Minä

K**ipää isä jätti minut raskauden alkumetreillä, muka lapsen parasta ajatellen. Olen kyllä tempperamenttinen ja uhannut useasti jättää exän sekä pari kertaa (en tosissani) uhannut tappaa itseni ja heilutellut puukkoa, mutta en KOSKAAN tekisi noita juttuja lapseni aikana, vaan syynä oli huomion saaminen exältä.

Melkein koko raskauden exä oli mökillään tai missä milloinkin, nyt asuu eri asunnossa ja KEHTAA vaatia yhteishuoltajuutta sanoen rakastavansa lastaan ja haluavansa tavata häntä niin usein kuin mahdollista. Olisi miettinyt ennenkuin saattoi minut raskaaksi. Mennään sitten käräjille ja katsotaan kuinka käy. Minähän sen lapsen kanssa asu, häntä imetän ja rakastan.

Onko kokemusta vastaavasta käräjöinnistä?
141153
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

toki voi lasta rakastaa, vaikkei sinusta pidä. Älä kosta lapselle sitä.

Äänestä
  • "Olen kyllä tempperamenttinen ja uhannut useasti jättää exän sekä pari kertaa (en tosissani) uhannut tappaa itseni ja heilutellut puukkoa, mutta en KOSKAAN tekisi noita juttuja lapseni aikana, vaan syynä oli huomion saaminen exältä."

    Ja tämä nainen sitten haluaa (ja todennäköisesti saakin yksinhuoltajuuden...) Voi kiesus.

    Äänestä

isän kanssa voit pitää yksinhuoltajuuden. hänellä ei ole siihen oikeutta. hän voi tietenkin haastaa sut käräjille, kaikkea voi koittaa, mutta veikkaan että aika heikko keissi kun on häipynyt raskausaikan. hyvää ja pitkää imetystä!

Äänestä

kuten sinä haluat vaikka kuinka puukkoa heiluttelisit. Toivottavasti tulevassa huoltajuuskiistassa otetaan huomioon tuo ns. tempperamenttisuutesi ja saatte yhteishuoltajuuden tai mies yksinhuoltajuuden. Ihan vain tulevan lapsen parhaaksi.
Mies on järkevä että pysyttelee sinusta erillään koska olet pkkuisen hullu. Hän varmasti osaa jo nyt ajatella lapsen parasta ja pysyy poissa koska tietää sinun tempperamenttisi ja tietää että se voi johtaa vaikka mihin.

Äänestä
  • tyyppi tossa taas..aina ne täällä risteilee...yksinäisiä ja katkeria..
    älä kuitenkaan usko.

    kun/jos menette isyyden tunnustamistilaisuuteen virastoon (joka ei ole siis sama asia kun yhteishuoltajuus.) sinulta kysytään haluatko lapsesi isän kanssa yksinhultajuuden.
    voit olla allekirjoittamatta paperia, ja se siitä!
    sinuna en allekirjoittaisi sitä koska et hyödy siitä mitään, korkeintaan siitä voi olla haittaa simulle. lapsi saa isän ainoastaan josoisä haluaa olla lapsen elämässä, ja kun ette asu yhdessä, ei hulltajuus vaikuta tapaamisiin eikä elätusapuun mitenkään.
    ja tämä oli siis oikeaa tietoa. olen itse tän kokenut.

    Äänestä

  • joku katkera kirjoitti:

    tyyppi tossa taas..aina ne täällä risteilee...yksinäisiä ja katkeria..
    älä kuitenkaan usko.

    kun/jos menette isyyden tunnustamistilaisuuteen virastoon (joka ei ole siis sama asia kun yhteishuoltajuus.) sinulta kysytään haluatko lapsesi isän kanssa yksinhultajuuden.
    voit olla allekirjoittamatta paperia, ja se siitä!
    sinuna en allekirjoittaisi sitä koska et hyödy siitä mitään, korkeintaan siitä voi olla haittaa simulle. lapsi saa isän ainoastaan josoisä haluaa olla lapsen elämässä, ja kun ette asu yhdessä, ei hulltajuus vaikuta tapaamisiin eikä elätusapuun mitenkään.
    ja tämä oli siis oikeaa tietoa. olen itse tän kokenut.

    Oletko tullut ajatelleeksi sitä että yhteishuollosta voi sinullekin olla äitinä hyötyä. Voin kokemuksella sanoa että joo, ei vaikuta tapaamisiin eikä elatusapuun mutta siinä vaiheessa kun äiti väsyy (väistämättä väsyy jossain vaiheessa) niin on hyvä että toinenkin osapuoli pystyy tekemään esim. lapsen terveydellisiin asioihin liittyviä päätöksiä. Ja ihan jo se tunne että toinenkin on vastuussa lapsesta auttaa jaksamaan. No, eihän yhteishuollosta konkreettisesti hyödy arkielämässä mutta lapsen parastahan tässä ajatellaan. Itsekin eron tultua halusin yksinhuoltajuuden mutta kun ajattelin asiaa niin hyvin pian tajusin että saan isältäkin enemmän apua kun suostun yhteishuoltajuuteen ts. isä tuntee enemmän olevansa vastuussa. Tosin tässä vaiheessa täytyy sanoa että exäni on melko järkevä mitä nyt isyyteen ja lasten hoitamiseen tulee...kaikillahan ei näin ole.

    Äänestä

  • Yhteishuoltoon tyytyväinen ... kirjoitti:

    Oletko tullut ajatelleeksi sitä että yhteishuollosta voi sinullekin olla äitinä hyötyä. Voin kokemuksella sanoa että joo, ei vaikuta tapaamisiin eikä elatusapuun mutta siinä vaiheessa kun äiti väsyy (väistämättä väsyy jossain vaiheessa) niin on hyvä että toinenkin osapuoli pystyy tekemään esim. lapsen terveydellisiin asioihin liittyviä päätöksiä. Ja ihan jo se tunne että toinenkin on vastuussa lapsesta auttaa jaksamaan. No, eihän yhteishuollosta konkreettisesti hyödy arkielämässä mutta lapsen parastahan tässä ajatellaan. Itsekin eron tultua halusin yksinhuoltajuuden mutta kun ajattelin asiaa niin hyvin pian tajusin että saan isältäkin enemmän apua kun suostun yhteishuoltajuuteen ts. isä tuntee enemmän olevansa vastuussa. Tosin tässä vaiheessa täytyy sanoa että exäni on melko järkevä mitä nyt isyyteen ja lasten hoitamiseen tulee...kaikillahan ei näin ole.

    voi tehdä lapsia koskevia päätöksiä, jos sattuu äärimmäinen tilanne äidille, esim.väsymys, sairaus tai kuolema.
    ei tarvitse yhteishuoltajuutta.

    Äänestä

Mutta eipä ihan helpolla onnistu, ja hyvä niin.

Se mitä olet kirjoittanut, puukon heilutteluja myöten, kertoo jo jotain, maallikollekin "tasapainottomuudestasi" ja/tai kypsymättömyydestäsi. Ja vannomatta paras, ettet tekisi niitä joskus myöhemmin paineen alaisena, jopa lapselle. Olet potenttiaalista ainesta, joka voi lastaan pahoinpidellä, jopa "vahingossa" surmata.

Jos aiot "voittaa" kannattaa lähteä "purkamaan kerää" kertomalla esim. neuvolassa ao. asiosta. Sieltä ohjannevat oikeaan osoitteeseen, missä voit ja pääset oppimaan hallitsemaan tempperamenttisuuttasi tahi puukon heluttelu halujasi.

Mutta jos ex:si pystyy näyttämään toteen "puukkojen ja puntareiden" heiluttelut, ei ole vaikeaa, edelleen maallikkona, arvata mihin vaaka tulee kallistumaan.

Äänestä
  • aika teennäiseltä koko juttu. Mutta ainahan ´näitä rakastavia isiä on ennen lapsen syntymää. Kun arki astuu kuvaan ja pitäisi tunnustaa ja alkaa maksaa elareita, niin silloin ne "isänrakkaudet" tuntuvat ikävästi haihtuvan.
    Miestä ei tarvitse ottaa mukaan lastenvalvojalle. Siellä vaan sanot ettet halua isyyttä selvitettävän ja allekirjoitat paperin ja siinä se. Jos isä haluaa viedä asiaa eteenpäin, niin tehkööt, harvapa sitten kuitenkaan viitsii.

    Äänestä

Uhkaat tappaa itsesi ja heiluttelet puukkoa! Nyt hakemaan ammattiapua ja pian. Kukaan terve ihminen ei "heiluttele puukkoa" saadakseen toisen osapuolen taipumaan tahtoonsa.

Joskus on huono tuuri ja se puukko voi vahingossa osua kuolettavin seurauksin.

Kun vauva on muutaman yön huutanut ja pinnasi palaa, kun lapsi ei tahtosi mukaan vaikene, niin onko "tempperamenttisi" vaaraksi lapselle.

Äänestä

tämän neitosen tarkkailuun ihan heti alkumetreillä, joten toivon mukaan ehtivät väliin ennen kuin homma lähtee käsistä. Ei tuollaisten tarinoiden jälkeen sosiaalitoimi jää vain odottelemaan, kyllä ne sitten ainakin tarkkailee tilannetta, ellei kotiin lähetetä perhetyöntekijää. Ja hyvä näin!

Äänestä

Lapsi ilman muuta isälleen kokonaan. Lapsen tulevaisuus ei voi olla turvattu puukkoa heiluttavan ja itsemurhalla uhkailevan äidin kanssa.

Äänestä
  • taas on lietsomassa ja kärjistämässä ap:n viestiä. noh se siitä tämän takia tää foorumi on kai olemassa. että yksinäiset tasapainottomat saavat lietsoa itseään tunnetiloihin...

    Äänestä

  • pyhimyksiä täällä kirjoitti:

    taas on lietsomassa ja kärjistämässä ap:n viestiä. noh se siitä tämän takia tää foorumi on kai olemassa. että yksinäiset tasapainottomat saavat lietsoa itseään tunnetiloihin...

    Huh huh. Panee ihmettelemään, että kuka loppujen lopuksi on tasapainoton... Olet siis yksinäinen vai miten viestisi pitää ymmärtää?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


haluan yksinhuoltajaksi kirjoitti:

K**ipää isä jätti minut raskauden alkumetreillä, muka lapsen parasta ajatellen. Olen kyllä tempperamenttinen ja uhannut useasti jättää exän sekä pari kertaa (en tosissani) uhannut tappaa itseni ja heilutellut puukkoa, mutta en KOSKAAN tekisi noita juttuja lapseni aikana, vaan syynä oli huomion saaminen exältä.

Melkein koko raskauden exä oli mökillään tai missä milloinkin, nyt asuu eri asunnossa ja KEHTAA vaatia yhteishuoltajuutta sanoen rakastavansa lastaan ja haluavansa tavata häntä niin usein kuin mahdollista. Olisi miettinyt ennenkuin saattoi minut raskaaksi. Mennään sitten käräjille ja katsotaan kuinka käy. Minähän sen lapsen kanssa asu, häntä imetän ja rakastan.

Onko kokemusta vastaavasta käräjöinnistä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu