Kertokaapas koulukiusaajat mitä te meinaatte tehdä isona?
Kertokaapas te isot pojat jotka olitte koulukiusaajia miten teillä tänään menee?
Onko työpaikallasi koulukiusaaja?
Kertokaapas te isot pojat jotka olitte koulukiusaajia miten teillä tänään menee?
Onko työpaikallasi koulukiusaaja?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikäs tässä, hyvin menee, kiitos kysymästä.
Nääs, et koskaan tiedä kuka tulee kulman takaa vastaan!
Hanskavitonen heiluu jo mullakin, nääs on käyny salilla!
Tavataan kun hymyillään!
Et sitten ole vieläkään oppinut oikeinkirjoitusta.
Jäi tuo pilkunnussinen oppimatta. Tavaa sinä vaan niitä kirjoitusvirheitä, kun muuhun et pysty. Ja sille toiselle toopelle: tervetuloa, paskaa haukkaat nin kuin niin moni muukin.
Kiusatut on pellejä aina, niin koulussa, töissä kuin eläkkeellä.
Olen entinen kiusattu. Mitenkä se on vaikuttanut elämääni? Eipä juuri mitenkään; on oma kämppä järven rannalla, vakituinen työ, vaimo ja pari muksua.
Kyllähän kiusaajat aikanaan vituttivat, mutta sitten tajusin miten säälittäviä nämä huomiotahakevat ja alemmuudentunteessa rypevät luuserit olivat, enkä viitsinyt tuhlata aikaani ja elämääni heidän käytöksensä vatvomiseen. Ei sellaisiin viitsi vihaa ja vitutusta tuhlata. Ja vihoviimeinen asia tuntea katkeruutta jonkun tissiposken takia, joka pönkitti yläasteella finnistä egoaan kiusaamalla älykkäämpiään.
Mitä olen kiusaajiini myöhemmällä iällä törmännyt... noh, sanotaanko näin, että itselläni on elämän palikat kolahtaneet paikoilleen paremmin.
Onpa ehkä huonointa tekstiä, mitä olen ikinä lukenut.
-heti 3. sana "...nussinen"
-Toinen virke; asia virhe, virheitä ei tavata
-tervetuloa -sanan jälkeen puolipiste
-"nin kuin niin" ????
Lopussa on sentään piste. Jotain on koulussa päähän jäänyt.
Olen samaa mieltä kiusaajista. heihin ei kannata omaa aikaa tuhlata. Itseäni ei ole kiusattu mutta en ole kiusaajakaan. Onhan niitä kouluaikoina kaikenalaisia pieniä kahinoita ja nälvimisiä ollut mutta onneksi ei ole oikeeseen kiusaamiseen tarvinnut törmätä.
Mutta niille joita on kiusattu: arvostakaa itseänne, ei kannata tuhlata moisiin luusereihin aikaa. Kiusaajilla on itsellään asiat huonosti.
ollut lapsena kiusattu niin valitettavan usein jää myös työpaikalla alakynteen. Täytyy ymmärtää tää asia ja pinnistellä sitä kohtaloa vastaan. Muutama mua koulussa kiusanneista istuu elämäntehtäväänsä suorittaen torilla tai kirkkopuiston pusikossa örisemässä ja vintti pimeenä.
että ne kiusatut ovat siellä.. Ainakin varma muistikuva eräästä kaupunkimme johtavasta pummihahmoista hamasta lapsuudesta. Häntä kiusattiin kovin jo murrosiänkynnyksellä.
Toisen, aikoinaan muualla vaikuttaneen kiusatun piina päättyi itsemurhaan rippikouluikäisenä. Kiusaajansa sanoo vieläkin toisinaan tuntevan puistatusta omasta typeryydestään. Tehtyjä ei saa tekemättömiksi.
Ei kannattaisi kenenkään ainakaan leuhka olla siitä että on ketään kiusannut, joten tällaiset kiitos kysymästä vastaukset tähän kysymykseen on yhtä vajaakehittyneen vastauksia kuin kiusaaminenkin.
Mitähän tuolla viimeisellä lauseellasi tarkoitit?!? Ei mielestäni liittynyt mitenkään tuohon minun aiempaan kirjoitukseeni.
On meidän työpaikalla koulukiusaaja, eikä sille edes mahda mitään kun on rehtori.
Millaista mahtaa kiusaaminen olla? Haukkumista vai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa?
Kiusattu on mut elämä mennyt aikuisiällä todella hienosti. Olen oppinut kääntämään sen nuoruusajan vahvuudeksi ja toisaalta tiedän ainakin miten pahasti voi henkilöä loukata pelkästään sanoilla.
Kiusaaminen loppui kun päätin erään kesäloman jälkeen et sanoa saa mut heti jos joku hipaiseekin niin vetäsen turpaan niin kovaa kun pystyn. Ilmeisesti jo pelkkä asenne että "koskepas" aiheutti sen että kiusaaminen loppui.
Oli se kuitenkin tiukkaa aikaa ja itsari oli mielessä useammin kuin kerran viikossa. Ja tätä kesti pari vuotta. Vanhemmille ei voinut kertoa koska sitä häpeää ei olisi voinut kestää kun hommasta olisi tullut julkinen. Opettajahan ei tietenkään olisi voinut pitää asiaa salassa vaan heti yhteydenoton jälkeen olisi tietenkin julistanut koko luokalle että "xxxää ei saa kiusata, vanhemmat soittivat ja sanoivat".
Lapset voivat olla tosi julmia toisilleen mutta ei se lopu siihen.
Melkein pahempaa on aikuisiän kiusaaminen jota näkee työpaikoilla. Silloin ei ole enää kyse lasten ymmärtämättömyydestä vaan todellisesta haitanteosta. Puhutaan selän takana ja yritetään saada muut mukaan. Tällä tavalla voidaan yrittää jopa savustaa henkilö ulos työpaikalta tai estää yleneminen. Itse aina ns. kehityskeskusteluissa sanon etten aio puhua toisten selän takana mitään vaikka he puhuisivat minusta. Arvostan itseäni enemmän jos teen niin ja silloin olen onnellinen - puhuipa vaikka koko Lappeenranta minusta selän takana paskaa.
Sitten on vielä esimiehen taholta tuleva kiusaaminen. Se on todella julmaa koska asioita voidaan vääristellä ja levittää ja useat uskovat, koska kyseessä on johtavassa asemassa oleva ihminen eikä siltä siksi odoteta moista epärehellisyyttä.
Mut taitaa olla lähes joka työpaikalla jonkinlaisia konflikteja. Onneksi itse olen saanut välttyä moisilta.
ovat häviävä luonnonvara.
Täyttä asiaa ja mikä minusta on järkyttävää huomata, että kiusaaja näytää todella uskovansa omaan hyvyyteensä vielä aikuisiässä.
Katkeraa kalkkia näyttää heille olevan, kun he huomaavat työelämässään jäävänsä aina kakkoseksi.
Tällaisten tilanteiden jälkeen alkaa mustamaalaus ja omaan leirin muiden puhuminen omien mielipiteiden pöngittämiseksi.
Olen huomannut, että tietyillä aloilla työelämässä tällaisista ihmisistä on tullut kiertopalkintoja.
Kun totuus paljastuu ei kukaan jaksa paskanjauhantaa kuunnella ja katsella.
avustajat on tehty kiusattaviks!!TERV OPE ja monistajiks..ja nait.....ja kokmusta on!!!