Nuori viiltelee

että aina viiltely on viesti jostain ja sitä ei saa jättää huomiotta. Yhteyden otto vähintään sosiaalitoimeen, mieluiten psykologiin, jos lapselta ei saa vastakaikua.
Minusta tuntuu, että tällä nuorella on joko mielenterveydellisiä ongelmia tai hän on itsekin aivan hukassa itsensä kanssa ja hänen olonsa on turvaton. Silloin kun on umpikujassa nuoren kanssa, ei siitä meinaa päästä eteenpäin millään, kun viesti ei nuorelle mene. Jotenkin täytyisi saada tuo muuri rikki, että pääsisi kontaktiin nuoren kanssa.
Lapsi täytyy tuntea hyvin, että pystyy muurin sortamaan. Aina ei auta tulella tuleen vastaaminen, joskus se taas on tarpeen jne.

Muistakaa, että moni 18 vuotiaskin on vielä täysin lapsi. Minä ainakin olin tuossa iässä. Ajatus maailma ei todellakaan ole aikuisen tasoa ja kavereille pitää usein näytellä kovempaa kuin onkaan ja kehua kuinka kurjaa on esim. kotona.

Jos lapsi vahingoittaa itseään, vaikka viiltelemällä. Täytyy hänelle kertoa, että se ei ole hyvästä ja siihen on saatava apua ja että olette huolissanne.

sijari kirjoitti:

että aina viiltely on viesti jostain ja sitä ei saa jättää huomiotta. Yhteyden otto vähintään sosiaalitoimeen, mieluiten psykologiin, jos lapselta ei saa vastakaikua.
Minusta tuntuu, että tällä nuorella on joko mielenterveydellisiä ongelmia tai hän on itsekin aivan hukassa itsensä kanssa ja hänen olonsa on turvaton. Silloin kun on umpikujassa nuoren kanssa, ei siitä meinaa päästä eteenpäin millään, kun viesti ei nuorelle mene. Jotenkin täytyisi saada tuo muuri rikki, että pääsisi kontaktiin nuoren kanssa.
Lapsi täytyy tuntea hyvin, että pystyy muurin sortamaan. Aina ei auta tulella tuleen vastaaminen, joskus se taas on tarpeen jne.

Muistakaa, että moni 18 vuotiaskin on vielä täysin lapsi. Minä ainakin olin tuossa iässä. Ajatus maailma ei todellakaan ole aikuisen tasoa ja kavereille pitää usein näytellä kovempaa kuin onkaan ja kehua kuinka kurjaa on esim. kotona.

Jos lapsi vahingoittaa itseään, vaikka viiltelemällä. Täytyy hänelle kertoa, että se ei ole hyvästä ja siihen on saatava apua ja että olette huolissanne.

Tuntuu että mikään ei mene perille.
Viiltely ihon poltto ja itsemurhan uhkaukset ovat joka päiväistä ja joka puolella kuten koulussa mielestäni saa kavereiolta suurta huomiota ja sääliä. Luulen ja uskon että kuvioihin on tullut myös imppaamine ja muita verrattavia juttuja.
Kaiken kieltää ja sehän on ymmärrettävää eihän sitä voi paljastaa sehän on suuri petos kavereita kohtaan.
On menettänyt kallita esineita kuten Mp3-soitin, CD-soitin, kännykkä ym. Eikä kerro vaan valehtelee jokaiselle eri jutun. Se paljastaa että hän on siis menettänyt ne syystä tai toisesta.
Ei käy juurikaan koulua vaan piilottelee itsensä eikä mene tunneille.
Käy hoidossa ja on poliisien kirjoissa.

itsensä viiltely kertoo hyvin usein lapsena tapahtuneesta hyväksikäytöstä. Kun nuori alkaa muistaa tapahtumia, oma keho tuntuu niin likaiselta tai huonolta, että on tehtävä "sille omalle keholle" pahaa. Siis viilleltävä.

Kun nuori ei voi raivota tekijälleen, hän kääntää vihan ja raivon-tunteet itseensä. Taustalla voi myös olla väkivaltaa tai sijoituksen aiheuttama trauma (hylkääminen).

Olipa syy mikä tahansa, nuori ei tee sitä hakeakseen vain huomiota, vaan saadakseen sietämättömän pahan olonsa helpottumaan.

Olen itse viillellyt niin paljon, että arvet ovat vieläkin jäljellä. Aikaa tapahtumasta on tosi kauan, mutta nyt en käsitä, miten olen joskus voinut tehdä itselleni pahaa?? Minut pelasti ammattitaitoinen yksityinen psykoterapeutti, jonka kanssa kävimme lapsuuden törkeän insestin läpi. Sen käsittely oli "pimeä helvetti" mutta nyt kun olen terve ja elämä on hyvin, niin kannatti jaksaa!
Suosittelen kaikille viiltelijöille PIKAISTA TERAPIAN ALOITTAMISTA!

tiedoksi.. kirjoitti:

itsensä viiltely kertoo hyvin usein lapsena tapahtuneesta hyväksikäytöstä. Kun nuori alkaa muistaa tapahtumia, oma keho tuntuu niin likaiselta tai huonolta, että on tehtävä "sille omalle keholle" pahaa. Siis viilleltävä.

Kun nuori ei voi raivota tekijälleen, hän kääntää vihan ja raivon-tunteet itseensä. Taustalla voi myös olla väkivaltaa tai sijoituksen aiheuttama trauma (hylkääminen).

Olipa syy mikä tahansa, nuori ei tee sitä hakeakseen vain huomiota, vaan saadakseen sietämättömän pahan olonsa helpottumaan.

Olen itse viillellyt niin paljon, että arvet ovat vieläkin jäljellä. Aikaa tapahtumasta on tosi kauan, mutta nyt en käsitä, miten olen joskus voinut tehdä itselleni pahaa?? Minut pelasti ammattitaitoinen yksityinen psykoterapeutti, jonka kanssa kävimme lapsuuden törkeän insestin läpi. Sen käsittely oli "pimeä helvetti" mutta nyt kun olen terve ja elämä on hyvin, niin kannatti jaksaa!
Suosittelen kaikille viiltelijöille PIKAISTA TERAPIAN ALOITTAMISTA!

Tässä tapauksessa oli tapahtunut juuri näin. Sossu, lääkärit ym. kaikki tiesivät hyväksikäytön, mutta kukaan ei tehnyt mitään, että lapsi olisi päässyt asialliseen hoitoon. Olen ikuisesti katkera niile, jotka minua ei kuunnelleet silloin. Niin paljon olisi ollut tehtävissä. Nyt tulevaisuus näyttää olevan neljän seinän sisällä!

Nimetön kirjoitti:

Tässä tapauksessa oli tapahtunut juuri näin. Sossu, lääkärit ym. kaikki tiesivät hyväksikäytön, mutta kukaan ei tehnyt mitään, että lapsi olisi päässyt asialliseen hoitoon. Olen ikuisesti katkera niile, jotka minua ei kuunnelleet silloin. Niin paljon olisi ollut tehtävissä. Nyt tulevaisuus näyttää olevan neljän seinän sisällä!

Millainen hoito sinusta olisi ollut hyväksi?
Nuoremme ei suostu nuorten psyk.avohoitoon.
Pakollako osastolle?

puolestasi. kirjoitti:

Millainen hoito sinusta olisi ollut hyväksi?
Nuoremme ei suostu nuorten psyk.avohoitoon.
Pakollako osastolle?

Lapsi tuli 9 v. sijaiskotiin. Jo heti näimme kaikki, että joku on pielessä. Taistelin pari vuotta asiasta. Viimein uhkasin lopettaa työn tämän lapsen kanssa ja sillä konstilla päättäjät heräsivät. Pääsimme tutkimusjaksolle. Kävimme siis poliklinikalla. Lausunto pitkäkestoinen ja tiivis psykoterapia. Joka alkoi vasta tästä vasta noin vuoden kuluttua.Eli liian myöhään.Harmittaa miksi niitä ei kuunnella, ketkä tekevät työtä lapsen kanssa 24 tuntia.

Nimetön kirjoitti:

Lapsi tuli 9 v. sijaiskotiin. Jo heti näimme kaikki, että joku on pielessä. Taistelin pari vuotta asiasta. Viimein uhkasin lopettaa työn tämän lapsen kanssa ja sillä konstilla päättäjät heräsivät. Pääsimme tutkimusjaksolle. Kävimme siis poliklinikalla. Lausunto pitkäkestoinen ja tiivis psykoterapia. Joka alkoi vasta tästä vasta noin vuoden kuluttua.Eli liian myöhään.Harmittaa miksi niitä ei kuunnella, ketkä tekevät työtä lapsen kanssa 24 tuntia.

kun lapsi meille muutti että jotakin on mennyt pieleen.
Olemme käyttäneet lasta terapiassa ja melkein tuloksetta koska syyn siihen näemme että hänet on uhkauksin vaijennettu.

Nyt noin vuosi sitten kun asia rupesi hiukan aukeamaan niin silloin bioäidille kait tuli hätä ja halusi tapaamisen lapsensa kanssa niin pian kuin mahdollista ja se toteutettiin. Mutta ei meillä ollut aavistusta että se oli jokin suuntukkimis tapaaminen. Kuvittelimme että äidin tapaaminen olisi lohduttava ja auttava juuri tässä tilanteessa.

Nyt sitten sen jälkeen on ollut vakavia viiltelyjä sekä ihon polttamisia. Itsemurha ajatuksia sekä uhkauksia ym. Ei kenelläkään näytä olevan minkäänlaista mahtia saada solmua auki.

Meitä kyllä kuunnellaan ja tukea saamme mutta se lapsen auttaminen saada haänet puhumaan että mikä on se joka hänen miltä painaa niin raskaasti.

Emme uhakaa lopettaa vaan tulee ehkä sellainen ratkaisu että lapsi joutuu laitoshoitoon tai nuorisokotiin. Ei tästä selviä kait tavallisin konstein että antaa lapselle turvaa ja rakkautta ei kauhalla vaan hinkeittäin ja silti se ei riitä.terapiassa käynti on kait turhaa kun ei saa puhua ajatuksiaan julki.
Onko muilla tällaista ongelmaa että solmuja ei saa auki?
Miten olette saaneet solmut auki?

huomasimme heti kirjoitti:

kun lapsi meille muutti että jotakin on mennyt pieleen.
Olemme käyttäneet lasta terapiassa ja melkein tuloksetta koska syyn siihen näemme että hänet on uhkauksin vaijennettu.

Nyt noin vuosi sitten kun asia rupesi hiukan aukeamaan niin silloin bioäidille kait tuli hätä ja halusi tapaamisen lapsensa kanssa niin pian kuin mahdollista ja se toteutettiin. Mutta ei meillä ollut aavistusta että se oli jokin suuntukkimis tapaaminen. Kuvittelimme että äidin tapaaminen olisi lohduttava ja auttava juuri tässä tilanteessa.

Nyt sitten sen jälkeen on ollut vakavia viiltelyjä sekä ihon polttamisia. Itsemurha ajatuksia sekä uhkauksia ym. Ei kenelläkään näytä olevan minkäänlaista mahtia saada solmua auki.

Meitä kyllä kuunnellaan ja tukea saamme mutta se lapsen auttaminen saada haänet puhumaan että mikä on se joka hänen miltä painaa niin raskaasti.

Emme uhakaa lopettaa vaan tulee ehkä sellainen ratkaisu että lapsi joutuu laitoshoitoon tai nuorisokotiin. Ei tästä selviä kait tavallisin konstein että antaa lapselle turvaa ja rakkautta ei kauhalla vaan hinkeittäin ja silti se ei riitä.terapiassa käynti on kait turhaa kun ei saa puhua ajatuksiaan julki.
Onko muilla tällaista ongelmaa että solmuja ei saa auki?
Miten olette saaneet solmut auki?

keino solmujen avaamiseen on Rosen-terapia.
Siinä ei välttämättä edes tarvitse kenellekään mitään kertoa, vaan kehon muistista tulee käsittelyn yhteydessä ne pahat asiat omaan tietoisuuteen ja sitä kautta myös käsittelyyn. Tunteet voi purkautua välittömänä, helpottavana itkuna, tai nauruna. Myöhemmin noin viikon ajan käsittelyn jälkeen voi tulla raivon purkauksia kun mieli vielä tekee töitä, mutta sitten helpottaa. Muutama käyntikerta nuorilla riittää. Rosen-terapeutti kertoi, että nuorilla pääsee hyvin nopeasti tuloksiin, koska heillä ei ole vielä kehittynyt niin paljon ns."pintaa", eli suojakerrosta. Sain itse todella suuren avun ja meidän sijoitetut ovat kaikki käyneet muutaman kerran ja jos avun tarvetta ilmenee, niin sinne heidät ohjaan edelleenkin. Valitettavasti sitä ei korvaa Kela eikä mikään, mutta se on pieni hinta ihmisen pelastamisesta, noin 50 e/kerta.
Toinen, mistä tiedän olleen apua vast.laisiin ongelmiin, on homeopatia. Eli oikealta ammatti homeopaatilta saatu hoito. Siskon tyttöni on saanut paljon apua omaan ahdistukseensa siitä ja viiltely huomattavasti vähentynyt.
Homeopatia vaatii huomattavasti pidempi kestoisen hoidon kuin Rosen, mutta molemmat ovat toimivia. Tavallisilla psykoterapioilla ei läheskään yhtä hyviä tuloksia ole saatu, eikä yhtä nopeasti, jos ollenkaan.

ja nopein kirjoitti:

keino solmujen avaamiseen on Rosen-terapia.
Siinä ei välttämättä edes tarvitse kenellekään mitään kertoa, vaan kehon muistista tulee käsittelyn yhteydessä ne pahat asiat omaan tietoisuuteen ja sitä kautta myös käsittelyyn. Tunteet voi purkautua välittömänä, helpottavana itkuna, tai nauruna. Myöhemmin noin viikon ajan käsittelyn jälkeen voi tulla raivon purkauksia kun mieli vielä tekee töitä, mutta sitten helpottaa. Muutama käyntikerta nuorilla riittää. Rosen-terapeutti kertoi, että nuorilla pääsee hyvin nopeasti tuloksiin, koska heillä ei ole vielä kehittynyt niin paljon ns."pintaa", eli suojakerrosta. Sain itse todella suuren avun ja meidän sijoitetut ovat kaikki käyneet muutaman kerran ja jos avun tarvetta ilmenee, niin sinne heidät ohjaan edelleenkin. Valitettavasti sitä ei korvaa Kela eikä mikään, mutta se on pieni hinta ihmisen pelastamisesta, noin 50 e/kerta.
Toinen, mistä tiedän olleen apua vast.laisiin ongelmiin, on homeopatia. Eli oikealta ammatti homeopaatilta saatu hoito. Siskon tyttöni on saanut paljon apua omaan ahdistukseensa siitä ja viiltely huomattavasti vähentynyt.
Homeopatia vaatii huomattavasti pidempi kestoisen hoidon kuin Rosen, mutta molemmat ovat toimivia. Tavallisilla psykoterapioilla ei läheskään yhtä hyviä tuloksia ole saatu, eikä yhtä nopeasti, jos ollenkaan.

Hei, kerran ennenkin vastasit johonkin kyselyyni Rosen-terapiasta kertomalla.
Löysinkin yhden hoitoa antavan vaan vastaanotto oli Hämeenlinnassa.
Satutko tietämään pääkaupunkiseudulta?

Mitä neuvoksi? kirjoitti:

Hei, kerran ennenkin vastasit johonkin kyselyyni Rosen-terapiasta kertomalla.
Löysinkin yhden hoitoa antavan vaan vastaanotto oli Hämeenlinnassa.
Satutko tietämään pääkaupunkiseudulta?

nyt just en osaa sanoa, mutta kokeiles Rosen-terapialla netistä, siellä on luettelo kaikista Suomessa toimivista. Yhden hyvän tiedän Helsingistä, mutta pitää viel varmistaa nimi ym. yht.tiedot jos haluat häntä kokeilla. Katso nyt ensin sieltä netistä ja jos haluat, niin selvitän kyllä sulle sit ton hesalaisen tiedot. Hän oli mm. telkkarissa antamassa näytehoidon "Voimala"-ohjelmassa ja on siskoni hyvä tuttu ja terapeutti, saksalainen sukunimi, muuta en muista.

on useita kirjoitti:

nyt just en osaa sanoa, mutta kokeiles Rosen-terapialla netistä, siellä on luettelo kaikista Suomessa toimivista. Yhden hyvän tiedän Helsingistä, mutta pitää viel varmistaa nimi ym. yht.tiedot jos haluat häntä kokeilla. Katso nyt ensin sieltä netistä ja jos haluat, niin selvitän kyllä sulle sit ton hesalaisen tiedot. Hän oli mm. telkkarissa antamassa näytehoidon "Voimala"-ohjelmassa ja on siskoni hyvä tuttu ja terapeutti, saksalainen sukunimi, muuta en muista.

useitakin.

Googlettamalla kirjoitti:

useitakin.

Kela korvaa osan tai kokonaan ne terapiat, joista on seurannalla saatu pysyviä tuloksia. Rosen-terapia ei tuota mitään pysyviä tuloksia??
Siksi Kela ei sitä rahoita.
Näin minulle vastattiin, kun mietin insesti-terapeuttia.

Insesti vaatii usean vuoden tiiviin ja luottamuksellisen suhteen terapeuttiin. Siinä eletään uudelleen se kauhu läpi, niin että terapeutti tavallaan "esittää" uhrin kaikkia omaisia ja läheisiä vuorollaan. Näin uhri saa korjaavan kokemuksen tapahtuneelle henkirikokselle.

Rosen-terapialla voidaan nostaa todella jotain pintaan, mutta eivät ne poistu sieltä mihinkään itsestään??
Lisäksi Rosea voi lähes kuka tahansa harrastaa hyvin lyhyellä koulutuksella.

Kela tukee vain niitä terapiamuotoja, joita hoitaa korkeasti- ja pitkälle koulutetut terapeutit.

Lääkärit ja sossu-akat eivät "usko" siksi hyväksikäyttöön, koska se on edelleen niin vaikea asia kohdattavaksi. Lisäksi lääkärit tietävät, että lisäntyvät terapiat syövät yhteiskunnan varoja.
Silti KOSKAAN ei ole myöhäistä aloittaa terapiaa.
Sille kirjoittajalle, joka sanoi tässä ketjussa, ettei häntä uskottu. Menepä pian Kelan-toimistoon ja pyydä psykoterapiahakemus. Sitten "puolueettoman" psykiatrin luokse hakemaan puoltava lausunto ja hakemus Kelaan liitteineen.
Toivon, että saat terapian ja valitse mieluummin ns. analyyttinen terapia. Kognitiivinen on liian kapea-alaista ja suppeaa, jotta koko kärsimys saataisiin käsiteltyä.

Minä menetin lapseni sijareille juuri insestin vuoksi. Tyttäreni alkoi muistuttaa minua pikkutyttönä, enkä kestänyt niitä pintaan pyrkiviä muistoja.
Lapseni ovat nyt jo kotona ja terapia pitkällä menossa.
Ei minuakaan heti uskottu, mutta on uskallettava puolustaa omaa totuuttaan!! Kukaan ei kuvittele, että hänelle olisi niin kamala asia tapahtunut??

Voimia tulevaan terapiatyöhön!

mietintään... kirjoitti:

Kela korvaa osan tai kokonaan ne terapiat, joista on seurannalla saatu pysyviä tuloksia. Rosen-terapia ei tuota mitään pysyviä tuloksia??
Siksi Kela ei sitä rahoita.
Näin minulle vastattiin, kun mietin insesti-terapeuttia.

Insesti vaatii usean vuoden tiiviin ja luottamuksellisen suhteen terapeuttiin. Siinä eletään uudelleen se kauhu läpi, niin että terapeutti tavallaan "esittää" uhrin kaikkia omaisia ja läheisiä vuorollaan. Näin uhri saa korjaavan kokemuksen tapahtuneelle henkirikokselle.

Rosen-terapialla voidaan nostaa todella jotain pintaan, mutta eivät ne poistu sieltä mihinkään itsestään??
Lisäksi Rosea voi lähes kuka tahansa harrastaa hyvin lyhyellä koulutuksella.

Kela tukee vain niitä terapiamuotoja, joita hoitaa korkeasti- ja pitkälle koulutetut terapeutit.

Lääkärit ja sossu-akat eivät "usko" siksi hyväksikäyttöön, koska se on edelleen niin vaikea asia kohdattavaksi. Lisäksi lääkärit tietävät, että lisäntyvät terapiat syövät yhteiskunnan varoja.
Silti KOSKAAN ei ole myöhäistä aloittaa terapiaa.
Sille kirjoittajalle, joka sanoi tässä ketjussa, ettei häntä uskottu. Menepä pian Kelan-toimistoon ja pyydä psykoterapiahakemus. Sitten "puolueettoman" psykiatrin luokse hakemaan puoltava lausunto ja hakemus Kelaan liitteineen.
Toivon, että saat terapian ja valitse mieluummin ns. analyyttinen terapia. Kognitiivinen on liian kapea-alaista ja suppeaa, jotta koko kärsimys saataisiin käsiteltyä.

Minä menetin lapseni sijareille juuri insestin vuoksi. Tyttäreni alkoi muistuttaa minua pikkutyttönä, enkä kestänyt niitä pintaan pyrkiviä muistoja.
Lapseni ovat nyt jo kotona ja terapia pitkällä menossa.
Ei minuakaan heti uskottu, mutta on uskallettava puolustaa omaa totuuttaan!! Kukaan ei kuvittele, että hänelle olisi niin kamala asia tapahtunut??

Voimia tulevaan terapiatyöhön!

mitä Kela sepittää. Jopa psykiatrit suosittelevat Rosen-terapiaa erityisesti niille, joilla on vaikeuksia perinteisen psykoterapian keinoin ruveta avautumaan tai kun huomaavat, että psykoterapiassa jutut alkavat junnata paikallaan eikä edistystä asiassa tapahdu.
Oletko itse käynyt Rosen-terapiassa kun niin tietävänä siitä puhut? Minä olen ja pysyvästi pääsin masennuksestani.
Rosen-terapiassa tulee ihmisen tietoisuuteen asioita, joita on pystynyt itseltäänkin vuosikausia pitämään piilossa ja sitä kautta myös käsittelyyn ja poistettua lopullisesti.
siinä ei voi huijata edes itseä. Kun terapeutti käsittelee lihaksia, niin keho alkaa muistuttaa tapahtumista, jotka on muistiin tallentunut ja ne tulee esiin kuin nopeutetussa filmissä, suorastaan ryöppyämällä. Samoin menee tunteet laidasta laitaan, itkettää ja naurattaa vuorotellen eikä itse pysty sitä edes kontroloimaan. Se on erittäin mielenkiintoista ja miellyttävää, ihan kenelle tahansa. Monet asiat siinä itsellekin selviää. Oppii tietämään itsestään ja muistamaan aik.kokemuksista, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.Tuo väittämäsi, että Rosenterapiaa voisi antaa lähes kuka tahansa, lyhyellä koulutuksella ei todellakaan pidä paikkaansa. Siinä on monivuotinen koulutus, harjotteluineen ja täydennyskoulutuksineen, ennenkuin voi alkaa ottaa asiakkaita ja voi ilmoittaa olevansa rekisteröity Rosen-terapeutti. Kaikki ne jotka löytyvät esim. netistä Rosen-terapeutti-nimikkeellä, ovat täysin ammattilaisia ja koulutettuja. Tämän asian tiedän varmuudella.
Eihän Kela korvaa mitään muutakaan luonnon mukaista hoitoa, koska lääkefirmat ei hyödy, jos ihmiset paranee ilman heidän lääkkeitään, etkö ole tätä tosiasiaa vielä ymmärtänyt.
Kun itse, tai läheiseni tarvitsee apua, mihin vaivaan tahansa, niin en kysele lääkäreiden mielipiteitä tai nöyristele lääkefirmojen edessä, etsin avun sieltä, mistä sen tehokkaimmin ja varmimmin saa, eli useimmiten luontaispuolelta. Sitä pidetään huuhaana, koska raha menee vääriin taskuihin, mutta samalla unohdetaan mainita, että lähes kaikki nykyisinkin käytössä olevat kemiallisesti valmistetut lääkkeet ovat lähtöisin luonnon omasta apteekista, ne vain imitoivat luonnossa olevia alkuperäisiä.
Sanoit, että terapialla voidaan nostaa jotain pintaan, mutta eivät poistu itsestään. Eihän kukaan ole sanonutkaan, että poistuvat itsestään, vaan tulevat ihmisen tietoisuuteen, jolloin hän itse käsittelee asiat ja sitä kauttaa pääsee niiden yli.
Mulla esim. oli kokemus, että kun terapeutti hyvin hellästi painoi selkärankani vieressä olevia lihaksia, niin tuntui kuin olisi puukolla kaivanut selkärankaani ja kysyinkin, että millä oikein käsittelet kun sattuu, hän selitti, että tunsin nyt konkreettisena kipuna ne kaikki selkään puukotukset, joista oli vuosia kärsinyt ja ne sitten tuli kipuna ulos. Kyllä siinä poistuu lopullisesti ja oma keho vielä sen puhdistuksen suorittaa.

huomasimme heti kirjoitti:

kun lapsi meille muutti että jotakin on mennyt pieleen.
Olemme käyttäneet lasta terapiassa ja melkein tuloksetta koska syyn siihen näemme että hänet on uhkauksin vaijennettu.

Nyt noin vuosi sitten kun asia rupesi hiukan aukeamaan niin silloin bioäidille kait tuli hätä ja halusi tapaamisen lapsensa kanssa niin pian kuin mahdollista ja se toteutettiin. Mutta ei meillä ollut aavistusta että se oli jokin suuntukkimis tapaaminen. Kuvittelimme että äidin tapaaminen olisi lohduttava ja auttava juuri tässä tilanteessa.

Nyt sitten sen jälkeen on ollut vakavia viiltelyjä sekä ihon polttamisia. Itsemurha ajatuksia sekä uhkauksia ym. Ei kenelläkään näytä olevan minkäänlaista mahtia saada solmua auki.

Meitä kyllä kuunnellaan ja tukea saamme mutta se lapsen auttaminen saada haänet puhumaan että mikä on se joka hänen miltä painaa niin raskaasti.

Emme uhakaa lopettaa vaan tulee ehkä sellainen ratkaisu että lapsi joutuu laitoshoitoon tai nuorisokotiin. Ei tästä selviä kait tavallisin konstein että antaa lapselle turvaa ja rakkautta ei kauhalla vaan hinkeittäin ja silti se ei riitä.terapiassa käynti on kait turhaa kun ei saa puhua ajatuksiaan julki.
Onko muilla tällaista ongelmaa että solmuja ei saa auki?
Miten olette saaneet solmut auki?

Luin kirjoituksesi ja kiinnostuin. Kävin katsomassa terapeutteja oman asuinpaikkani läheltä. Löysin nimen, joka löytyy 25 km päästä. Ajattelin soittaa hänelle huomenna. Kuinka monta kertaa pitää käydä terapeutin luona ja mitä se suurin piirtein maksaa. Kärsin tiukista hartioista. Pää ja hartiat särkee jatkuvasti. Verenpaine heittelee. Olen hermostunut ja välillä masentunut, kun kaikenlaisia oireita on. Pitäisi jaksaa lasten kanssa. Haluasin siis olooni apua. Mitä luulet löydänkö?

amalia kirjoitti:

mitä Kela sepittää. Jopa psykiatrit suosittelevat Rosen-terapiaa erityisesti niille, joilla on vaikeuksia perinteisen psykoterapian keinoin ruveta avautumaan tai kun huomaavat, että psykoterapiassa jutut alkavat junnata paikallaan eikä edistystä asiassa tapahdu.
Oletko itse käynyt Rosen-terapiassa kun niin tietävänä siitä puhut? Minä olen ja pysyvästi pääsin masennuksestani.
Rosen-terapiassa tulee ihmisen tietoisuuteen asioita, joita on pystynyt itseltäänkin vuosikausia pitämään piilossa ja sitä kautta myös käsittelyyn ja poistettua lopullisesti.
siinä ei voi huijata edes itseä. Kun terapeutti käsittelee lihaksia, niin keho alkaa muistuttaa tapahtumista, jotka on muistiin tallentunut ja ne tulee esiin kuin nopeutetussa filmissä, suorastaan ryöppyämällä. Samoin menee tunteet laidasta laitaan, itkettää ja naurattaa vuorotellen eikä itse pysty sitä edes kontroloimaan. Se on erittäin mielenkiintoista ja miellyttävää, ihan kenelle tahansa. Monet asiat siinä itsellekin selviää. Oppii tietämään itsestään ja muistamaan aik.kokemuksista, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.Tuo väittämäsi, että Rosenterapiaa voisi antaa lähes kuka tahansa, lyhyellä koulutuksella ei todellakaan pidä paikkaansa. Siinä on monivuotinen koulutus, harjotteluineen ja täydennyskoulutuksineen, ennenkuin voi alkaa ottaa asiakkaita ja voi ilmoittaa olevansa rekisteröity Rosen-terapeutti. Kaikki ne jotka löytyvät esim. netistä Rosen-terapeutti-nimikkeellä, ovat täysin ammattilaisia ja koulutettuja. Tämän asian tiedän varmuudella.
Eihän Kela korvaa mitään muutakaan luonnon mukaista hoitoa, koska lääkefirmat ei hyödy, jos ihmiset paranee ilman heidän lääkkeitään, etkö ole tätä tosiasiaa vielä ymmärtänyt.
Kun itse, tai läheiseni tarvitsee apua, mihin vaivaan tahansa, niin en kysele lääkäreiden mielipiteitä tai nöyristele lääkefirmojen edessä, etsin avun sieltä, mistä sen tehokkaimmin ja varmimmin saa, eli useimmiten luontaispuolelta. Sitä pidetään huuhaana, koska raha menee vääriin taskuihin, mutta samalla unohdetaan mainita, että lähes kaikki nykyisinkin käytössä olevat kemiallisesti valmistetut lääkkeet ovat lähtöisin luonnon omasta apteekista, ne vain imitoivat luonnossa olevia alkuperäisiä.
Sanoit, että terapialla voidaan nostaa jotain pintaan, mutta eivät poistu itsestään. Eihän kukaan ole sanonutkaan, että poistuvat itsestään, vaan tulevat ihmisen tietoisuuteen, jolloin hän itse käsittelee asiat ja sitä kauttaa pääsee niiden yli.
Mulla esim. oli kokemus, että kun terapeutti hyvin hellästi painoi selkärankani vieressä olevia lihaksia, niin tuntui kuin olisi puukolla kaivanut selkärankaani ja kysyinkin, että millä oikein käsittelet kun sattuu, hän selitti, että tunsin nyt konkreettisena kipuna ne kaikki selkään puukotukset, joista oli vuosia kärsinyt ja ne sitten tuli kipuna ulos. Kyllä siinä poistuu lopullisesti ja oma keho vielä sen puhdistuksen suorittaa.

Olipa minulle välittynyt väärää tietoa. Jos todella Rosen-terapia on noin toimivaa, aion kokeilla sitä itsekin.
Mulle vaan eräs fysioterapeutti-hieroja kertoi, että se on täyttä humpuukia ja asiakkaan rahojen haalimista??
Kela taas kertoi juuri tuon perusteen, kun kyselin rahoituksesta. Ei ole näyttöä toimivuudesta?

Tässäpä näkee, miten hyödyllistä on mielipiteiden vaihto ja oikaisu. Joku tietää toisesta asiasta ja toinen toisesta.

mietin... kirjoitti:

Olipa minulle välittynyt väärää tietoa. Jos todella Rosen-terapia on noin toimivaa, aion kokeilla sitä itsekin.
Mulle vaan eräs fysioterapeutti-hieroja kertoi, että se on täyttä humpuukia ja asiakkaan rahojen haalimista??
Kela taas kertoi juuri tuon perusteen, kun kyselin rahoituksesta. Ei ole näyttöä toimivuudesta?

Tässäpä näkee, miten hyödyllistä on mielipiteiden vaihto ja oikaisu. Joku tietää toisesta asiasta ja toinen toisesta.

Paranitko masennuksesta noin vain, vai nousiko mieleesi myös syy, joka aiheutti depression? Olen kuullut, että jos depression syy ei selviä, pysyvää paranemista ei tapahdu?

Yleensähän syy on jokin lapsuuden kokemus, joka ylittää lapsen keinot käsitellä asiaa. Jokin trauma. Insesti, väkivalta, eläinrääkkäys, tappo, alkoholi-käyttäytyminen, jatkuva turvattomuus, äidin emotionaalinen puuttuminen yms.

amalia kirjoitti:

mitä Kela sepittää. Jopa psykiatrit suosittelevat Rosen-terapiaa erityisesti niille, joilla on vaikeuksia perinteisen psykoterapian keinoin ruveta avautumaan tai kun huomaavat, että psykoterapiassa jutut alkavat junnata paikallaan eikä edistystä asiassa tapahdu.
Oletko itse käynyt Rosen-terapiassa kun niin tietävänä siitä puhut? Minä olen ja pysyvästi pääsin masennuksestani.
Rosen-terapiassa tulee ihmisen tietoisuuteen asioita, joita on pystynyt itseltäänkin vuosikausia pitämään piilossa ja sitä kautta myös käsittelyyn ja poistettua lopullisesti.
siinä ei voi huijata edes itseä. Kun terapeutti käsittelee lihaksia, niin keho alkaa muistuttaa tapahtumista, jotka on muistiin tallentunut ja ne tulee esiin kuin nopeutetussa filmissä, suorastaan ryöppyämällä. Samoin menee tunteet laidasta laitaan, itkettää ja naurattaa vuorotellen eikä itse pysty sitä edes kontroloimaan. Se on erittäin mielenkiintoista ja miellyttävää, ihan kenelle tahansa. Monet asiat siinä itsellekin selviää. Oppii tietämään itsestään ja muistamaan aik.kokemuksista, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.Tuo väittämäsi, että Rosenterapiaa voisi antaa lähes kuka tahansa, lyhyellä koulutuksella ei todellakaan pidä paikkaansa. Siinä on monivuotinen koulutus, harjotteluineen ja täydennyskoulutuksineen, ennenkuin voi alkaa ottaa asiakkaita ja voi ilmoittaa olevansa rekisteröity Rosen-terapeutti. Kaikki ne jotka löytyvät esim. netistä Rosen-terapeutti-nimikkeellä, ovat täysin ammattilaisia ja koulutettuja. Tämän asian tiedän varmuudella.
Eihän Kela korvaa mitään muutakaan luonnon mukaista hoitoa, koska lääkefirmat ei hyödy, jos ihmiset paranee ilman heidän lääkkeitään, etkö ole tätä tosiasiaa vielä ymmärtänyt.
Kun itse, tai läheiseni tarvitsee apua, mihin vaivaan tahansa, niin en kysele lääkäreiden mielipiteitä tai nöyristele lääkefirmojen edessä, etsin avun sieltä, mistä sen tehokkaimmin ja varmimmin saa, eli useimmiten luontaispuolelta. Sitä pidetään huuhaana, koska raha menee vääriin taskuihin, mutta samalla unohdetaan mainita, että lähes kaikki nykyisinkin käytössä olevat kemiallisesti valmistetut lääkkeet ovat lähtöisin luonnon omasta apteekista, ne vain imitoivat luonnossa olevia alkuperäisiä.
Sanoit, että terapialla voidaan nostaa jotain pintaan, mutta eivät poistu itsestään. Eihän kukaan ole sanonutkaan, että poistuvat itsestään, vaan tulevat ihmisen tietoisuuteen, jolloin hän itse käsittelee asiat ja sitä kauttaa pääsee niiden yli.
Mulla esim. oli kokemus, että kun terapeutti hyvin hellästi painoi selkärankani vieressä olevia lihaksia, niin tuntui kuin olisi puukolla kaivanut selkärankaani ja kysyinkin, että millä oikein käsittelet kun sattuu, hän selitti, että tunsin nyt konkreettisena kipuna ne kaikki selkään puukotukset, joista oli vuosia kärsinyt ja ne sitten tuli kipuna ulos. Kyllä siinä poistuu lopullisesti ja oma keho vielä sen puhdistuksen suorittaa.

Eihän Kela pidä lääkäfirmoja "pystyssä"? Eikös se ole niin päin, että Kela on kieltäytynyt maksamasta hyvin kalliiden lääkkeiden kustannusosuuksiakin, eikä suinkaan tukenut lääketeollisuutta?
Jos pystyt Amalia tai joku muu väitteesi perustelemaan, niin haluan kokeilla Rosea.

Kelahan maksaa joskus hyvin monta vuotta kestäviä terapioita. Jos tällä Rosen menetelmällä tulisi todellista paranemista, niin olisihan Kela jo sen keksinyt?
Yhden ihmisen tiivis psykoterapia voi maksaa Kelalle vuodessa n. 12 000 euroa, jos kyse on 3 kertaa viikossa tapahtuvasta analyyttisestä hoidosta?

Jos Rosen-terapia olisi todettu hyödylliseksi, niin ilman muutahan Kela valitsisi sen edullisemman vaihtoehdon. Rahat ovat sielläkin tiukoilla.
En kirjoita tätä väittelymielessä, vaan kyseenalaistan asian?
Toivon tähän kannanottoja, koska itse käyn tosi rankassa ja pitkässä terapiassa.
Toki olisin onnellinen, jos joku muu hoitomuoto toisi nopeammin tuloksia?
Odottelen vastauksianne?

lisäys edelliseen kirjoitti:

Paranitko masennuksesta noin vain, vai nousiko mieleesi myös syy, joka aiheutti depression? Olen kuullut, että jos depression syy ei selviä, pysyvää paranemista ei tapahdu?

Yleensähän syy on jokin lapsuuden kokemus, joka ylittää lapsen keinot käsitellä asiaa. Jokin trauma. Insesti, väkivalta, eläinrääkkäys, tappo, alkoholi-käyttäytyminen, jatkuva turvattomuus, äidin emotionaalinen puuttuminen yms.

totaalinen loppuun palaminen, josta seurasi masennus ja myös fyysisiä vaivoja.
Terapiassa minulle selvisi, miksi otin tämän sij.äitiyden ja lasten ongelmat, niin raskaasti ja miksi yleensä rupesin sij.äidiksi jne. Kyllä siellä tuli esiin monia asioita lapsuudestani, joita en ollut koskaan ymmärtänyt, että niissä olis ollut mitään ns väärää. Minulla oli lapsena hyvin monta hoitajaa ja rakastavaa aikuista ympärilläni, mutta ei yhtä ainutta joka olisi ollut ikään kuin se tärkein ja turvallisin. Monta asiaa loksahti paikoilleen, eli ymmärrän nyt miksi ajattelen ja toimin näin kuin toimin ja hirveesti sain voimavaroja tulevaan. Minä kävin neljä kertaa terapiassa ja viikon ajan oli vielä tunne, että ehkä pitäisi vielä kerran mennä, et jotain niin ku olisi jäänyt käsittelemättä, mutta sitten yhtäkkiä totesin, että alitajuntani oli saanut senkin työstettyä loppuun, eikä enää tarvetta ollut.
Tekisi kyllä mieli mennä taas, niin kun purkamaan mitä mahd. kasautunut uutta ja lataamaan akkuja. Tiedän, että mun pitäis saada itkettyä pois lähiomaisen kuolema, kun olen niin huono itkemään, mut siellä Rosenissa se itku tulee niin huomaamatta ja menee myös ohi, et se on tosi ihanaa. Ei ollenkaan kurista kurkusta, tai tiedä muutenkaan, et nyt itkettää, vaan yhtäkkiä vaan huomaa itkevänsä.
En ollut tajunnut sitäkään, että mun olis pitänyt itkeä anoppini kuolema pois. Jotenkin vain rupesin hänestä jotain kertomaan ja samassa alkoi kyyneleet valua ja tajusin, että mullahan on häntä ikävä ja surin sitä, etten enää voi koskaan häntä nähdä. Mene ihmeessä, niin tiedät, mitä se on. On kyllä sanottava vielä, että kaikki Rosen-terapeutitkaan ei ole ihan yhtä taitavia ja siinä on myös aika iso merkitys sillä, et miten kemiat pelaa hoitajan ja hoidettavan välillä. Joku tykkää vähän hiljaisemmasta ihmisestä ja toinen taas räväkämmästä jne. Jos paikkakunnallasi on varaa valita, niin koita kysellä joltain, et kuka olis paras. Ehkä kannattaisi ainakin valita sellainen jolla on jo useamman vuoden kokemus.
Tiedän siksi aika paljon tosta koulutuksesta ym. koska seurasin monta vuotta läheltä, kun eräs tuttavani opiskeli sitä ja hän aina kertoi missä mennään ja mitä seuraavaksi. Hän oli innostunut opiskelemaan alalle, koska oli itse saanut siitä niin suuren avun.
Hyviä terapioita vaan sinulle, kerro sitten mitä tykkäsit, kun olet käynyt.

Nimetön kirjoitti:

Luin kirjoituksesi ja kiinnostuin. Kävin katsomassa terapeutteja oman asuinpaikkani läheltä. Löysin nimen, joka löytyy 25 km päästä. Ajattelin soittaa hänelle huomenna. Kuinka monta kertaa pitää käydä terapeutin luona ja mitä se suurin piirtein maksaa. Kärsin tiukista hartioista. Pää ja hartiat särkee jatkuvasti. Verenpaine heittelee. Olen hermostunut ja välillä masentunut, kun kaikenlaisia oireita on. Pitäisi jaksaa lasten kanssa. Haluasin siis olooni apua. Mitä luulet löydänkö?

apua, nuo mainitsemasi vaivat ovat juuri niitä tyypillisimpiä oireita, mitä Rosenilla hoidetaan.
Näen jo sieluni silmissä, kuinka jännitykset niskassasi laukeaa ja päänsärky häipyy ja taakka putoaa hartioiltasi ja tulet ulos ihan eri ihmisenä.
Toi Rosen on siitäkin niin jännä, et menet ihan mihin vaan, niin sieltä saat heti seuraavan ajan.
Kun mun eka hoito oli loppu, niin rupesin kyselemään seuraavaa aikaa. Terapeuttini kysyi, et "ai tuntuuko sinusta siltä että haluaisit tulla uudestaa". Aina varasin uuden ajan vasta sitten, kun se viikko oli ohi jolloin hoito vielä alitajunnassa jatkuu, unissa työstetään asioita ja hoidon jälkeen on väsynyt olo ja olisi hyvä, jos voisi nukkua paljon, myös pitää juoda vettä paljon, koska se auttaa elimistön puhdistamisessa. Meillä on käynyt koko perhe mieheni mukaan lukien ja kaikki ovat kokeneet hoidon erittäin miellyttäväksi. Itsestä en tiedä minkälainen olin, mutta nää muut perheenjäsenet ovat olleet sen seuraavan viikon ihan omissa maailmoissaan, eikä ne itse huomaa mitään eroa.

lääkefirmojen asialla? kirjoitti:

Eihän Kela pidä lääkäfirmoja "pystyssä"? Eikös se ole niin päin, että Kela on kieltäytynyt maksamasta hyvin kalliiden lääkkeiden kustannusosuuksiakin, eikä suinkaan tukenut lääketeollisuutta?
Jos pystyt Amalia tai joku muu väitteesi perustelemaan, niin haluan kokeilla Rosea.

Kelahan maksaa joskus hyvin monta vuotta kestäviä terapioita. Jos tällä Rosen menetelmällä tulisi todellista paranemista, niin olisihan Kela jo sen keksinyt?
Yhden ihmisen tiivis psykoterapia voi maksaa Kelalle vuodessa n. 12 000 euroa, jos kyse on 3 kertaa viikossa tapahtuvasta analyyttisestä hoidosta?

Jos Rosen-terapia olisi todettu hyödylliseksi, niin ilman muutahan Kela valitsisi sen edullisemman vaihtoehdon. Rahat ovat sielläkin tiukoilla.
En kirjoita tätä väittelymielessä, vaan kyseenalaistan asian?
Toivon tähän kannanottoja, koska itse käyn tosi rankassa ja pitkässä terapiassa.
Toki olisin onnellinen, jos joku muu hoitomuoto toisi nopeammin tuloksia?
Odottelen vastauksianne?

Kela juttuun, et niinhän sitä tyhmempi luulisi, että suosisivat sellaisia hoitoja, jotka auttais ja vielä nopeasti ja tulis siten myös yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi.
Eihän Kela korvaa esim. ns. "niksauttajaa" vaikka heiltä saa välittömän avun esim. selkäsärkyyn ym.
lääkärit ei voi muuta kuin kirjottaa 1-2 vkon sairasloman, lepoa ja asperiinia. Mun miehellä oli yhdessä vaiheessa jatkuvasti ongelmia selän kanssa. No me käytimme sitten systeemiä, eli lääketieteen pölvästimäisyyttä hyväksemme. Työterveyslääkäriltä ensin viikon sairasloma ja sitten heti omalla kustannuksella niksauttajalle, joka laittoi selän kuntoon ja kivuttomaksi ja loppuajan saikin sitten vaan nauttia lomasta. Se on voi,voi, kun systeemi on jäykkä, mutta avun haemme sieltä mistä tiedämme sen saavamme ja nauramme koko systeemille.
Muutenkin meillä on aina turvauduttu mahd. paljon luonnon muk. lääkitykseen. Haavoihin Aloe-kasvin lehteä, aivan uskomattoman tehokas, särkyihin Aloe-geeliä. Nuhaan ja yskään höyryhengitystä jne.
Meidän lapset ovat olleet todella harvoin kipeinä.
En paljon valehtele, jos sanon, että n. kymmenen vuoden aikana, neljä lasta on ollut yhteensä poissa koulusta sairauden takia alle kymmenen päivää. Terveyskeskuksessakin ihmettelivät, kun jouduimme käyttämään lapsia tapaturmien takia (mopohurjastelut), että mikäs tää tällänen perhe on kun heillä ei ole mitään tietoja, kun yleensä sij.perheiden lapset ovat heillä jatkuvasti. Eipä ole tarvinnu, kun ovat olleet niin terveitä. Luojan kiitos!
Niin sit noita muita perusteluja/kokemuksia laitoin noihin kahteen muuhun vastaukseeni, et jos lukisit ne myös niin saat lisäinfoa.

amalia kirjoitti:

apua, nuo mainitsemasi vaivat ovat juuri niitä tyypillisimpiä oireita, mitä Rosenilla hoidetaan.
Näen jo sieluni silmissä, kuinka jännitykset niskassasi laukeaa ja päänsärky häipyy ja taakka putoaa hartioiltasi ja tulet ulos ihan eri ihmisenä.
Toi Rosen on siitäkin niin jännä, et menet ihan mihin vaan, niin sieltä saat heti seuraavan ajan.
Kun mun eka hoito oli loppu, niin rupesin kyselemään seuraavaa aikaa. Terapeuttini kysyi, et "ai tuntuuko sinusta siltä että haluaisit tulla uudestaa". Aina varasin uuden ajan vasta sitten, kun se viikko oli ohi jolloin hoito vielä alitajunnassa jatkuu, unissa työstetään asioita ja hoidon jälkeen on väsynyt olo ja olisi hyvä, jos voisi nukkua paljon, myös pitää juoda vettä paljon, koska se auttaa elimistön puhdistamisessa. Meillä on käynyt koko perhe mieheni mukaan lukien ja kaikki ovat kokeneet hoidon erittäin miellyttäväksi. Itsestä en tiedä minkälainen olin, mutta nää muut perheenjäsenet ovat olleet sen seuraavan viikon ihan omissa maailmoissaan, eikä ne itse huomaa mitään eroa.

Varasin ajan keskiviikoksi. Menen hyvin uteliaana katsomaan, mitä tapahtuu.Kerron täällä sitten torstaina miltä tuntui!

amalia kirjoitti:

apua, nuo mainitsemasi vaivat ovat juuri niitä tyypillisimpiä oireita, mitä Rosenilla hoidetaan.
Näen jo sieluni silmissä, kuinka jännitykset niskassasi laukeaa ja päänsärky häipyy ja taakka putoaa hartioiltasi ja tulet ulos ihan eri ihmisenä.
Toi Rosen on siitäkin niin jännä, et menet ihan mihin vaan, niin sieltä saat heti seuraavan ajan.
Kun mun eka hoito oli loppu, niin rupesin kyselemään seuraavaa aikaa. Terapeuttini kysyi, et "ai tuntuuko sinusta siltä että haluaisit tulla uudestaa". Aina varasin uuden ajan vasta sitten, kun se viikko oli ohi jolloin hoito vielä alitajunnassa jatkuu, unissa työstetään asioita ja hoidon jälkeen on väsynyt olo ja olisi hyvä, jos voisi nukkua paljon, myös pitää juoda vettä paljon, koska se auttaa elimistön puhdistamisessa. Meillä on käynyt koko perhe mieheni mukaan lukien ja kaikki ovat kokeneet hoidon erittäin miellyttäväksi. Itsestä en tiedä minkälainen olin, mutta nää muut perheenjäsenet ovat olleet sen seuraavan viikon ihan omissa maailmoissaan, eikä ne itse huomaa mitään eroa.

No kävin Rosen-terapiassa. Siis menin hyvin uteliaana. Niin kuin sanoit itkettiin ja naurettiin. 1 h. hoito venyi 1.45 h. Oho sanoi, terapeutti, kun huomasi ajan kuluneen niin nopeasti. Olo oli vähän hölmö, kun lähdin sieltä. Terapeutti sanoi, että voin olla väsynyt pari päivää. Nukuttua en saanut illalla. Olisin halunnut vaan puhua, mutta kukaan ei jaksanut puolen yön aikaan kuunnella. Kävin " isolla hädällä" kolme kertaa yön aikana. Tuntui kuin iso kasa kuonaa olisi lähtenyt liikkelle. Aamulla viideltä olin pirteä, kuin peipponen. Tosin tänään illalla sain mikreenikohtauksen. Menen 2 vk päästä uudelleen.

amalia kirjoitti:

apua, nuo mainitsemasi vaivat ovat juuri niitä tyypillisimpiä oireita, mitä Rosenilla hoidetaan.
Näen jo sieluni silmissä, kuinka jännitykset niskassasi laukeaa ja päänsärky häipyy ja taakka putoaa hartioiltasi ja tulet ulos ihan eri ihmisenä.
Toi Rosen on siitäkin niin jännä, et menet ihan mihin vaan, niin sieltä saat heti seuraavan ajan.
Kun mun eka hoito oli loppu, niin rupesin kyselemään seuraavaa aikaa. Terapeuttini kysyi, et "ai tuntuuko sinusta siltä että haluaisit tulla uudestaa". Aina varasin uuden ajan vasta sitten, kun se viikko oli ohi jolloin hoito vielä alitajunnassa jatkuu, unissa työstetään asioita ja hoidon jälkeen on väsynyt olo ja olisi hyvä, jos voisi nukkua paljon, myös pitää juoda vettä paljon, koska se auttaa elimistön puhdistamisessa. Meillä on käynyt koko perhe mieheni mukaan lukien ja kaikki ovat kokeneet hoidon erittäin miellyttäväksi. Itsestä en tiedä minkälainen olin, mutta nää muut perheenjäsenet ovat olleet sen seuraavan viikon ihan omissa maailmoissaan, eikä ne itse huomaa mitään eroa.

No kävin Rosen-terapiassa. Siis menin hyvin uteliaana. Niin kuin sanoit itkettiin ja naurettiin. 1 h. hoito venyi 1.45 h. Oho sanoi, terapeutti, kun huomasi ajan kuluneen niin nopeasti. Olo oli vähän hölmö, kun lähdin sieltä. Terapeutti sanoi, että voin olla väsynyt pari päivää. Nukuttua en saanut illalla. Olisin halunnut vaan puhua, mutta kukaan ei jaksanut puolen yön aikaan kuunnella. Kävin " isolla hädällä" kolme kertaa yön aikana. Tuntui kuin iso kasa kuonaa olisi lähtenyt liikkelle. Aamulla viideltä olin pirteä, kuin peipponen. Tosin tänään illalla sain mikreenikohtauksen. Menen 2 vk päästä uudelleen.

äiti51 kirjoitti:

No kävin Rosen-terapiassa. Siis menin hyvin uteliaana. Niin kuin sanoit itkettiin ja naurettiin. 1 h. hoito venyi 1.45 h. Oho sanoi, terapeutti, kun huomasi ajan kuluneen niin nopeasti. Olo oli vähän hölmö, kun lähdin sieltä. Terapeutti sanoi, että voin olla väsynyt pari päivää. Nukuttua en saanut illalla. Olisin halunnut vaan puhua, mutta kukaan ei jaksanut puolen yön aikaan kuunnella. Kävin " isolla hädällä" kolme kertaa yön aikana. Tuntui kuin iso kasa kuonaa olisi lähtenyt liikkelle. Aamulla viideltä olin pirteä, kuin peipponen. Tosin tänään illalla sain mikreenikohtauksen. Menen 2 vk päästä uudelleen.

kertomus sieltä. Ennätinki jo odottaa.
Sanoit, että olo oli vähän "hölmö". Miten? Oliko positiivisessa mielessä vai negat. vai vaan ikäänkuin tyhjä olo? Tuntuuko yhtään siltä, että kuonat olisi poistunu myös tunnepuolelta? Oletko muistanut juoda vettä, nimenomaan vettä tarpeeksi? Jos et, niin se voisi selittää miksi sait migreenin. Muutoinkin kehossasi tapahtuu nyt niin paljon, että voi olla että joku paikka myös kipeytyy. Meidän yhdellä lapsella tuli pohjelihas kipeäksi vähäksi aikaa, siellä oli ilmeisesti jotain muistissa.
Koitko muuten terapian miellyttäväksi?
Mulla oli muuten toi sama juttu, et olisin halunnut puhua ja puhua, mut ei oikein kukaan tuntunu jaksavan kuunnella. Puhuminen yleensäkin on mun tapa purkaa, niin ilot kun surutkin.
Muut meidän perheen jäsenet ovat olleet hyvin hiljaisia, puhuivat huomattavasti normaalia vähemmän. Siinä juuri näkee kuinka yksilöllisiä kaikki olemme. Tuntuuko, että löysit sulle sopivan terapeutin? Tuliko sulla ja asiat ikään kuin nopeutetussa filmissä käsittelyyn? Tuliko myös itku ihan kuin huomaamatta?
Kauheesti kysymyksiä, toivottavasti jaksat vastata.

amalia kirjoitti:

kertomus sieltä. Ennätinki jo odottaa.
Sanoit, että olo oli vähän "hölmö". Miten? Oliko positiivisessa mielessä vai negat. vai vaan ikäänkuin tyhjä olo? Tuntuuko yhtään siltä, että kuonat olisi poistunu myös tunnepuolelta? Oletko muistanut juoda vettä, nimenomaan vettä tarpeeksi? Jos et, niin se voisi selittää miksi sait migreenin. Muutoinkin kehossasi tapahtuu nyt niin paljon, että voi olla että joku paikka myös kipeytyy. Meidän yhdellä lapsella tuli pohjelihas kipeäksi vähäksi aikaa, siellä oli ilmeisesti jotain muistissa.
Koitko muuten terapian miellyttäväksi?
Mulla oli muuten toi sama juttu, et olisin halunnut puhua ja puhua, mut ei oikein kukaan tuntunu jaksavan kuunnella. Puhuminen yleensäkin on mun tapa purkaa, niin ilot kun surutkin.
Muut meidän perheen jäsenet ovat olleet hyvin hiljaisia, puhuivat huomattavasti normaalia vähemmän. Siinä juuri näkee kuinka yksilöllisiä kaikki olemme. Tuntuuko, että löysit sulle sopivan terapeutin? Tuliko sulla ja asiat ikään kuin nopeutetussa filmissä käsittelyyn? Tuliko myös itku ihan kuin huomaamatta?
Kauheesti kysymyksiä, toivottavasti jaksat vastata.

minä myös kävin. Hoitajalla oli koulutus, kuten pitääkin ja työkokemusta 10-vuotta.

Hän löysi kehostani alueita, joissa säilyy esim. sijoitusajan tuska, mutta mitään ei tapahtunut.
En tuntenut mitään, en itkenyt, en nauranut. Ainoastaan meinasin väkisin nukahtaa hoitopöydälle?

Mutta jälkiseuraamuksia löytyi: migreenikohtaus tuli samana iltana. Seuraavana aamuna kaikki jäsenet olivat niin kipeät, kuin pahan flunssan edellä.
Jano on koko ajan. Onneksi pidän vedestä.
Varasin uuden ajan, mutta mikäli tulokset ovat näin laihoja, ei tämä terapiamuoto ole minulle ehkä kyllin tehokas.

amalia kirjoitti:

kertomus sieltä. Ennätinki jo odottaa.
Sanoit, että olo oli vähän "hölmö". Miten? Oliko positiivisessa mielessä vai negat. vai vaan ikäänkuin tyhjä olo? Tuntuuko yhtään siltä, että kuonat olisi poistunu myös tunnepuolelta? Oletko muistanut juoda vettä, nimenomaan vettä tarpeeksi? Jos et, niin se voisi selittää miksi sait migreenin. Muutoinkin kehossasi tapahtuu nyt niin paljon, että voi olla että joku paikka myös kipeytyy. Meidän yhdellä lapsella tuli pohjelihas kipeäksi vähäksi aikaa, siellä oli ilmeisesti jotain muistissa.
Koitko muuten terapian miellyttäväksi?
Mulla oli muuten toi sama juttu, et olisin halunnut puhua ja puhua, mut ei oikein kukaan tuntunu jaksavan kuunnella. Puhuminen yleensäkin on mun tapa purkaa, niin ilot kun surutkin.
Muut meidän perheen jäsenet ovat olleet hyvin hiljaisia, puhuivat huomattavasti normaalia vähemmän. Siinä juuri näkee kuinka yksilöllisiä kaikki olemme. Tuntuuko, että löysit sulle sopivan terapeutin? Tuliko sulla ja asiat ikään kuin nopeutetussa filmissä käsittelyyn? Tuliko myös itku ihan kuin huomaamatta?
Kauheesti kysymyksiä, toivottavasti jaksat vastata.

Hei Amalia!Kiitos, että jaksat olla kiinostunut. Olin kovin kiireinen tässä loppuviikolla, joten en ehtinyt kirjoitella. Yleensä pidän lupaukseni, mutta nyt kirjoitukseni vähän viipyi. "Hölmö" olo oli positiivinen tunne. Jotenkin tuntui siltä, että kaikki huolet olivat johonkin häipyneet. En osannut oikeastaan ajatella mitään "vaikeaa". Tunsin kyllä, että olin ihan oikeassa paikassa ja oikean ihmisen luona. Varman, luotettavan ja siistin oloinen vanhempi ihminen. Takana vuosien kokemus. Itku tuli ensimmäisen lauseen jälkeen." Tässä minulla ihminen, jonka harteilla on monen ihmisen huolet. Olet vastuunkantaja, luovija ja huolehtija. Ollut lapsesta saakka" Siinä kohtaa tuli kyyneleet. Kun mietin miten pienenä tyttönä jouduin huolehtimaan siskostani, joka oli minua 10 v. nuorempi.

Yritän seuraavalla kerralla juoda vettä enemmän.Perjantai meni sitä migreeniä parannellessa. Mutta kehon kuonat tulevat vauhdilla vieläkin ulos.Innolla odotan seuraavaa kertaa. Kirjoittelen sitten taas. Hyvää viikonloppua.

Rosenikko kirjoitti:

minä myös kävin. Hoitajalla oli koulutus, kuten pitääkin ja työkokemusta 10-vuotta.

Hän löysi kehostani alueita, joissa säilyy esim. sijoitusajan tuska, mutta mitään ei tapahtunut.
En tuntenut mitään, en itkenyt, en nauranut. Ainoastaan meinasin väkisin nukahtaa hoitopöydälle?

Mutta jälkiseuraamuksia löytyi: migreenikohtaus tuli samana iltana. Seuraavana aamuna kaikki jäsenet olivat niin kipeät, kuin pahan flunssan edellä.
Jano on koko ajan. Onneksi pidän vedestä.
Varasin uuden ajan, mutta mikäli tulokset ovat näin laihoja, ei tämä terapiamuoto ole minulle ehkä kyllin tehokas.

ei siinä terapian aikana läheskään kaikki itke tai naura, mutta se on yksi tapa purkautua. Sulla tuli lihakset kipeiksi ja kaikki muut luettelemasi jutut kertovat siitä, että hoito oli todella tehokasta. Syyt pahaan oloon tai miksi yleensä menevät terapiaan on jokaisella niin yksilöllisiä ja jokaisen elämän tausta on ainutlaatuinen, sen myötä myös terapia tuntuu eri ihmisillä erilaiselta. Olet päässyt todella hyvään alkuun, mene ihmeessä uudelleen. Kuka tietää, vaikka se itkukin vielä sieltä tulisi, mutta ei ehkä vielä ollut sen aika, jos ongelmasi ovat niin vanhoja, että niitä pitää kaivaa tosi syvältä ja siinä on päällä niin paljon muuta purettavaa ns. kerroksia, että et ole vielä päässyt siihen vapauttavaan itkuvaiheeseen. Sinun mielesi jatkaa käsittelyn jälkeenkin vielä "puhdistusta", unien kautta ja alitajunta työstää juttuja huomaamattasi. Yhtenä päivänä vaan huomaat, että asiat on jotenkin selkiytyneet ja sulla on parempi olo. Jos on paljon ja vanhoja juttuja mitä pitää purkaa, niin ei se yhdellä eikä kahdellakaan kerralla vielä ole selvä, mutta joka kerta sinusta poistuu jotain.

äiti51 kirjoitti:

Hei Amalia!Kiitos, että jaksat olla kiinostunut. Olin kovin kiireinen tässä loppuviikolla, joten en ehtinyt kirjoitella. Yleensä pidän lupaukseni, mutta nyt kirjoitukseni vähän viipyi. "Hölmö" olo oli positiivinen tunne. Jotenkin tuntui siltä, että kaikki huolet olivat johonkin häipyneet. En osannut oikeastaan ajatella mitään "vaikeaa". Tunsin kyllä, että olin ihan oikeassa paikassa ja oikean ihmisen luona. Varman, luotettavan ja siistin oloinen vanhempi ihminen. Takana vuosien kokemus. Itku tuli ensimmäisen lauseen jälkeen." Tässä minulla ihminen, jonka harteilla on monen ihmisen huolet. Olet vastuunkantaja, luovija ja huolehtija. Ollut lapsesta saakka" Siinä kohtaa tuli kyyneleet. Kun mietin miten pienenä tyttönä jouduin huolehtimaan siskostani, joka oli minua 10 v. nuorempi.

Yritän seuraavalla kerralla juoda vettä enemmän.Perjantai meni sitä migreeniä parannellessa. Mutta kehon kuonat tulevat vauhdilla vieläkin ulos.Innolla odotan seuraavaa kertaa. Kirjoittelen sitten taas. Hyvää viikonloppua.

mitä kirjoitit, toisista huolehtimisista jne. Oli aivan liian tuttua myös minulle. Meillä taitaa olla sun kanssa enemmänkin yhteistä myös noissa taustoissa.
Minusta tuntuu, että olisi kiva sun kanssa käydä just näitä taustoja ja sijariksi ryhtymistä ja muutakin ihan kahdestaan. Jos sinusta tuntuu samalta, niin voisitko kirjottaa mulle viestiä tohon sähköp.os. [email protected]?

amalia kirjoitti:

mitä kirjoitit, toisista huolehtimisista jne. Oli aivan liian tuttua myös minulle. Meillä taitaa olla sun kanssa enemmänkin yhteistä myös noissa taustoissa.
Minusta tuntuu, että olisi kiva sun kanssa käydä just näitä taustoja ja sijariksi ryhtymistä ja muutakin ihan kahdestaan. Jos sinusta tuntuu samalta, niin voisitko kirjottaa mulle viestiä tohon sähköp.os. [email protected]?

Moi Amalia!

On vähän vaikeaa kirjoittaa, kun nimeni tulee postissani esille. Enkä sitä tässä vaiheessa halua. Minulla ei ole sellaista postia, mikä ei toisi henkilöllisyyttäni tietoon.Pitäisi jotenkin järjestää sellainen, mutta olen huono siinä!

äiti51 kirjoitti:

Moi Amalia!

On vähän vaikeaa kirjoittaa, kun nimeni tulee postissani esille. Enkä sitä tässä vaiheessa halua. Minulla ei ole sellaista postia, mikä ei toisi henkilöllisyyttäni tietoon.Pitäisi jotenkin järjestää sellainen, mutta olen huono siinä!

ollaan sitte tossakin asiassa ihan saman laisia. Onko sulla ketään teidän lapsissa joka osaisi. Minulle kävi laittamassa minun poikani ton amalian. Mutta kyllä se todellisuudessa on aika helppoa, kun menet vaikka tohon www.saunalahti.fi tai toi yahoo.com niin siellä ne kysyy kaikki mitä pitää vastata. Mulla on siellä amalian tiodot/osoitteet.
Ota sähköp.os. vaikka toi äiti51

amalia kirjoitti:

ei siinä terapian aikana läheskään kaikki itke tai naura, mutta se on yksi tapa purkautua. Sulla tuli lihakset kipeiksi ja kaikki muut luettelemasi jutut kertovat siitä, että hoito oli todella tehokasta. Syyt pahaan oloon tai miksi yleensä menevät terapiaan on jokaisella niin yksilöllisiä ja jokaisen elämän tausta on ainutlaatuinen, sen myötä myös terapia tuntuu eri ihmisillä erilaiselta. Olet päässyt todella hyvään alkuun, mene ihmeessä uudelleen. Kuka tietää, vaikka se itkukin vielä sieltä tulisi, mutta ei ehkä vielä ollut sen aika, jos ongelmasi ovat niin vanhoja, että niitä pitää kaivaa tosi syvältä ja siinä on päällä niin paljon muuta purettavaa ns. kerroksia, että et ole vielä päässyt siihen vapauttavaan itkuvaiheeseen. Sinun mielesi jatkaa käsittelyn jälkeenkin vielä "puhdistusta", unien kautta ja alitajunta työstää juttuja huomaamattasi. Yhtenä päivänä vaan huomaat, että asiat on jotenkin selkiytyneet ja sulla on parempi olo. Jos on paljon ja vanhoja juttuja mitä pitää purkaa, niin ei se yhdellä eikä kahdellakaan kerralla vielä ole selvä, mutta joka kerta sinusta poistuu jotain.

Tekisi mieleni ihan halata Sinua, kun saan näin todellista tietoa. Kiitos!
Mä luulin, että mussa on jotain terapiaan soveltumatonta, kun itkua ei tullut?

Nyt ymmärrän, miksi se uusi aika on tärkeä? Sain kolme vapaata aikaa mietintään, jos vielä haluan mennä?
Tottakai menen ja aion aukoa nämä solmut. Minulla on todella paljon sisäistä "kipua" jota ei ole käsitelty.
Nyt alkaa elämä!

Amalia kirjoitti:

Tekisi mieleni ihan halata Sinua, kun saan näin todellista tietoa. Kiitos!
Mä luulin, että mussa on jotain terapiaan soveltumatonta, kun itkua ei tullut?

Nyt ymmärrän, miksi se uusi aika on tärkeä? Sain kolme vapaata aikaa mietintään, jos vielä haluan mennä?
Tottakai menen ja aion aukoa nämä solmut. Minulla on todella paljon sisäistä "kipua" jota ei ole käsitelty.
Nyt alkaa elämä!

se ihan oikeesti alkaa ja ole rohkea avaamaan niitä solmuja. Päätä, että olet kärsinyt tarpeeksi ja teet siitä nyt lopun. Jotkut ei uskalla antaa tulla kaikkea terapiassakaan pintaan ja sitten voi mennä vuosia, ennen kuin kokonaan vapautuvat solmuistaan. Anna siis itsellesi lupa käsitellä kaikki paha sisältäsi pois, että voit niistä vapautua.
Kokemuksesta tiedän, että kun siitä kaikesta ahdistuksesta ja pahasta on päässyt eroon, niin vapautuu niin paljon tilaa positiiviselle energialle ja se henkinen lama päättyy. Tunnen olevani lähes kuin uudestisyntynyt ja tuntuu, että nyt on taas kaikki mahdollista, enkä ihan vähästä lannistu. Hyviä hoitoja sulle edelleen. Hienossa alussa olet jo.

amalia kirjoitti:

ollaan sitte tossakin asiassa ihan saman laisia. Onko sulla ketään teidän lapsissa joka osaisi. Minulle kävi laittamassa minun poikani ton amalian. Mutta kyllä se todellisuudessa on aika helppoa, kun menet vaikka tohon www.saunalahti.fi tai toi yahoo.com niin siellä ne kysyy kaikki mitä pitää vastata. Mulla on siellä amalian tiodot/osoitteet.
Ota sähköp.os. vaikka toi äiti51

Moikka!
Avasin ihan itse uuden postin.Voisitko yrittää kirjoittaa minulle jotain.Jos vaikka onnistuisi!
[email protected] siinä on a ä tilalla, kun ä ei kelpaa!

äiti51 kirjoitti:

Moikka!
Avasin ihan itse uuden postin.Voisitko yrittää kirjoittaa minulle jotain.Jos vaikka onnistuisi!
[email protected] siinä on a ä tilalla, kun ä ei kelpaa!

minäpä kokeilen

äiti51 kirjoitti:

Moikka!
Avasin ihan itse uuden postin.Voisitko yrittää kirjoittaa minulle jotain.Jos vaikka onnistuisi!
[email protected] siinä on a ä tilalla, kun ä ei kelpaa!

käyhän katsomassa, näkyykö. Laitoit tohon uukku.com, mut oisko sittenkin luukku? sellaseen kuitenkin laitoin ja ilmotti et lähti, mut katotaan.

amalia kirjoitti:

käyhän katsomassa, näkyykö. Laitoit tohon uukku.com, mut oisko sittenkin luukku? sellaseen kuitenkin laitoin ja ilmotti et lähti, mut katotaan.

:) Posti oli taas viisaampi minua. No siellähän näkyy myös mun koko nimi. Tuli silloin mukaan, kun avasin postin. Sitä en tässä tilanteessa kuitenkaan halua, joten yritän rukata sitä jotenkin! Luukku tosiaan. En osaa näköjään kirjoittaa edes oikein. Ilmeisesti jäässä joku. Nyt pakkasta muuten- 20C

amalia kirjoitti:

käyhän katsomassa, näkyykö. Laitoit tohon uukku.com, mut oisko sittenkin luukku? sellaseen kuitenkin laitoin ja ilmotti et lähti, mut katotaan.

Uusi postini [email protected]

äiti51 kirjoitti:

Uusi postini [email protected]

saitko sen mun edellisen?

amalia kirjoitti:

käyhän katsomassa, näkyykö. Laitoit tohon uukku.com, mut oisko sittenkin luukku? sellaseen kuitenkin laitoin ja ilmotti et lähti, mut katotaan.

Sain viestisi kiitos!