joka kouluasteella, mutta mua on alkanut suunnattomasti pännimään nää ns. viisauden kivet eli yliopiston opettajat etc. Siis heidän joukossaan on tietysti helmiäkin, aidosti fiksuja ja muutenkin mukavia tapauksia, mutta välillä vain tuntuu, että joillakin on tainnu nousta jokin vähän hattuun. He ovat niin järettömän viisaita olevinaan ja heidän mielipiteensä on se ehdoton totuus. Yliopistossahan pitäisi suosia kritiittistä keskustelua, mutta anna olla kun menet tällaiselle gurulle vastaansanomaan. Ei tee mieli enää toiste kritisoida yhtään mitään. Ja sitten ihmetellään, miksei opiskelijat ole kovinkaan aktiivisia luennoilla.. Pitäisi osata mielistellä ja olla aina samaa mieltä.
En ymmärrä sitä, miksi opiskelijoita pitää kohdella kuin jotain vähä-älyisiä. Ja samalla mietin, että onko jossain jokin manuaali, joka kieltää olemasta opiskelijoille mukava. Nostan aina hattua niille luennoitsijoille, jotka tulevat opiskelijoiden kanssa samalle aaltoviivalle ja uskaltavat poistua norsunluutornistaan.
Onkohan muilla samankaltaisia kokemuksia?
En ymmärrä sitä, miksi opiskelijoita pitää kohdella kuin jotain vähä-älyisiä. Ja samalla mietin, että onko jossain jokin manuaali, joka kieltää olemasta opiskelijoille mukava. Nostan aina hattua niille luennoitsijoille, jotka tulevat opiskelijoiden kanssa samalle aaltoviivalle ja uskaltavat poistua norsunluutornistaan.
Onkohan muilla samankaltaisia kokemuksia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
jotkut opettajat ovat niin rutinoituneita hommaansa, että kokevat jopa häiriöksi sen että joku alkaa kyseenalaistamaan ja pyytämään perusteluita.
Yleensähän tuo on mitä hedelmällisin keino oppia, mutta jos on työhönsä puutunut ja mielekiinto kaikessa muussa, oppilaiden kanssa oleminen on välttämätön "paha" josta halutaa selviytyä mahdollisimman vähällä jotta päästään taas siirtymään sinne tutkijankammioon mietiskelemään syntyjä syviä...heh.
No joo, ehkä liian yksioikoisesti ajateltu, mutta samaan olen törmännyt itsekin ja nyt opettaja itse toimiessani yrittännyt sitä kaikien keinoin itsestäni kitkeä pois.
Toki jossain vaiheessa ylenpalttiseksi muuttuessaan keskustelu hidastaa opetuksen etenemistä ehkä liikaakin ja voi olla että tuntisuunnitelmat alkaa pettämään..mutta se taas on opettajan työtä ohjata tuota keskustelua.