Vaikka olen 19 vuotias mies ja pitäisi olla "aikuinen?" niin silti sattuu kun minulle sanottiin suoraan yläasteella, että olen ruma. Kai se oli silti jotain koulukiusaamista, mutta osui niin hyvin sisimpään, että ei unohda sitä. Olen siitä asti vähän häpenyt itseäni ja miettinyt olenko aivan pelle toisten edessä. Itse olen huomannut, että vanhempien ihmisten kanssa tulen paljon paremmin toimeen kuin nuorten? Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
Mitäs sanotte
DASDSASA
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen sinua neljä vuotta nuorempi, siis ysillä nyt.
Mua on kiusattu suurinpiirtein aina, ja olen itekkin huomannu viihtyväni vähä vanhempien ihmisten kanssa.
Älä häpee ittees, luultavasti olet tosi suloinen ja ihana ihminen. Se haukkuja sen sijaan on ruma ja säälittävä, älä turhaan mieti sitä.
Sama juttu. Jollekin omanikäiselle puhuminen kyllä kangerrellen onnistuu, mutta ääni lähtee vähän väliä ja äänessä semmonen ärsyttävä "vibra." Ja sanoja ei meinaa löytyä ja niitäkin vähäisiä mietin tarkkaan. Mutta sitten jos taas menen vaikka terkkarille, kauppaan, yms yms, niin sanoja vaan pulppuaa ja mua vois pitää jopa sosiaalisena. 8o
On se kummaa.
Ei mua ole sinäänsä ''haukuttu'', mutta
olen sitä mieltä että luonteesi ratkaisee.
Tulet tänne kirjoittamaan tunteestasi,
ja olet siinä järkevä! En ole elämän aikanani tavannut yhtään rumaa ihmistä.
MUISTA: -jokainen on jossain hyvä ja kaunis-