Kun lukee keskustelupalstan kirjoituksia, arvostellaan niissä hyvin paljon Suomen oikeuslaitosta. Usein,olen ymmärtävänäni,jopa ala-arvoiseksi. Vääryyttä tehdään yhdelle jos toiselle.
Missä vaiheessa oikeuden päätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeuskomissiolle.Jos esim. Hovioikeuden päätöksestä ei enää saa Suomessa valittaa KHO:n, voiko päätöstä "tyrkyttää" EU:hun.Onko olemassa jokin raja, mitä asioita siellä käsitellään? Olihan Uotikin siellä!
Missä vaiheessa oikeuden päätöksistä voi valittaa EU:n ihmisoikeuskomissiolle.Jos esim. Hovioikeuden päätöksestä ei enää saa Suomessa valittaa KHO:n, voiko päätöstä "tyrkyttää" EU:hun.Onko olemassa jokin raja, mitä asioita siellä käsitellään? Olihan Uotikin siellä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä ole vielä tähän päivään mennessä hovioikeuden päätöksestä saanut valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), korkeimpaan oikeuteen kylläkin (KKO).
Kiitos tuntemattomalle kirjoittajalle!
Virhehän siinä kirjoituksessa on.Korjaan virheeni ja ettei lukijoita johdettaisi harhaan oikaisen kirjoitukseni. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tilalle tulee todellakin korkein oikeus (KKO).
Ajattelin kai liikaa EU:n antamaa mahdollisuutta oikeudesta kansalaisille ja heille suotuja mahdollisuuksia, jotka ovat varmaankin monille epäselviä, kuten minulle. Kysymykseni ydin tuntemattoman kirjoituksesta jäi kuitenkin puuttumaan.
Pyydän lukijoilta anteeksi ja kiitän tuntematonta.
Jatkan mielelläni vielä itse asiakysymyksestä.
Eli kun kyseessä on Euroopan ihmisoikeusistuin (EIT) tulee valituksen täyttää seuraavat edellytykset:
Ensinnäkin kyseessä täytyy olla konkreettinen ihmisoikeuden loukkaus ja valituksen tulee kohdistua valtioon, joka on ratifioinut sekä EIS:n (Euroopan ihmisoikeussopimus) että sen lisäpöytäkirjat. Valittajan tulee olla nimenomaan loukkauksen kohde (eikä nimettömiä valituksia myöskään tutkita). Ja siis valituksen kohteena aina valtio (ei esim yksilö tai yhteisö tms).
Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen tulee olla käytettyjä - käytännössä tämä tarkoittaa muutoksenhakua aina korkeimpiin oikeuksiin asti (jo ennen mainitut KHO ja KKO). Viimeisestä kansallisen päätöksen antamisesta alkaa kulua valitusaika, joka on 6 kuukautta. Samoin on huomattava, että mikäli ko. asia on ennen ollut jo tuomioistuimen tutkittavana, ei asiaa enää oteta tutkittavaksi (vrt lis pendens). Näin myös, mikäli asia on tutkittu jossakin muussa kansainvälisessä organisaatiossa, kuten YK:n komiteat.
Korostettakoon vielä, että EIT:llä ei ole toimivaltaa muuttaa tai kumota kansallista päätöstä, vaan se voi vain todeta mahdollisen loukkauksen ja määrätä siitä sanktion valtiolle (joka suoritetaan loukkauksen kohteelle) ja exp-korvausvelvollisuuden.
Edellä on pääpiirteissään kuvattu edellytykset. Pahoittelen, jos jotain jäi muistin vuoksi pois.
Täsmennettäköön nyt vielä, että EIT käsittelee itsenäisesti ja täysipäiväisesti edellä mainitut valitut (1.11.1998 lukien). Tosin siirtymäkauden aikana oli edelleen voimassa entinen kaksiportainen järjestelmä (tuomioistuin ihmisoikeuskomitea).