaako mukavalta? Otsikkosi väite tuli suoraan märkänä rättinä naamaani. Et vain ole tavannut ketään sopivaa henkilöä, siihen voi mennä kauankin aikaa, jos tekee 'työtä' sen eteen.
Rakkaus ja raha ovat muutenkin täysi eri asia. En usko, että suhteesta voisi tulla mitään, jos toinen olisi toisen kanssa rahan takia. Ehkä (vaikka onnettomalta kuulostaa) on ihan hyvä,että olet työtön -> sittenpähän löydät vielä varmasti aidon ja sopivan tytön sinulle, joka ei lähtenyt seurustelemaan kanssasi 'rahan' ja työsi takia.
***Off topic***
"Olen itse huomannut, että ihmiset eivät pidä ihmisistä, jotka ovat masentuneita ja joilla on huono itsetunto. Kamalempaa olisi, jos 'rakastaisi' säälistä, mihin minä olin langennut. Kuka haluaisi, että rakastettaisiin säälin takia? Toinen ihminen ei nimittäin aina jaksa kantaa toisen taakkaa, jolloin ei jaksa koko ihmistä (ja sairastuu jopa itsekin masennukseen)."
Kyllä jokaiselle masentuneelle naispuoliselle otukselle löytyy äkkiä joku kumppani. Itsekkin olen omaa angstviilspupuani etsiskellyt, mutta kakilla on jo joku. Tai, joo. kyllä minulle melkein kuka tahansa yksilahkeinen kelpaisi.
***Off topic***
"Kyllä jokaiselle masentuneelle naispuoliselle otukselle löytyy äkkiä joku kumppani. Itsekkin olen omaa angstviilspupuani etsiskellyt, mutta kakilla on jo joku. Tai, joo. kyllä minulle melkein kuka tahansa yksilahkeinen kelpaisi."
Kuitenkin totuus on, että jokaiselle miehelle löytyy nainen. Onhan naisia maapallolla enemmän kuin miehiä (koska elävät pitempään, tutkimuksien mukaan). Nyt joku repee?
Onhan se kuitenkin jokaisen oma asia, keneen tykästyy. Mutta jos toinen on oikeasti pahasti masentunut, ei sitä välttämättä jaksa kantaa, sillä ei toinen kumppani ole kokonaan vastuussa toisesta. Ainakaan itse en oikein pidä siitä, että kumppanini sanoo: "Tapan itseni, jos sä jättäisit mut. Mutta sähän et jätä?" Voi masentuneetkin seurustella, mutta silloin pitää vain ymmärtää, että toinen ei ole ajantappajasi.
älä missää nimes tee itsemurhaa.
ei kaikki tytöt oo rahan peräs ja jos joku oikeesti kiinnostuu susta nii ei se välitä siitä et ooks sä rikas vai köyhä. kerta et voi tehä töitäkään nii sul o siihe hyvä syy, et sä sille voi mtn et jos kielletää tekemsät töitä.maailmas o nii paljo muutaki työ ja rakkaus (vaik ei oo ehkä nii kivaa elää yksin ettei oo ketää rakasta vierellä tukemas). sä voisit keksii jonku harrastuksen ja sen kautta saattaa löytyy joku ;)
tai yks saattas olla et alat auttaa muita ihmisii kertomal omist kokemuksist/antaa neuvoi muille ihmisille. Esim. yks entinen narkki kerto joskus et millast sen elämä oli ja kui se meinas kuolla huumeisii ja et sen kavereit kuoli paljon huumeisiin, nii se päätti sit et se tekee elämällä täyskäännöksen (sillonku se istu vankilas)nii et sitku se pääsee vapaaks nii se alkaa kertoo huumeist ja sen elämästää jakamalla omia kokemuksia ettei sellast elämäntapaa kannata valita. ihminen voi olla onnelinen myös yksin, mut sun pitää muuttaa sun asennettas, ala kiinnittää huomiota kaikkiin pikkuasioihin ja ota siit "ilo irti" esim. joku hymyilee bussis tai jossai nii hymyile takas,näytä muille et sä oot onnellinen nii joku saattaa alkaa pitää sua kiinnostavana ja tulee mahollisesti jutteleekki sulle ja sit ehkä.... ;) ties mitä käy mut ota elämäst ilo irti, koe et elämä on lahja,jota sä et saa tuhlata,koska elämä on liian lyhyt ku ei voi koskaa tietää mitä taphtuu nii ota ilo irti kaikest :)
sori jos kirjotusvirheit mut toivottavasti tajusit mitä tarkotin :D
ymmärrän et sulla on aika huonot lähtökohdat :( mut ei voi mitään pitää vaan jaksaa yrittää.. ootko testannu nää teffi palvelut mitä on netissä (esim. treffit.suomi24) ehkäpä sieltä löytys joku...? tuli vaan tää mieleen ei muuta ku hymy huuleen ja menoks... (sun ei ehkä sit heti kannata kertoo treffillesi et oot työkyvytön, vaan anna sen ekä tutustuu suhun...) Ja jos oot edes vähän pelimiestä niin kyl mä uskon et sä ainaki pääset sänkyhommiin helposti rahasta huolimatta, mut jos tahot oikeaa rakkautta niin menee vähän enemmän aikaa... tai jotain....
mut sit kans jos et kerro sille alus et oot työkyvytön, niin asia tulee sille sit aika shokkina ja sit se ehkä jättää sut taas sen takia et et kerrtonu... hankalaa on.. Yritä olla istumatta kotona viikonloppusin, ja lähe vaikka baariin/tai vastavaan juttelee naisia...
tuskin tästä nyt ollu mitään apua sulle, mut musta oli ainaki kivaa kirjoitaa :D jejee tsemppiä
Käytkö puhumassa kenellekkään olostasi?
Voisin itsekin allekirjoittaa että tosiasia on se että raha ratkasee aika paljon.
Mutta ei kai tästä voi tyttöjä syyttää, heidät on vain 'ohjelmoitu' sellaisiksi.. Raha kai tavallaan merkitsee turvaa tytöille.
Eivät kaikki tytöt halua vain rahaa.. Ei se ole tärkein, vaan tunteet. Jos rakastaa toista paljon, selviää vaikka läpi harmaan kiven. Vaikeat ajat jaksaa helpommin toinen tukena...
omasta mielestäni asia on näin. Jos sä tapaat jonkun tytön ja et kerro sille syitä siihen miksi oot eläkkeellä ja miks sulla ei oo rahaa niin sen kiinnostus lopahtaa vaan sen takia koska et oo rehellinen sille.
Itsellänikin on ollut masennus ja oon syönyt lääkkeitä sekä käyny sairaalahoidossa, ja nyt kun sitä ei oikeastaan enää oo niin tunnen että selviän mistä vaan, kun oon selvinnyt siitäkin. Tunnen itteni voittajaks.
Sä et oo ainut ihminen maailmassa jolle on todettu masennus, nykyään masentuneita ihmisiä on paljon, ja ihmiset selviävät siitä.
Kyllä sullekkin se oikea löytyy jos vaan jaksat yrittää ja odottaa, enkä tarkota sitä et pitäis lähteä johonkin baariin kattelemaan tyttöjä, vaan että mukava tyttö voi löytyä vaikkapa R-kioskin jonosta. :)
muistan kun ite ensimmäistä kertaa seurustelin, huomasin että poika käytti mua vaan hyväkseen ja jätti ku nalli kalliolle ja vielä kehtas puhua musta kaikkea joka ei oo totta mun kavereille ja muillekkin kyläläisille.
Jos tällä hetkellä olisin tilanteessa missä sä oot nyt, en sanois noin että teen itsemurhan jos en löydä seurustelu kumppania, koska seurustelu voi olla välillä yllättävän raskasta. Kun itse olin masentunut, jätin silloisen poikaystäväni vaan sen takia etten tekisi sen elämästä hankalaa, koska olin masentunut. Ei sekään olisi jaksanut kantaa ja huolehtia musta kun olin masentunut. Sulle itselles olis vaan nyt helpompaa saada ittes kuntoon tai ainakin parempaan päin ja vasta sitten alkaa kattelemaan seurustelukumppania. Ei seurustelukumppania etsitä vaan siks että ois joku joka kuuntelee tai repii ittensä riekaleiks siinä ku joutuu ottamaan toisesta liikaa vastuuta, siks mäki silloin aikoinani jätin poikaystäväni,ettei se menis ihan rikki. Niinku äsken kerroinki jo.
Mä en osaa oikeen muuta sanoa muutakun että tsemppiä sulle, ja muista kyllä se aurinko paistaa risukasaankin, eikä siks kannata harkita itsemurhaa jos ei oo seurustelukumppania, on kuitenkin paljon muita ihmisiä jotka välittää ja rakastaa. Kannattaa ajatella vaan positiivisia asioita ja niitäkin pieniä hyviä asioita joita jossain ei edes oo, esimerkiks ruoka tai ilman sotaa eläminen ja mahdollisuus terveudenhoitoon. :)
en todellakaan ota miestä rahan takia.. oli sitten työ kykyinen tai ei, sanonpahan vain että aika kiree mieleisiä on jotkut eukot jos rahan takia olisi sinun tai kenenkään muun kanssa, jos minä en kelpaa tälläisenä kun olen niin olen mielummin yksin!
itsemurha ei ole ratkaisu, ei missään tilanteessa. se ei ole oikea tapa paeta ongelmia, ongelmista pitää kyetä jutella! voi kuulostaa laimealta ´mutta tiedän mistä puhun!
en arvosta ihmisiä jos he makaavat himassaan muuten vain, ei jaksa tehdä duunia, laiskoja en katsele, mutta sinun tilanteesi on aivan toinen.
sinulla on syysi että et ole työssä.
onko se joillakin naisilla se käsitys että mies on se joka tuo leivän pöytää? ei todellakaan.
kuules, olet nuori ja elämä edessä. nyt aloita joku mukava harrastus jne,
jos naiset ei arvosta sinua sellaisena kun olet niin älä ota niitä!
Samaa mieltä. Itse olisin kirjoittanut lyhyesti, että: "ryhdistäydy" mutta sillein paremmin ilmaistuna se oli tuossa edellisessä viestissä. :)
kerrankin joku samaa mieltä kanssani :)
Rahaa tulee talouteemme erittäin paljon vuosittain hyvin menestyvän perheyrityksen takia jne. ja aika moni tietää sen tuttavistamme... itse en kuitenkaan ole koskaan seurustellut virallisessti (olen 17v poika)
ahahahaa. Tähtää meihin köyhiin tyttöihin. Me kun emme ole koskaan tottuneetkaan käyttämään rahaa miten sattuu, ja työttömyyskään ei ole uusi juttu.
toivottavasti asia oiskin noin, niin saisin vielä kainaloon aika mukavan muijan :) rahaa siis on rutosti, mutta tytöistä ei oo kyllä huolta. toisinsanoen ei ykskää oo koskaan osottanu edes kiinnostusta :) okei, en yritäkään hurmata tyttöjä rahalla, eli ei ykskään tyttö tiedä, mitä tienaan ja millaset summat tilillä lepää. haluan siis kelvata omana itsenäni ja ehkä se rahatilanne selkeää sitten kun tyttö on osoittanut kiinnostuksen minua kohtaan - tietämättä tuloistani. antaisin kyllä vaan lämmintä kättä tytölle, jonka aistisin vain kiinnostuneen rahoistani. sitten jos tyttö osoittaa olevansa kiinnostunut minusta, niin toki aijon ilahduttaa tyttöä myös jollakin, jota saa vain rahalla (eli jotain mukavia lahjoja tms.), mutta se ei tule koskaan olemaan valttikorttini naisten kanssa.
että elä huoli tota köyhyyttäs, ei sitä naista rahalla saa (paitsi sitä yhtä mitätöntä elintä siellä alapäässä saattaa saada ja sitäkin vain venäjältä, mutta sitä tuskin kukaan itseään kunnioittava mies harrastaa - ainakaan itselläni ei tulisi mieleenkään).