Ohessa artikkeli joka on omiaan todistamaan tutkitysti ettei vanhemmat ole läheskään aina syyllisiä lasten keskittymisvaikeuksiin.
Omalta lapseltani nyhdettiin verikokeita samasta kantapäästä niin että se oli musta ja lapsi yritti parkuen ryömiä karkuun. Bilirubiniarvot kun vaativat törkän usein verikokeita otettaviksi ja jos ottajana on yksi ja sama sadisti, voi lapsi poloja.
" Asiantuntija: Lasten kipuja pitää lääkitä
> Kova kipu herkistää uusille kivuille ja tuottaa keskittymisvaikeuksia.
Päivi Repo
Helsingin Sanomat
Lasten kipua lievitetään huonommin kuin aikuisten.
Lääkkeiden kanssa kitsastellaan, koska lapsen pelätään tottuvan lääkkeisiin niin, ettei saa niistä apua kivun pahetessa.
Nyt tiedetään, että kehitys meneekin päinvastoin, kertoi dosentti Hannu Kokki Kuopoin yliopistosairaalasta. Lasten kivun hoitoon perehtynyt Kokki puhui keskiviikkona Lääkäripäivillä Helsingissä.
Lapsi tutustuu kipuun kohta syntymänsä jälkeen, kun häneltä otetaan verinäyte kantapäästä. Kokki vertaa tapahtumaa aikuiseen, jonka pitäisi riisua sukkahousut, että häneltä otettaisiin verinäyte puolen metrin pituisella neulalla.
Kokin mielestä käytäntö pitä lopettaa ja ottaa näyte miluummin verisuonesta niin kuin aikuisilta. Myös kipua lievittävä puudutusvoide tehoaa silloin paremmin.
"Vastasyntyneiden kokema kova kipu jättää mieleen ja kipujärjestelmään pitkäaikaisia jälkiä. On käsittämätöntä, että vastasyntyneen kokemus maailmasta on K-vitamiinipistos lihakseen, vaikka vitamiinin voisi antaa myös kolmena päivänä suun kautta", Kokki sanoi.
Kova kipu herkistää kokemaan kipuja, ja seuraavat kivut tuntuvat voimakkaammin kuin tuntuisivat lievitetyn kivun jälkeen. Ne jättävät pysyviä jälkiä myös psyykkiseen kehitykseen, ja kivuista voi seurata muun muassa keskittymisvaikeuksia.
Siksi lapsen kipua pitää lääkitä, mutta ei perinteisillä supoilla eli peräpuikoilla. Lapset kokevat supot loukkaaviksi, ja lääke on epäluotettava, sillä se imeytyy vaihtelevasti.
Kokki suosittelee antamaan kipuja kokevalle lapselle mieluummin pieniä tabletteja tai suussa liukenevaa valmistetta. Mikstuuratkin kävisivät, mutta ne eivät maistu lapsille.
Aspiriinin sijaan lapsille voi antaa parasetamolia, ibuprofeenia, ketoprofeenia tai naprokseenia.
Myös päänsärkyjä ja muita lasten kokemia kipuja pitäisi lääkitä aktiivisemmin.
Toistuvia päänsärkyjä ja migreeniä on jo leikki-ikäisillä. Kotimainen tutkimus osoitti myös, että migreeniä on viidellä prosentilla koulun aloittajista ja päänsärkyä joka toisella.
Kuumetta ei tarvitse heti rientää alentamaan lääkkeellä. Kokki neuvoo ensin miettimään kummasta on kyse: taudin nostamasta kuumeesta vai lämmönsäätelyn häiriöstä, jolloin lapsi on kuumissaan liikunnan jälkeen tai siksi, että hänellä on liikaa vaatteita yllä.
"Lääkettä tarvitaan, jos taas lapsi on selvästi väsähtänyt eikä jaksa jutella tai juoda", Kokki totesi.
Yleensä kuumetta ei erityisemmin hoideta, vaan potilaan on sitä vain siedettävä."
Omalta lapseltani nyhdettiin verikokeita samasta kantapäästä niin että se oli musta ja lapsi yritti parkuen ryömiä karkuun. Bilirubiniarvot kun vaativat törkän usein verikokeita otettaviksi ja jos ottajana on yksi ja sama sadisti, voi lapsi poloja.
" Asiantuntija: Lasten kipuja pitää lääkitä
> Kova kipu herkistää uusille kivuille ja tuottaa keskittymisvaikeuksia.
Päivi Repo
Helsingin Sanomat
Lasten kipua lievitetään huonommin kuin aikuisten.
Lääkkeiden kanssa kitsastellaan, koska lapsen pelätään tottuvan lääkkeisiin niin, ettei saa niistä apua kivun pahetessa.
Nyt tiedetään, että kehitys meneekin päinvastoin, kertoi dosentti Hannu Kokki Kuopoin yliopistosairaalasta. Lasten kivun hoitoon perehtynyt Kokki puhui keskiviikkona Lääkäripäivillä Helsingissä.
Lapsi tutustuu kipuun kohta syntymänsä jälkeen, kun häneltä otetaan verinäyte kantapäästä. Kokki vertaa tapahtumaa aikuiseen, jonka pitäisi riisua sukkahousut, että häneltä otettaisiin verinäyte puolen metrin pituisella neulalla.
Kokin mielestä käytäntö pitä lopettaa ja ottaa näyte miluummin verisuonesta niin kuin aikuisilta. Myös kipua lievittävä puudutusvoide tehoaa silloin paremmin.
"Vastasyntyneiden kokema kova kipu jättää mieleen ja kipujärjestelmään pitkäaikaisia jälkiä. On käsittämätöntä, että vastasyntyneen kokemus maailmasta on K-vitamiinipistos lihakseen, vaikka vitamiinin voisi antaa myös kolmena päivänä suun kautta", Kokki sanoi.
Kova kipu herkistää kokemaan kipuja, ja seuraavat kivut tuntuvat voimakkaammin kuin tuntuisivat lievitetyn kivun jälkeen. Ne jättävät pysyviä jälkiä myös psyykkiseen kehitykseen, ja kivuista voi seurata muun muassa keskittymisvaikeuksia.
Siksi lapsen kipua pitää lääkitä, mutta ei perinteisillä supoilla eli peräpuikoilla. Lapset kokevat supot loukkaaviksi, ja lääke on epäluotettava, sillä se imeytyy vaihtelevasti.
Kokki suosittelee antamaan kipuja kokevalle lapselle mieluummin pieniä tabletteja tai suussa liukenevaa valmistetta. Mikstuuratkin kävisivät, mutta ne eivät maistu lapsille.
Aspiriinin sijaan lapsille voi antaa parasetamolia, ibuprofeenia, ketoprofeenia tai naprokseenia.
Myös päänsärkyjä ja muita lasten kokemia kipuja pitäisi lääkitä aktiivisemmin.
Toistuvia päänsärkyjä ja migreeniä on jo leikki-ikäisillä. Kotimainen tutkimus osoitti myös, että migreeniä on viidellä prosentilla koulun aloittajista ja päänsärkyä joka toisella.
Kuumetta ei tarvitse heti rientää alentamaan lääkkeellä. Kokki neuvoo ensin miettimään kummasta on kyse: taudin nostamasta kuumeesta vai lämmönsäätelyn häiriöstä, jolloin lapsi on kuumissaan liikunnan jälkeen tai siksi, että hänellä on liikaa vaatteita yllä.
"Lääkettä tarvitaan, jos taas lapsi on selvästi väsähtänyt eikä jaksa jutella tai juoda", Kokki totesi.
Yleensä kuumetta ei erityisemmin hoideta, vaan potilaan on sitä vain siedettävä."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.