Lintujen laulussa kuulen sen,
Ihmisten kosketuksessa tunnen sen,
Sinun katseessasi näen sen.
Tiedän sen olevan täällä,
Tunnen sen hengityksen hiuksissani,
Kuulen sen kun askeleet katoavat maailman rajalle.
Totuus on kätketty sen varjoon,
Ei se anna lausua totuuden sanaakaan,
Pimeään tahtoo se sinut mukanaan.
Kaiken kauneuden ja onnelisuuden takana,
Poissa niiden ulottuvista,
Tummien ajatusten varjossa,
Minä istun,
Hiljaisuus ainoana turvana.
Ihmisten kosketuksessa tunnen sen,
Sinun katseessasi näen sen.
Tiedän sen olevan täällä,
Tunnen sen hengityksen hiuksissani,
Kuulen sen kun askeleet katoavat maailman rajalle.
Totuus on kätketty sen varjoon,
Ei se anna lausua totuuden sanaakaan,
Pimeään tahtoo se sinut mukanaan.
Kaiken kauneuden ja onnelisuuden takana,
Poissa niiden ulottuvista,
Tummien ajatusten varjossa,
Minä istun,
Hiljaisuus ainoana turvana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tänään pimeys antoi vähitellen tilaa valolle,
aamun tullessa sydämeni melkein innostui,
pimeys antoi minulle suojaa - mielelleni,
pimeydessä vaeltelen monissa kerroksissa,
turvallisesti,
valon lisääntyessä häkellyn elämän kauneuteen,
kun se murtaa jäät ja lumet,
olen mukana tässä ketjussa,
herään tänäkin keväänä,
kun pajunkissan kupeessa kaste kuivuu valon edessä.
tosi kaunis runo.