Tietääkö joku? Osaako auttaa?
Rakensin esivahvistimen perään oparilla toimivan kytkimen. Siten, että oparin ja-tulot vertailevat tulojänniteittä ja kun tulon jännite nousee yli -tulon, niin lähdön pitäisi sylkäistä jonkinlaisen jännitteen eteenpäin.
Sain sen melkein toimimaan. Lähdössä jännite pysyy vaan kokoajan ylhäällä reagoimatta mitenkään tulonjännitteiden vaihteluun. Kytkennät on tehty oikein. Ja esivanhvistimelta tuleva signaali on ihan ok aina oparille asti. Oparina on LM741.
Rakensin esivahvistimen perään oparilla toimivan kytkimen. Siten, että oparin ja-tulot vertailevat tulojänniteittä ja kun tulon jännite nousee yli -tulon, niin lähdön pitäisi sylkäistä jonkinlaisen jännitteen eteenpäin.
Sain sen melkein toimimaan. Lähdössä jännite pysyy vaan kokoajan ylhäällä reagoimatta mitenkään tulonjännitteiden vaihteluun. Kytkennät on tehty oikein. Ja esivanhvistimelta tuleva signaali on ihan ok aina oparille asti. Oparina on LM741.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Kytkennät on tehty oikein."
niin eihän jää muuta mahdollisuutta kuin että
opari on hajalla.
että opari vaatii kaksoisvirtalähteen, jossa on positiivinen ja negatiivinen käyttöjännite.
Rohkenen olla kyllä erimieltä tuosta että opari tarttisi kaksi puoleisen jännitelähteen, ellei lähtö jännitteen tarvitse mennä negatiiviseksi. Tuo mainitsemasi 741:nen ei oman kokemuksen mukaan vain yksinkertasesti suostu puottamaan lähdön jännitettä täysin alas vaikka vaikka kääntävällä tulolla olisikin isompi jännite kun ei kääntävällä. Tuo lähtöön jäävä jännite on muistaakseni jotain vähän alle parin voltin luokkaa, joten jos olet kytkenyt lähtöön pelkästään kytkin trankun(muista kanta vastus) niin en yhtään ihmettele ettei toimi. Itse aikoinaan ratkaisin tuon ongelman laittamalla oparin lähdön ja trankun kannan väliin ledin hukkaamaan tuon sinne kiusallisesti jääneen jännitteen(ainakin vihreällä ledillä toimi hyvin).
Ai niin tommosissa perus komparaattori kytkennöissä kannattaa käyttää oparina lm324:sta=(nelikko opari), niin ei tarvitse kikkailla.
Ja vielä parempi kun käyttää oikeaa komparaattoria, eikä kötöstele oparien kanssa.
ole noita valmiita komparaattori piirejä testannut niin kysästäämpä mitä toiminnallista käytännön eroa tolla on verrattuna oparilla tehtyyn?
komparaattorit suunniteltu erityisesti jännitevertailuun.Suuri vahvistus ja ulostulon muutosnopeus.Toimivat hyvin myös yksipuolisella jännitelähteellä.Ulostulo usein avoin kllektori
jolloin pitää olla ylösvetovastus.
LM139-komparaattoripiiriä Nicd-akun latauksenvalvonnassa, jolloin NTC-vastus mittaa akun lämpötilaa ja katkaisee latauksen ennen kuin se pamahtaa. Hyvin pelaa. Kannattaa käyttää tarkkuusvastuksia sisääntulojen jännitteenjaossa.
Mistä löytyisi lisää tietoa tästä komparaattoripiiristä?
http://www.dhmicro.com/Datasheet/LM139.pdf
Käytännön eroista ekana voisi mainita oparia suuremman vahvistuksen, eli riippuen komapraattorista, pienempi muutos tulon jännite-erossa riittää, että lähtö pomppaa toiseen laitaan.
Toinen merkittävä ero on, että löytyy pienillä offsetjännitteillä olevia komparaattoreita. No, löytyy opareitakin, mutta niissä ei löydy nopeutta ja vahvistusta yhtäpaljoa komparaattori käyttöön. LM 324:lla esim. max 20 mV luokkaa taitaa olla offsetjännite.
Lähtöjä löytyy openkollektor tyyppistä, mutta myös push-pull lähtöä, varsinkin nanosekunti luokan nopeissa. Tuo OC lähtö kätevä, jos analogiapuolella suurempi käyttis kuin vaikka prossulla tai logiikalla kortilla.
Kannatta käydä vaikka natikan, TI:n tai maximin sivuilla lueskelemassa.
Täytyy käydä vilkasee. Niin ja sille kuka niitä datalehtiä kyseli, niin eräs paikka jota itse käytän http://www.alldatasheet.com/