Runoutta.

Sinä olet vuorilla, minä kuljen nyt laaksossa Solveig von Schoultzin mukana, joka on yksi lempikirjailijoistani:

Laakso

Kukaan ei ottanut kädestä ja sanonut:
pidä varasi.
Tämä on nyt.
Laakso jonka näet, sen polveilevat vedet
piiloiset metsät ja lauha ilma
niityt ja vihreät lähteet
tämä laakso on nimeltään Rakkaus.

Kukaan ei sanonut:
kulje hitaasti.
Varo ettet kiiruhda matkaa
ettet usko toiseen laaksoon
suurempaan josta olet kuullut
toista ei ole
sinua varten
viivy
paina mieleen jokainen lehti.

Kukaan ei sanonut:
tämä on nyt.
Tämä on paljon.
Tämä on kylliksi.

Ihan yksin minä juoksin laakson halki
vasta kun katsoin taakseni käsitin:
sen näköinen se oli.
Se se oli.

Pitkästä aikaa olen koneeni ääressä enkä tiedä mihin kaikkeen sanojani latelisin, niin paljon on kiinnostavia aiheita :)

Taidat Sinäkin pitää kovasti runoista. Mitä muita mielirunoja Sinulla on?

Huorilla

Huorilla yllään turkispuuhka
huorilla nahkakengät söpöt
huorilla tisut aika töpöt
huorien perässä miehiä ruuhka

huorien takia sodat käydään
huoria ei sodassa näykään
huorille johtajat rahaa kantaa
huorat heille pimppaa antaa

huoran joskus omaksi saat
huorille jaskarin temput jaat
huorat sinut perikatoon vie
huoralla on aina helvetin tie

Unta,unta,unta
syvää uinumaan.
Lunta,lunta,lunta
päälle mustan maan
Yössä,yössä,yössä
öiset linnut lentää.
Työssä,työssä,työssä
lepää tuska sentään.
Lennä,lennä,lennä
aatos inehmon
Mennä,mennä,mennä
aika maata on

Eino Leino