Kaakkois-Suomen satamista on muodostunut huomattava, koko maan taloudellekin merkittävä tekijä. Rekkaongelmien kanssa painiessa on unohtunut kokonaan Kaakkois-Suomen merialue. Viimeisen 20 vuoden aikana on ollut noin 30 kauppa-alukselle tapahtunutta merionnettomuutta. Suomenlahdella eniten onnettomuuksia on ollut Kymenlaakson edustalla. Suomenlahden kemikaalilaivojen onnettomuuksista 60 % on tapahtunut juuri Kymen edustalla.
Suomenlahdella nestemäisten kemikaalien kuljetus on lisääntynyt viidessä vuodessa 56%. Haminan ja Kotkan alueella ovat kaksi Suomen suurinta kemikaalisatamaa ja kasvua on näkyvissä edelleen. Satamaliikenne näkyy myös Etelä-Karjalan teillä. Vaikka onnettomuuden riski onkin suurin rannikkoväylillä, ei silti saa unohtaa Venäjän oman kemikaali- ja öljyliikenteen kasvua Suomenlahdella. Laivaa menee niin, ettei väliin tahdo sopia.
Teidemme ja satamiemme kautta kuljetetaan metanolia, glykolia, ksyleeniä, happoja ja monia muita vaarallisia kemikaaleja.
Tilastojen mukaan Kymenlaakson edustalla on odotettavissa karilleajo tai yhteentörmäys kerran viidessä ja Suomenlahdella kerran kolmessa vuodessa. Onneksi tämä ei vielä välttämättä tarkoita suuronnettomuutta ja lastin vuotoa.
Tosiasia on, että liikenne kasvaa maalla ja merellä. Onnettomuusriski on korkea ja siihen on varauduttu pelastusviranomaisten toimesta. Valtiotason ymmärrys tosin vielä puuttuu. Kymenlaaksoon voisi keskittää öljy- tai kemikaalionnettomuuksien torjuntaan varattua kalustoa.
Onnettomuuteen täytyy varautua ennakolta; mielestäni seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata toimintasuunnitelma ja varata määrärahat, jotta Kymenlaakson merialue ei kehity samanlaiseksi hornankattilaksi kuin Vaalimaantie. Toimeen on ryhdyttävä ajoissa ja maakunnan liikenneongelmia tulee tarkastella kokonaisuutena.
Toimintaa öljyntorjunnassa on keskitetty Itä-Uudellemaalle. Pelkkä ennaltaehkäisevä toiminta ei kuitenkaan riitä, on varauduttava myös tositoimiin. Siksi tulevien Kymen ja Eleä-Karjalan kansanedustajien tulisi pitää huoli siitä että maakuntamme ei unohdu toistamiseen, vai jäämmekö toivomaan ettei onnettomuutta tapahdu?
Raul Lehto
Perussuomalaiset
Suomenlahdella nestemäisten kemikaalien kuljetus on lisääntynyt viidessä vuodessa 56%. Haminan ja Kotkan alueella ovat kaksi Suomen suurinta kemikaalisatamaa ja kasvua on näkyvissä edelleen. Satamaliikenne näkyy myös Etelä-Karjalan teillä. Vaikka onnettomuuden riski onkin suurin rannikkoväylillä, ei silti saa unohtaa Venäjän oman kemikaali- ja öljyliikenteen kasvua Suomenlahdella. Laivaa menee niin, ettei väliin tahdo sopia.
Teidemme ja satamiemme kautta kuljetetaan metanolia, glykolia, ksyleeniä, happoja ja monia muita vaarallisia kemikaaleja.
Tilastojen mukaan Kymenlaakson edustalla on odotettavissa karilleajo tai yhteentörmäys kerran viidessä ja Suomenlahdella kerran kolmessa vuodessa. Onneksi tämä ei vielä välttämättä tarkoita suuronnettomuutta ja lastin vuotoa.
Tosiasia on, että liikenne kasvaa maalla ja merellä. Onnettomuusriski on korkea ja siihen on varauduttu pelastusviranomaisten toimesta. Valtiotason ymmärrys tosin vielä puuttuu. Kymenlaaksoon voisi keskittää öljy- tai kemikaalionnettomuuksien torjuntaan varattua kalustoa.
Onnettomuuteen täytyy varautua ennakolta; mielestäni seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata toimintasuunnitelma ja varata määrärahat, jotta Kymenlaakson merialue ei kehity samanlaiseksi hornankattilaksi kuin Vaalimaantie. Toimeen on ryhdyttävä ajoissa ja maakunnan liikenneongelmia tulee tarkastella kokonaisuutena.
Toimintaa öljyntorjunnassa on keskitetty Itä-Uudellemaalle. Pelkkä ennaltaehkäisevä toiminta ei kuitenkaan riitä, on varauduttava myös tositoimiin. Siksi tulevien Kymen ja Eleä-Karjalan kansanedustajien tulisi pitää huoli siitä että maakuntamme ei unohdu toistamiseen, vai jäämmekö toivomaan ettei onnettomuutta tapahdu?
Raul Lehto
Perussuomalaiset
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hoh hoijaa....kirjoituksesi täyttä asiaa, mutta tuntuupa vaan, että täällä kaakossa ei vaan ole sellaisia napakoita kansanedustajia tarjolla, jotka oikeasti voisivat vaikuttaa asioihimme. Näkeehän sen noista rekkajonoistakin. Jos meillä täällä Kaakon vaalipiirissä olisi yksikin tehopakkaus eduskunnassa, rekkajonoihin teiden parannuksiin oltaisiin puututtu jo ajat sitten. Eivät ole mikään uusi ongelma. Länsi-Suomeen suolletaan rahaa tiehankkeisiin, mutta nämä kaakon vaaralliset tieosuudet ilman määrärahoja. Esim. Hamina-Taavetti tieosuus (vt 26) olisi ehdottomasti parannuksen tarpeessa; tie on raskaasti liikennäity, kapea, mutkainen ja mäkinen; todellinen surmanloukku. Vt 6 välillä Taavetti-Muukko, vaaranpaikkoja useita, suurimpana Selkäharju. Lisäksi vt 7 välillä Loviisa-Kotka ja Hamina-Virolahti myös pikaista parantamista vaatisi. Mutta ei....tämä kaakonkolkka on jotenkin pimennossa sielä eetteriltä katsoen...valitettavasti.
Mitä puhuit merialueen turvallisuudesta, erittäin hyvä pointti ja toivottavasti uudet kansanedustajamme paneutuvat asiaan :)