----------- Zombie-vaarin rellestys -------------
-------------------- eli ---------------------------
----------- "Syön sinut, kuhvelo!" --------------
Elettiin vuotta 1984 Kittilässä. Oli kuuma kesäpäivä ja Emil Dalmudha, 83-vuotias eläkkeelläoleva historianopettaja oli vierailemassa vaimonsa Sanni Dalmudhan haudalla. Hän laski kukkaset kädestään ja lauloi heidän yhteisen laulunsa Ukko-Nooan käheällä äänellään ja pyyhki kyyneleen silmäkulmastaan. Sitten hän lähti kävelemään poispäin. Yht'äkkiä eräästä haudasta pomppasi lihava zombie, joka haisi mädäntyneelle kalmalle.
"Apua!" Emil huudahti, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Zombie puri Emiliä kaulaan ja papparaisemme kaatui kaulaansa pidellen veren suihkutessa ympäriinsä. Zombie örisi tyytyväisenä. Sitten zombie alkoi syödä Emilin vasenta kättä.
Puolen tunnin kuluttua zombie lähti takaisin hautaansa röyhtäillen. Emililtä puuttui vasen käsi ja oikea jalka. Myös pää retkotti epäilyttävästi, koska lähes puolet kaulasta puuttui. Emil oli nyt zombie ja hän lähti kävelemään kohti Joensuun keskustaa... nälkäisenä...
-------------------- eli ---------------------------
----------- "Syön sinut, kuhvelo!" --------------
Elettiin vuotta 1984 Kittilässä. Oli kuuma kesäpäivä ja Emil Dalmudha, 83-vuotias eläkkeelläoleva historianopettaja oli vierailemassa vaimonsa Sanni Dalmudhan haudalla. Hän laski kukkaset kädestään ja lauloi heidän yhteisen laulunsa Ukko-Nooan käheällä äänellään ja pyyhki kyyneleen silmäkulmastaan. Sitten hän lähti kävelemään poispäin. Yht'äkkiä eräästä haudasta pomppasi lihava zombie, joka haisi mädäntyneelle kalmalle.
"Apua!" Emil huudahti, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Zombie puri Emiliä kaulaan ja papparaisemme kaatui kaulaansa pidellen veren suihkutessa ympäriinsä. Zombie örisi tyytyväisenä. Sitten zombie alkoi syödä Emilin vasenta kättä.
Puolen tunnin kuluttua zombie lähti takaisin hautaansa röyhtäillen. Emililtä puuttui vasen käsi ja oikea jalka. Myös pää retkotti epäilyttävästi, koska lähes puolet kaulasta puuttui. Emil oli nyt zombie ja hän lähti kävelemään kohti Joensuun keskustaa... nälkäisenä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hän (tai varmaan pitäisi sanoa tässä vaiheessa jo "se") unohti kuitenkin nälkänsä nähdessään kuvansa näytikkunasta: toinen käsi, puolet kaulasta ja toinen jalka puuttuivat kokonaan. Silloin se Emil myös tajusi semmoisen asian, että eihän yhdellä jalalla voi kävellä, ja kaatui karjaisten maahan. "Mitäs minä nyt teen", hän aprikoi. "Pitäisi saaha jostain jelkaproteesi... Menenpä museoon..." Hän lähti raahautumaan tekareitaan apuna käyttäen kohti erädtä vanhaa museota ja pääsikin lähes puoleenväliin matkaa, kunnes huomasi, että tekareiden hampaat oivat kovassa rasituksessa päättäneet irtisanoa itsensä ja olivat pudonneet matkan varrelle. Emil laittoi tekarit takaisin suuhunsa mutta huomasikin ettei enää tarvinnut niitä; hänelle oli kasvanut n. puolen kilometrin mittaiset keltaiset hampaat, tai sinnepäin. "No sehän on hyvä, että vielä näin vanhanakin hampaat kasvaa", hän mietti ja alkoi raahautua eteenpäin uusin voimin ja hampain.
tää oli suorastaan paskaa tää juttu, keksi jotain parempaa hey..! Surkeeta textii sorry..!!!
sitten museoon päästyään Emil huomasi vauvan vaunujen oleväa siinä viereisessa huoneessa!hän raahautui niitten luo ja sanoi "nyt vasta voin syödä" mutta huomasikin vaunujen sisällä olevan hänen oma siskonpikansa."mitäs nyt tehdään" Emil tokaisi,jotakin on tehtävä..hmmm!"Nyt keksin" hän huusi,menen vain tappamaan sen oikean zombin ja siinä se olikin..Emil lähti raahautumaan kohti hautaus maata mutta huomasikin oman vaimonsa istuvan hautansa päällä."SANNI"???!!Emil huusi.miten sinä siihen tupshdi.shhh..Sanni sanoi,tule tänne minulla on hyvin tärkeää asiaa.Emil meni Sannin lua ja sanoi "mitä .miten sinä olet siin"??minulla on ollut tosi ikävä sinua".Emil huomasi kuuneleen vierivän hänen poskeaan pitikn.Sanni kuiskasi Emilin korvaan hellällä äänellä "älä itke kulta,voimme vihdoin olla yhdessa".MITÄH??Emililtä pääsi."Senkin hupsu" Sanni sanoi.Tule mukaani,pääset taivaaseen.Emil katsoi Sannii silmiin ja vastasi."mikään koko maailmassa ei estäisi minua suostumasta.......LOPPU no myöhemmin he viettivät HYVIN "ROMATTISEN" illan.....