Kysymys kaikille kansanedustajaehdokkaille.
Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä peto-ongelman suhteen keskisuomessa.
Minulla ja monilla tuttavillani myös on kesämökkejä hajaasutusalueilla. Mökkielämä on suuresti rajoittunut jatkuvasti pihoilla kulkevien susien takia. Koiria ei enää uskalleta päästää ulos ilman, että ne olisivat kokoajan talutushihnassa. Lapsia ei voi jättää hetkeksikään leikkimään, tekemään risumajaa tai jotain majaa puuhun, ilman aikuisten jatkuvaa läsnäoloa. Pyssykin on varmuuden vuoksi oltava kädenulottuvilla jatkuvasti (laillinen ase tietenkin).
Mökillä ei enää voi levätä ja rentoutua rauhassa. Myydäkkään sitä ei kannata, koska paikalliset kateelliset ihmiset ovat menneet kertomaan pitkin maailmaa paikkakunnan susiongelmasta.
Kerran olin vähällä saada mökin myytyä, mutta eikös paikalliset sentraalisantrat olleet kerinneet jo informoida mahdollista ostajaa.
Pitäisi nyt vaikkapa ammattiliittojen puuttua asiaan.
Työläiselle vuosikymmenien säästöillä hankittu pikkumökki synnyinseudulta voi olla tärkeä henkireikä lepäämiseen ja jaksamiseen.
15-16-vuotiana aloitettiin työelämässä. Jätettiin synnyinseutu ja muutettiin kaupunkiin kapitalimin palvelukseen. Osallistuttiin ay-toimintaan, kuka enempi, kuka vähempi, mutta jäseniä on oltu kuitenkin.
Meitä vielä työelämässä olevia on paljon, joiden juuret ovat maaseutujen pikkupitäjissä. Me haluaisimme, että työllä ja vaivalla itse rakentamillamme mökeillämme saisimme viettää turvallisesti ansaitemiamme lyhyitä loma-aikoja.
En äänestä enää ketään, eikä varmaan kaveritkaan, jos kansanedustajaehdokkailla on niin ylimielinen suhtautumistapa, että ei laiskuuttaan viitsitä edes ottaa kantaa asiaan.
Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä peto-ongelman suhteen keskisuomessa.
Minulla ja monilla tuttavillani myös on kesämökkejä hajaasutusalueilla. Mökkielämä on suuresti rajoittunut jatkuvasti pihoilla kulkevien susien takia. Koiria ei enää uskalleta päästää ulos ilman, että ne olisivat kokoajan talutushihnassa. Lapsia ei voi jättää hetkeksikään leikkimään, tekemään risumajaa tai jotain majaa puuhun, ilman aikuisten jatkuvaa läsnäoloa. Pyssykin on varmuuden vuoksi oltava kädenulottuvilla jatkuvasti (laillinen ase tietenkin).
Mökillä ei enää voi levätä ja rentoutua rauhassa. Myydäkkään sitä ei kannata, koska paikalliset kateelliset ihmiset ovat menneet kertomaan pitkin maailmaa paikkakunnan susiongelmasta.
Kerran olin vähällä saada mökin myytyä, mutta eikös paikalliset sentraalisantrat olleet kerinneet jo informoida mahdollista ostajaa.
Pitäisi nyt vaikkapa ammattiliittojen puuttua asiaan.
Työläiselle vuosikymmenien säästöillä hankittu pikkumökki synnyinseudulta voi olla tärkeä henkireikä lepäämiseen ja jaksamiseen.
15-16-vuotiana aloitettiin työelämässä. Jätettiin synnyinseutu ja muutettiin kaupunkiin kapitalimin palvelukseen. Osallistuttiin ay-toimintaan, kuka enempi, kuka vähempi, mutta jäseniä on oltu kuitenkin.
Meitä vielä työelämässä olevia on paljon, joiden juuret ovat maaseutujen pikkupitäjissä. Me haluaisimme, että työllä ja vaivalla itse rakentamillamme mökeillämme saisimme viettää turvallisesti ansaitemiamme lyhyitä loma-aikoja.
En äänestä enää ketään, eikä varmaan kaveritkaan, jos kansanedustajaehdokkailla on niin ylimielinen suhtautumistapa, että ei laiskuuttaan viitsitä edes ottaa kantaa asiaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lainaan: "Mökkielämä on suuresti rajoittunut jatkuvasti pihoilla kulkevien susien takia."
En ole edustajaehdokas en, mutta vastaan ihan muuten vaan. Kyllä ne vähät lomat kannattaa käyttää rentoutumiseen eikä moisista huolehtimiseen. Ymmärrän kyllä petopelon, mutta kyllä tulee ed. viestiä lukiessa mieleen gallialaisten pelko taivaan putoamisesta päälle.
Mukavaa mökkeilyä, keveällä mielellä! Lupaan syöksyä vannesahaan, jos susi tulevana suvena jonkun nitistää pallogrillinsä eteen.