Miten pitkään pahenee?

Olen saanut lasit samanikäisenä kuin sinä, mutta olen nyt 27v. ja miinuksia on siinä -11. kysyinkin silmälääkäriltä, että sokeudunko minä niin hän siihen naurahti, että laseilla saadaa korjattua, niin ei tämä sokeutta ole...Toisin sanoen ei vastannut kysymykseen... Miten pitkälle näkö saadaan korjattua laseilla? Näköni on heikentynyt pikku hiljaa aikuis iälläkin... Minäkin haluisin tietää mistä tämä näön heikkeneminen johtuu????

Myopia voidaan jakaa eri luokkiin, joista yleisin lienee nk. kouluiän myopia (englanninkielisessä kirjallisuudessa usein "simple myopia"). Tässä likinäköistyminen jatkuu 20-30 ikävuoteen saakka, ja lopullinen taittovirhe pysyttelee yleensä alle -6.0 diopterin.

Ikävämpi likitaitteisuuden muoto on degeneratiivinen patologinen myopia. Siinä silmämuna kasvaa epänormaalisti pituutta, ja likinäön kehittyminen ei välttämättä pääty koskaan. Patologinen myopia voi aiheuttaa huomattavan suurta likinäköisyyttä, aina -30.0:een asti. Patologisen myopian syyt ovat osittain hämärän pietossa, mutta perintötekijöillä ja sikiöaikana tapahtuneilla muutoksilla on osansa.

Hyvin suureen likitaitteisuuteen liittyy mm. seuraavien näöntarkkuutta alentavien komplikaatioiden riski: lasiaisen tai verkkokalvon irtauma, pahanlaatuiset muutokset näköhermon päässä, ääreisverkkokalvon rappeuma, pigmenttiepiteelin oheneminen ja silmänpohjan verenkierron häiriöt (puhutaan pahanlaatuisesta myopiasta, myopia maligna). Näiden varalta voimakkasti likinäköisten tulisi tutkituttaa taittovirheen ja näöntarkkuuden lisäksi myös silmänpohjat säännöllisesti. Niin kauan kuin edellämainittuja muutoksia ei tapahdu tai ne saadaan hoidettua, voimakkaasti likitaitteinenkin voi saavuttaa lasikorjauksella normaalin näöntarkkuuden.

Taittovirhekirurgisten toimenpiteiden edellytyksenä on stabiili myopia. Jos patologisesti myopisen silmän leikkaisi, likinäköistyminen jatkuisi leikkauksen jälkeenkin, eikä leikkaus myöskään poistaisi voimakkaaseen myopiaan liittyvien silmämuutosten riskiä.

Itse kohta 41 vee ja viimeisin silmälääkärin mittaus osoitti noin -11 dpt voimakkuutta. Mulla on rillit olleet 10-vuotiaasta saakka, ekat lasit oli jo jotakin -3,5 dpt ja siitä vauhdilla heikkeni läpi lapsuuden ja murrosiän. Yli parikymppisenä heikkeneminen hidastui, epäilen osasyyksi sitä että aloitin tuolloin piilolinssien käytön ja se tuntui helpottavan osaltaan mm. silmäjännitystä ja rasitusta, varmaan osaltaan vaikutti. Nyt kun olen viimeiset 6 vuotta toiminut työssä missä 100 % työajasta luetaan tekstiä ja tuijotetaan päätettä, on näkö alkanut taas heikkenemään, viimeksi vuosi sitten piti vahvuutta lisätä -0,5 dpt ja en voi enää käyttää piilolinssejäkään kuivasilmäisyyden takia.

Olen hieman saanut helpotusta pitämällä 10 v vanhoja heikompia rillejäni päässä töissä päätteen ääressä ja kotosalla oleillessa, helpottaa silmien jännittyneisyyttä (akkomodaatiospasmi), lisäksi tuntuu että Visomaxi-luontaistuote (mustikkavalmiste) on parantanut mm hämäränäköä. Olen käynyt säännöllisesti silmälääkärissä 2 v välein että silmänpohjat tutkitaan tarkkaan,meinaan verkkokalvo voi irtautua näissä vahvuuksissa jo fyysisen ponnistelun yhteydessä, ja diabeteksen puhkeamista pitää välttää mm ruokavaliolla ja liikunnalla.

Eli mullakin on tuo ns patologinen likinäkö joka vissiin jatkuu kuolemaan asti. Pelkään päivää jolloin tarvitsee -20 dpt lasit, toivottavasti korjausleikkaukset ovat kehittyneet siihen mennessä.

Olen 40-vuotias nainen ja itselläni on likinäköisyyttä tällä hetkellä -19. Ensimmäiset lasini 3-vuotiaana olivat -7, ja murrosiästä alkaen lisää on tullut jatkuvasti, tällä hetkellä n. -0.25/vuosi. Likinäköisyys voi pahentua koko elämän ajan, mutta useimmiten silmän venyminen lakkaa keski-iän paikkeilla. Itselläni silmänpohjat ovat edelleen terveet eikä verkkokalvon repeämisiä tai muita muutoksia ole esiintynyt. Piilolaseilla ja jopa silmälaseilla näköni saadaan korjattua normaalille tasolle. On täysin yksilöllistä, miten paljon venytystä verkkokalvo kestää. Joillakin tulee vakavia muutoksia jo -10 paikkeilla, kun taas joidenkin silmä kestää jopa lähemmäs -30 likinäköisyyttä. Periaatteessa silmä voi siis kasvaa loputtomasti geneettisistä syistä, ja tällöin likinäön eteneminen ei pysähdy koskaan. Suurimmat riskit ovat verkkokalvon reauna-alueiden repeämiset (joita voidaan hoitaa laserilla), glaukoomariskin suureneminen (jota myös voidaan hoitaa) sekä hankalimpana ns. myooppinen makuladegeneraatio, jossa silmän keskeisen alueen eli tarkan näkemisen alueen kohdalla verkkokalvo alkaa irrota alustastaan johtaen hoitamattomana ja usein hoidosta huolimatta (fotodynaaminen terapia) näön menetykseen hyvinkin nopeasti. Myooppinen makuladegeneraatio muistuttaa silmän ikärappeuman kosteaa muotoa. Mutta suuriasteinenkin likinäköisyys voi siis lakata etenemästä koska tahansa, ja verkkokalvovaurioita ei välttämättä synny, vaikka likinäköisyys jatkuvasti etenisikin. Kaikki on kiinni geeneistä.

Mulla on ikää yli 50. Nelikymppisenä vasemman kaihi oli jo niin invalidisoiva, että piti korjata. Samalla lähti -11 taittovirhe. Valitettavasti ilo oli lyhytaikainen. Lasiaiskalvo repesi ja jäi pysyvästi haittaamaan näkemistä. Likinäkö on lisääntynyt jopa 0.5-1 diopterin verran joka vuosi. Ikävin oire on silmän jatkuvasta venymisestä johtuva ryppy tarkan näkemisen alueella. Jokainen viiva on aaltoileva, ja jokainen kirjain pelkkää suttua. Silmälääkäri sanoo, että tätä ei voi auttaa.

Sikäli mukava löytää palstalta kirjoituksenne, että saan selitystä ja kohtalotovereiden kommentteja. Mutta masentavahan tilanne on. Jos liikutte vielä täällä, olisi kiva kuulla lisää.