Olen hiljainen virta,
en enää vuolaana juokse,
elämä taltutti ja ihmiset
sen, pettivät katkerasti
Vaan kenties päivänä vielä
hiljainen virta on paikka
rauhan ja tyyneyden,
sydän katkeruuden anteeksi
antamaan kykenee,
petokset muiden sydänten
en enää vuolaana juokse,
elämä taltutti ja ihmiset
sen, pettivät katkerasti
Vaan kenties päivänä vielä
hiljainen virta on paikka
rauhan ja tyyneyden,
sydän katkeruuden anteeksi
antamaan kykenee,
petokset muiden sydänten
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elämä niin ihmeellinen,
emme tiedä mitä se tuo.
Runos kuin omaa kokemustani,
jonka suru elämääni aukas.
Syvintä meissä käydään,
pienelle paikalle viedään.
Hiljaisuuden virta,
se sittenki eteenpäin kulkee.
Ihmeellistä ,sieltä on silta,
joka ylös ,valoon vie.
Voimia sinulle,rakkaudella .Liisa
Välttämättä runot
ei aina ole suoraan
kenenkään runoilijaamatöörin
omasta elämästä..
voivat olla,
mutta ei välttämättä
Eli..
jne.