Kertokaahan mitä tekisitte jos olisitte murrosikäisen lapsen isä. Lapsi asuu luonanne mutta säännöilläsi ei ole mitään merkitystä, eikä rajoilla mitä isä yrittää lapselle asettaa. Lapsen tahdin tuntuu määräävän äiti, joka osaa hyvin manipuloida lasta isää kohtaan ja tämän muuta perhettä, haukkumalla ja puhumalla sellaisia "ei sitä kannata kuunnella" ja "aivan oikein sille" juttuja. Eihän lapsi enää tiedä mikä on oikein ja mikä ei. Jos uusperheen elämää määrää tämä etä äiti niin laittaisitteko lapsen asumaan äidilleen????? Vai onko muita keinoja saada lapselle kuri? Äiti ei kyllä haluaisi lastaan luokseen asumaan, ainoastaan tehdä exänsä elämästä helvettiä. Eikä tunnu lainkaan miettivän millainen lapsesta tulee, ja kuinka hän pärjää elämässään parin vuoden kuluttua.
Avuton
AUTTAKAA!!!
9847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jaksa käsittää miksi tämä etä-äiti näkee niin suuren vaivan kiusatakseen ex miehensä elämää, ja perhettä, ja omassa katkeruudessa taas ei millään väliä,vaikka oma lapsikin joutuu samalla kiusan kohteeksi!!miksi ihmeessä tämmöset ihmiset edes lapsia hankkivat..
mielestäni TE kasvatatte lapsen, laaditte kodissanne säännöt joita noudatetaan, myös lapsi, äidin luona sitten omat säännöt ja tavat, joita noudatetaan, ei ole äidin asia mielestäni säädellä teidän elämäänne lapsen kautta vaikka lapsen äiti onkin!! varsinkin kun lapsen osoite on teillä, ja äiti ei edes halua lastaan asumaan luokseen!!
murrosikäinen tosin on aika manipuloitavissa, ja varmasti valitsee jommankumman vanhemman jonka puolta saattaa pitää, tässäkö tapauksessa äidin, joka jollain konstilla käännyttänyt lasta teitä vastaan, ja nauttii nyt tilanteesta, näkemättä että murrosikäinen kärsii varmasti, kun ei tiedä tosiaan miten toimia, ja ketä miellyttää!!
ottakaa yjteys perheneuvolaan, johon menette teidän porukan kesken ja mielestäni olisko parempi ettei lapsi tapaa tuommoista äitiä hetkeen, jonka tarkoitus ei ole suinkaan tavata lastaan, vaan myrkyttää häntä teitä vastaan omien tarkoitusperiensä vuoksi!!tuohan on jo sairasta suorastaan..tsemppiä sinulle!!!toiv.joku osaa vastata peremmin!!=)
Kiitos paljon vastauksesta. Hyvä että joku ymmärtää ettei tuo ole normaalia. Katkeruudelta se todella tuntuu, mutta ulosanti ei ole normaalia. Lastahan ei oikein voi kieltää käymästä äitinsä luona sillä on yhteishuoltajuus, ja toiseksi hän ei näe äidissään minkäänlaista vikaa.Ja äitihän on aina äiti, mutta pitää isää kunnioittaa siinä missä äitiäkin.Isä on se joka on paska ja kusipää ja paljon muuta...
kuullostaa että tällä etä Äidillä on katkeruutta ja halua kostaa Isälle lapsen kautta, mikä on kylläkin viimeinen virhe. Jokaisella on oikeus onneen ja lapset ymmärtää asian aikuisena. Mutta tulisi lapsen isän kyllä kertoa myös oma kantansa lapselle, ei asioita saisi jättää vain roikkumaan. Minä laittaisin lapsen äidilleen. Eikö sosiaali toimisto puutu tällaisiin asioihin?
moraalia alkuunkaan, ja yhdynkin edellisiin!!!ja kuinka voi pitää itseään jotenkin parempana kuin lähi-isää,jonka hoteissa lapsensa asuu ja elää, miten tämä etä äitinä edes antaisi lapsen asua paskan isän luona, jos yhtään olisi äiti lapselleen!!!!
lapsi rakastaa molempia vanhempiaan, mutta hänen tulisi kunnioittaa molempia samanlailla, ja todellakin isän kannattaisi istua lapsen kanssa alas ja keskustella, murrosikäinen ymmärtää jo paljon asioita, ja totta, jos äidin kanta ja moraali tämä, sinne sitten osoite, jos siellä paremmat oltavat, ja selittää tämä lapsellekin!!toisaalta onko lapsen hyvä olla sen kaltaisen äidin luona, joka osittaa aikamoista kypsymättömyyttä kasvattaa lasta!!ottakaa ihmeessä yhteys sosiaalitoimistoon, ja pistäkää äiti äisioihin lapsen takia jo!!
että pojan äiti haukkuu teitä pojalle?
kuka sanoi että kyseessä on poika???
samanlaisessa tilanteessa, tiedän mitä se arki voi todellakin sitten kurjimmillaan olla, sillä lapsihan sitten reagoi tietenkin tuollaisesta tilanteessa ja kellekkäs ne sen pahan olonsa purkaa sille kuka siinä lähinnä on. Minulla on tässä näitä mukeloita neljä ja kukin vuorollaan (pienin ei ehkä ihan niin), mutta nämä 10-14 v kokeilevat ja eihän siinä mikään muu auta kun keskustella ja oikaista asioita.
Sattuu vaan niin syvältä kun näkee, että mitä isä voi saada aikaan sillä, että ei arvosta äitiä, äiti on kynnysmattona mennen tullen....
Kaikki isän tekemiset kääntyykin minun syyksi ja siinä nyt sitten olenkin jututtanut lapsia että näkisivät että ei ole minun vika jos isä ei anna kännykkää kotiin esim., mutta kun minä olen kuulema niin paska niin siksi isä tekee niin... (lapsen suusta)
Meillä on meneillään lastenhuoltajuusoikeudenkäynti ja viime viikolla oli sossun et psykon kanssa palaveri ja kyllä mää siellä kerroin tilanteesta.
Mietityttää sellainen, että jos kävisi niin että joku lapsista menee isälle arkihuoltoon, niin voi jopa käydä niin että mää en kuule lapsestani ja hänen asioista tuon taivaallista ja siinä kärsii myös sitten isovanhemmat sillä ex vihaa isääni niin, että ei varmasti anna lasten siellä käydä. Ja se näkyykin sillon kun lapset on siellä niin lapset ei käy minun vanhempien luona vaikka yleensä siellä viikottain ja monena päivänä käy pyörähtämässä.
Se minusta ja minun suvustani pahaa puhuminen näkyy ihan selkeesti lasten käytöksessä ja kun ei riitä että ex puhuu vaan siinä höystää ex anoppikin vielä vieressä.
Viime viikolla 10 v poika oli levoton ja aloin häntä jututtamaan, että mikä on ? niin johan alko tulee taas tekstii
Mummi (isän äiti) oli kuulema sanonut, että minun isäni on terroristi...
Jouluna ex osti pojalle kännykän ja sitä ei saanu alkuun tuoda kotiin, arvata saattaa mikä polemiikki siitä tuli. Ex anoppikin siitä oli pojalle sanonut, että sitä kännykkää sitten et vie kotiin kun äitis voi vielä soitella sillä kännykällä ...tästä seurauksena mä olin se paska minkä takia poika ei saanu sitä kännykkää ottaa kotiin tai siis poika ajatteli sen tietenkin niin, mutta onneksi mää sain hänet sit rauhottumaan juttelemalla ja selvittämällä senkin asian.
että samassa veneessä ollaan ja todellakin tiedän, että voimia se vaatii.
Itse olen perheneuvolassa käynyt ja ex on myös siellä käynyt ja jatkossa lapsetkin sinne pääsevät jotta tähän tulisi jonkinmoinen tolkku...
lisättävä, että exän kanssa ei minkäänlaista kommunikointia. Ei vastaa puh ei tex ja vaati että mun pitäs jokaisesta asiasta hänelle ilmoittaa paperilla kirjallisena, että kyllä kait sulta paperii kotoota löytyy...
Hieman on hankalaa hoitaa neljän lapsen asioita niin, että mää aina kiikuttaisin hänen postilaatikkoon kirjeen mitä tapahtuu kenenkin kanssa missä kohtaa..
Mutta minkä vaan voi tehdä hankalaksi niin kaikkensa tekee....
Mieheni nuorin lapsi on 6-vuotias.Viimeksi miheni äidillä käydessään,mummo oli haukkunut minua lapsen kuullen.Lapsi oli pahoittanut mielensä,eikä edes ovella moikannut lähtiessä,koska sattuu pitämään minusta.On se ihmeellistä,että me aikuiset ei ymmärretä,että näillä pienilläkin on korvat ja tunteet.Lapsena muistan kuinka paha olo oli,kun äitini haukkui sukulaistensa kanssa isäni äitiä,mummoani.Ajattelin,että eikö äitini tajua,paljonko ne puheet minua satuttivat.Joten,seuraillaan,koska mitäkin puhutaan.