Pian pohojanmualla mennään käräjille metsärikosasialla, onko valtio ja virallinen metsätotuus vahvoilla?
Miten tuleva linjaus vaikuttaa metsälain ja -ohjelmien henkeen esim. sosiaalisen kestävyyden suhteen?
Onko Lähde hörhö vai visionääri?
Miten tuleva linjaus vaikuttaa metsälain ja -ohjelmien henkeen esim. sosiaalisen kestävyyden suhteen?
Onko Lähde hörhö vai visionääri?
Vastaukset 7
Vanhimmat
rakoilla uuden tutkimuksen myötä aika pahasti. Aukkohakkuu-istutus-menetelmä ja puun kasvun maksimointi on osoittautunut metsänomistajien kantilta katsottuna korkeiden uudistuskustannusten takia liian kalliiksi.
Avohakkuu-istutusmenetelmä pitääs maalaasjäriellä ajatellen määritellä rikokseksi yhteiskuntaa vastaan... Jos metsän kasvukierto nopeutuu silläkonstilla ehkä 10 vuotta, maksetaan siinä törkeä hinta puun ala-arvoisessa laadussa. Lisäksi, ei pienintäkään käsitystä oikean puulajin valinnasta. On nähty useampia mäntytaimikoita joista saataisiin laaduksata puuta, kunhan ensin hakattaasiin uudestaan aukoksi, tai hakettamalla kaikki taimista kasvamaan lähteneet männyt.
jospa darwin oli sittenkin oikeassa... Siemenpuiden poistamisen jälkeen seuraava työvaihe on sen taimiviidakon harventainen... meinaan.. ja antamalla sen metsän olla sekametsänä, ei niistä koivuista aukkopaikoissa mitää haittaa ole... ja jos on liian märkiä paikkoja että mänty ei kasva, antaa siel koivun kasvaa, jos on kasvaakseen. Ristipölytteiset kasvit muodostaa paikallisia kantoja. On muitakin muuttujia kuin vuotuinen lämpösumma.
parhaiten. Pitkän linjan metsämies, aiemmin virallisen menetelmän kannattaja, mutta sen huonoksi havainnut ja täyskäännöksen tehnyt.
Luin Hesarista että entiseen kuusikkoon (tähän käräjämetsään) pitäisi istuttaa mäntyä. Onpa tolkutonta taas!
Toivottavasti tämä järjetön hotupuuta tuottava, elinympäristön pilaava teollinen puunkasvatus tulee tiensä päähän ja metsiä hoidetaan taas järkevämmin!
alkoi siitä kun viranomaiset määräsivät männyn istutuksen yleisimmäksi uudistusmenetelmäksi. Siitä kärsitään nyt kun kartelliostajien apuna on vielä viranomaisten aikaansaama ylitarjonta.
kasvatuksen kokeet keskeytettiin kuprujen takia.Esim koealoille oli istutettu kuusentaimia,mutta niitä ei ollut kirjattu mihinkään.Näin Lähde yritti saada jatkuvan kasvatuksen näyttämään paremmalta kuin onkaan.Kertoo siitä ettei oikein itsekään uskonut asiaansa.
liian reheville maapohjille johtuivat mäntytukin silloisesta korkeasta hinnasta. Nyt metsänomistajat maksavat sen ammattilaisten markkinoiman törppöyden samoin kuin koivuvihan takia hävitetyt koivikot.
Metsänkasvatus on niin pitkäjänteistä touhua, että mitään päätöksiä ei pitäisi tehdä lyhytaikaisten suhdannevaihteluiden takia. Kyllä aukkohakkuutkin aloitettiin aikoinaaa käsittämättömän puutteellisin tiedoin.
Lähellä luonnollista uudistumista oleva metsän uudistaminen on turvallisempi ilmastomuutoksen uhatessa kuin viljelymenetelmä. Luonto osaa yleensä järjestää sopivan puuston joka maapohjalle.Karuimmilla mäntykankailla tosin poikkeus on sinne hanakasti kylväytyvä kuusi.
ajasta on kulunut jo vuosikymmeniä ja nyt saa kasvattaa melkein mitä puuta vain ja melkein miten haluaa.
Kyllä se "kertakasvatus" ja sitten vanha metsä nurin aukoksi on osoittautunut kaikkein parhaaksi menetelmäksi luonnonmukaisuuden suuremmin kärsimättä.
Hyvin hoidetusta metsäsätä saa päätehekkuussa helposti 15000 e/ha. Kun siitä sitten sijoittaa 10% takaisin uuteen metsään saa taimet istutettua muokattuun maahan ja taimikon kahteen kertaan raivattuna.
Se Lähteen malli toimii paperilla ihan hyvin mutta käytäntö onkin sitten toinen juttu. Ainoa hyvä puoli on ettei siihen malliin kuulu istus- ja raivauskuluja, mutta hyvin vahvasti siihen kuuluu metsän vajaatuottoisuus ja kalliit korjuukulut.