Kyseleisin mielipidettänne noin 15 v sitten istutetun männikön oksien karsinnasta. Männyn taimet istutettiin entiseen peltoon, kuivalle sora/topmsu maalle ja kasvu on edennyt hyvin...korkeus tällä hetkellä noin 6 - 8 m.
olen joutoaikoina kierrellyt oksasaksien kanssa taimikossa ja katkonut alaoksia noin 2-2,5m korkeudelle asti puun runkoa myöten pois. Osa alaoksista ovat jo kuivaneet ja kasvunsa kasvaneet. Sitä vaan et onkohän hyödyllistä touhua?? Ei ehkä minulle mut seuraaville sukupolville ehkä...laadukkaampaa mäntytukkia kenties??
olen joutoaikoina kierrellyt oksasaksien kanssa taimikossa ja katkonut alaoksia noin 2-2,5m korkeudelle asti puun runkoa myöten pois. Osa alaoksista ovat jo kuivaneet ja kasvunsa kasvaneet. Sitä vaan et onkohän hyödyllistä touhua?? Ei ehkä minulle mut seuraaville sukupolville ehkä...laadukkaampaa mäntytukkia kenties??
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pystykarsinta on niitä parhaita terapiamuotoja, jota tässä kiireisessä maailmassa on keksitty. Sitä kun keväthangilla tekee lumikengät jalassa, niin työlle tulee korvaus jo pelkästään hyvästä olosta.
Karsintaahan suositellaamn tehtäväksi kahdessa vaiheessa. 6 m on sellainen raja ettei sen ylemmäs juuri päästä, työ vaikeutuu jo sitten oleellisesti. Tuo männikkosi on varmaankin hyvin sopiva kohde ensimmäisen vaiheen karsintaan. Karsi kuitenkin johonkin 3,5 m nyt ja sitten myöhemmin siihen 6 metriin.
Minä itse lisäisin näihin kahteen vaiheeseen vielä ns. esikarsinnan. Erityisesti huonommassa männikössä sillä saadaan paljon aikaan kun otetaan hyvissä ajoin pois haaralatvat ja poikaoksat. Silloin voidaan myös poistaa oksia, joista tulisi liian paksuja myöhempien karsintojen yhteydessä poistettaviksi. Tälläinen esikarsinta tuottaa aina varmasti, sillä se takaa joka puusta edes sen tyvitukin. Muuten se saattaisi mennä koko puu sellupinoon.
Karsinnan laskennallinen kannattavuus on vähän niin ja näin. Meillä ei ole mitään varmuutta, että joskus tulevaisuudessa karsittu puu olisi edes arvokkaampaa kuin karsimaton. Tässä niinkuin monessa muussakin metsäasiassa on vain luotettava mutu-tuntumaan ja uskottava asiaansa. Edellähän tuli jo todisteltua miten se työ sinänsä on jo niin palkitsevaa, ettei niillä kannatavuuslaskelmilla ole niin väliä.
täytynee hommata oksasaksiin jatkovarret niin ylettyisin sen reilun metrin lisää..ja onhan yksi seikka että tiheään istutetun männikön ensiharvennus "selkiytyy" harvennustyön osalta kun taimikko on helposti läpikuljettavassa kunnossa...elikkäs näkyvyys puuston alaosissa on hyvä...näkee paremmin rungon kieroudet yms. virheet jotka on helppo poistaa ensimmäisessä harvennuksessa...
että se männikkö ei jää liian tiheäksi jatkossa. Silloin tuo karsinnalla mahdollisesti saatu hyöty kusee hyvin nopeasti kintuille.
harvennetaan puustoa silloin kun oksat alkavat hipioa puissa toisiaan...pätenee vieläkin?? Näihin MHY:n ja muiden "hörhöjen" harvennus neuvoihin suhtutuisin vielä varauksella...hyödynnetään sitä metsän pohjapinta-alaa mahdollisimman tarkkaan, kuitenkin puuston kasvua liikaa rajoittamalla..
Osta kaksin Sandvik/Bahcon terää. Toiseen harjanvarsi varreksi ja toiseen ns. teleskooppivarsi. Oikeastaan voit ostaa sen teleskooppivartisen sitten kun harjanvarrella ei ulotu.
annetaan jo sen vanhan isän levätä rauhassa ja aletaan kasvattamaan sitä laatutukkia. Tuskin se siellä haudassa kääntyy kun lopputulos on kuitenkin parempi.
Ja sitten ei jätetä mitään oksantynkiä puihin, vaan läheltä runkoo poikki. Ja repeemistä ei kans saa tapahtua. Sentakia "oikeessa"oksasahassa on alaterä jolla saa napattua viillon oksan alapuolelle ettei repee kuortamyöden.
Kuivatoksat voi poistaa huoletta, mutta olikohan jotenkin niin että kolmannes puun pituudesta pitää olla tuorretta oksaa, eli ei liiankorkeelle karralla karsita.
Ja karsintan saa myös tukea, mutta kannattaa hakes vasta kun on päässyt sinne (5-)6 metriin joka on raja korkeemmalle tukisummalle/ha.
ei jätetä oksantynkiä, mutta ei sahata oksankaulukseenkaan, silloin kylestyminen hidstuu. Ja jätetään puolet vihreätä, jos jätät vähemmän niin kasvu hidastuu.
on hyvä. Se alaterä tärkeä ei repeä kuorta mukana.
Ostin ensimmäisen jonkun puutarhamyymälästä musta/keltanen, ei toiminut ja alaterä yhtä terävä ku m..pää.
Harrastuksesta se käy, tukijutuuisssa on vaatimuksena suunnilleen en muista kaikkea. läpimitta niin max.oksalle kuin puullekin max.
Hintalisän tulevaisuudessa saa vain hyväksytyistä karsintakohteista. Ellei ole muuttunut ..
Karsittavia puita on oltava tietty määrä/ha
Pari talvea sitten karsin ensimmäisen kerran ja kyllä aikaa tuhlaantu ihan liikaa mielestäni.
Lumi sitten kaateli osan näistä puista tänä syksynä sitten.
Harrastelkaa ihan miten vaan ja minkä valmistajan sahoilla vaan siellä männikössänne. Kuitukasaan ne teidän karsimalla pilatut puut menee loppupelissä. Silloin kun alkoi tämä puupeltoviljely niin homma alkoi mennä pieleen. Nyt heilutaan pottiputkien, kuokkien, oksasahojen ja ties minkä härvelin kanssa siellä taimikossa. Jatkuvan kasvatuksen taimikot ovat tuottaneet hyvää tukkia ja tulevat myös tuottamaan tulevaisuudessa.
entisiä peltomaita nyk. räkämänniköitä en menisi karsimaan itse ainakaan,
Taimikonhoitoaikakoina kesällä noi peltohommat kun vie osan kesäajasta..
siinä ekohoitajalle vähän taustatietoa...
Kuitukasaan menee latvat ja tukkipuiksi kelpaamattomat.
Okasisuuden takia ei ole tarttenut kuitukasaan puita juurikaan paljon laitella metsämailta, niin ja osan tukeiksi kelpaamattomista sahoitan itse tarvepuuksi. Kallista se kenttäsahaus nykypäivänä mutta eipä tartte kaupasta lankkuja ja lautaa ostella rakennushommiin.
Ekohoitajalle taitaa olla tuntematon käsite tuo metsätalous?
Kyllä, minulle tämän päivän metsätalous on tuntematon käsite.
En ymmärrä miten tämän päivän puupeltoideologiasta joku voi käyttää termiä metsätalous. Siinä kun suurin osa tuloista menee metsän uudistamiseen.
eri tahoilla oli taas kerran kränää metsien kasvatuksesta ja uudistamisesta.
Joku sitten totesi että antaahan olla
puu kasvaa 80v. ja mitä siitä tulee kun ohjeita vaihdetaan joka kymmenen vuoden välein..
Loppu sitten sillä erää se ikuinen kiistely metsänhoidollisesta tilasta, joten ...
Pahin oksa on sitten se kuivunut oksa...
Pystykarsinta on hyvä toimenpide kasvattaa laatupuuta. Kun vanhat hyvät männiköt on hakattu niin nyt pystykarsituista puista maksettaneen tulevaisuudessa hyvää hintaa. Onhan ne oksattomat pintalaudat sitä kalleinta puuta kiintokuutiota kohti.
Karsinnan voisi aloittaa jo 8 cm rinnan korkeudelta. Ja vähitellen monessa osassa, kuitenkin tuoretta latvustoa oltava jo mainitut 50 %. Jos viitseliäisyyttä riittää niin alussa sillä harjan varrella voisi karsia joka puun, antaa "silmän ruokaa".
Kun karsii lopulliseen karsintakorkeuteen 5 m
n 500 r/ha niin sitten voi anoa Kemeravaroja tehdylle työlle. Samalla karsinnasta saa virallisen todistuksen joka on tarpeen silloin kun myy näitä karsittuja laatupuita.
mahtaa niin pitkäikäinen olla, että 8 senttisestä
kasvattelee tukkipuiksi ja vielä laatu sellaisiksi.
tuolla edellä väitettiin että puu kasvaa 80 vuotta
- eihän se ole kuin keski-ikäinen vasta silloin.
"Samalla karsinnasta saa virallisen todistuksen joka on tarpeen silloin kun myy näitä karsittuja laatupuita."
Jaa että pitää olla oikein virallinen todistus, eikö sitä laatupuuta muuten erota. Taitaa tuon virallisen todistuksen tarkoitus olla vaan se että tiedetään näihin kyseisiin mäntyihin tuhlatun Kemerarahoja. Vaikka mistä sen tietää jos tuleva sukupolvi ei enää osaa erottaa oksatonta puuta metsässä. Vai saadaanko tuota oksatonta pintalautaa jollakin keinolla myös oksallisesta puusta.
Eikös Vaari tuolla todennut, että ei ole edes varmuutta onko karsittu puu edes arvokkaampaa kuin karsimaton. Pyyhitäänkö tuolla virallisella todistuksella silloin p....ttä.
Ikävä kyllä tulevaisuuden metsänomistajien osaaminen on siirtymässä suuntaan missä varmuudella pystytään vain erottamaan juuri ja juuri valtapuulajit toisistaan. Sekin tapahtuu periaatteella "männyssä on pitkät neulaset ja kuusessa lyhyet".
Harvemmin tapaa näitä vanhan kansan Vaareja jotka osaavat sanoa mitä, missä ja miksi kun metsänhoidosta puhutaan.
Joka vuosi 1 elävä oksisto pois ja samalla apuharventaa karsituille puille elintilaa.
Kun 4-6 metriä saavutettu, apuharvennukset jatkuvat.
Runkoja 400-600 hehtaarille, 20 m2 per runko.
Saa polttopuuta, vetää vaikka ahkiolla pois talvella.