Osallistuin viikonloppuna Jyväskylän bugg-kurssille, jossa pääkouluttajana oli Suke Huovinen.
Tuli sekä lunta tupaan, että myös oppia kovasti. Suke Huovisen mukaan bugg-tanssissa on aina kolmantena osapuolena "rauha". Tietty kiireettömyys opetuksessa korostuikin. Suke mainitsi myös, että buggia ei pidä tanssia humppamusiikkiin. Keskustelupalstan mukaan moni tekee niin. Mahdollisesti ajatuksena on tietty puhdasoppisuus.
Moni asia buggiin liittyen on kirjoittajalle selvinnyt sitten edellisen säikeen avauksen. Silti monta kantoa bugg-tanssin kaskessa on yhä kääntämättä, mutta tästä on hyvä jatkaa.
Buggin perusaskel on periaatteessa yksinkertainen, mutta vaikeutta on riittävästi kuvioiden jouhevassa läpiviennissä ja buggin tanssimisessa etenevästi.
Edellinen bugg-säikeeni avasi oikean keskustelun tulvan, joka osittain paisui aiheen ulkopuolella. Siksi avaa uuden keskustelun.
Tuli sekä lunta tupaan, että myös oppia kovasti. Suke Huovisen mukaan bugg-tanssissa on aina kolmantena osapuolena "rauha". Tietty kiireettömyys opetuksessa korostuikin. Suke mainitsi myös, että buggia ei pidä tanssia humppamusiikkiin. Keskustelupalstan mukaan moni tekee niin. Mahdollisesti ajatuksena on tietty puhdasoppisuus.
Moni asia buggiin liittyen on kirjoittajalle selvinnyt sitten edellisen säikeen avauksen. Silti monta kantoa bugg-tanssin kaskessa on yhä kääntämättä, mutta tästä on hyvä jatkaa.
Buggin perusaskel on periaatteessa yksinkertainen, mutta vaikeutta on riittävästi kuvioiden jouhevassa läpiviennissä ja buggin tanssimisessa etenevästi.
Edellinen bugg-säikeeni avasi oikean keskustelun tulvan, joka osittain paisui aiheen ulkopuolella. Siksi avaa uuden keskustelun.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Itse en tuonne kurssille lähtenyt, enkä kommentoi sitä sen kummemmin. Varmasti oli hyvä ja antoisa tilaisuus. En vaan ymmärrä tuota humppakieltoa. Yritetäänkö siinä suojella humppaa buggilta vai buggia humpalta? Joka tapauksessa minun mielestä tuollainen lausunto on turhaa ilon pilaamista ja luovuuden rajoittamista. Minusta jokaisella on lavatansseissa oikeus tanssia mikä tahansa tanssilaji haluamallaan tavalla. Humppa erityisesti on sellainen tanssi mihin soveltuu monenlainen askellus.
Olen ainakin parin suomalaisen ohjaajan kuullut suosittelevan, että älkää tanssiko humppaa buggina. Eräs ruotsalainen taas suorastaan suositteli niin tekemään.
Taitaa siis olla tässä kysymys pääosin juuri puhdasoppisuuden vaalimisesta ja perisuomalaisen humpan vaalimisesta. Naapurissa tällaista perinteiden painolastia ei ole.
Kuviohumpan ja buggin kuvioissa ei liene oikeastaan mitään eroa, että kyllä bugg soveltuu tavalliselle lavatallaajalle aivan mainiosti humppaan tanssittavaksi. Voi olla, että humppamusiikissa on jotain rytmillisiä juttuja (tms.) jotka tekevät siitä vähemmän soveltuvaa buggiin. Tällaista olen joskus kuullut. Tällä ei kuitenkaan tavalliselle tallaajalle ole mitään käytännön merkitystä.
Minä puolestani olen kuullut ruotsalaisen bugg-open arvioivan humpan baunssin buggille liian suureksi, se ei ole buggmaista.
Itseäni ainakin suuresti harmittaa se, että nykyään niin harvoin pääsee tanssimaan humppaa humppana, kun niin suuri osa ainakin minun tanssittajistani vie sitä buggina - tai mitä sitten lie kuviohumppa/bugg-sekoitusta :(
Olisi mielenkiintoista myös kuulla Sukelta hyvät perustelut tähän kehotukseen.
Minusta vetoaminen puhdasoppisuuteen on täysin hölmöä. Ensinnäkin jos puhutaan lavatanssista, niin harvalla on oikeasti aikaa harjoitella jotain tanssia niin hirveästi, että saa kaikki askeleet, baunssit sun muut hienoudet täysin kohdalleen. Lavalle mennään PITÄMÄÄN HAUSKAA eikä tavoittelemaan täydellistä tanssisuoritusta.
Toisekseen mitä on puhdasoppisuus? Bugg-opettajani kertoi, että kun hän aikanaan kävi lukuisilla kursseilla Tukholmassa harjoittelemassa buggia, niin eri puolella Tukholmaa opetettiin eri tavalla. Tanssi kehittyy koko ajan. Onhan BWkin muuttanut muotoaan aivan sen mukaan kuka sitä opettaa, samoin mitä tyyliä pidetään milloinkin tavoiteltavana.
Näillä seikoilla ei tavalliselle lavallakävijällä ole mitään merkitystä! Jokainen kehittää oman tyylinsä. Humppa ei välttämättä sovellukaan täydellisesti buggiin, mutta vähiinpä jää sitten buggin tanssiminen lavalla, sillä muihin kipaleisiin on paljon muita kivoja vaihtoehtoja kuten foksi, fusku, jive, BW ja lindy. Näin ei taas ole Ruotsissa.
On jokaisen tanssittajan oma asia, miten humppia vie. Itse monesti kysyn naiselta, miten hän toivoisi, että kappaleet vien. Yleensä nainen ei osaa päättää. Sitten on turha narista. Humppaa olen tanssinut niin "perinteisesti", kävelyhumppana, nilkkuhumppana ja buggina sekä edeten että paikallaan. Jokaisesta vaihtoehdosta on kivoja kokemuksia. Minusta on tyhmää rajoittaa tanssia vaan pikemminkin pitäisi kannustaa ihmisiä kokeilemaan kaikkea. Tanssimaan oppii vain tanssimalla ja kokeilemalla. Sitten sitä pikkuhiljaa huomaa mikä tuntuu hauskimmalta ja sopii itselle. Tanssinopettajat vain antavat jonkun rungon, johon pitää itse kasvattaa oksia.
Hauskoja tanssihetkiä!
Olen ensimmäisen kerran käsiotteista avoimen otteen paikallaan tanssittavaa humppaa tanssinut jo paljon ennen kuin suomessa on buggista tiedetty yhtään mitään. Monia tansseja tanssitaan yhteisillä askelilla ja kuvioilla mutta tanssin luonne ja tyyli lopullisesti ratkaisee sen mistä tanssista on kysymys. Näin on myös humppa ja bugg. Musiikki ja tanssin tyyli ratkaisee sen mistä tanssista on kysymys. Bugg viedään ja askelletaan omalla tyylillään ja swing-kuvioinen käsiotteinen humppa omalla tyylillään. Periaatteessa humppa on humppaa ja bugg on buggia jo tyylillisistä syistä johtuen. Swing-kuvioista humppaa voisikin alkaa nimittämään vaikkapa swing-humpaksi. Jive-humppa nimisenä sitä on jossain päin opetettu jo reilustikin yli kymmenen vuotta sitten. Onhan myös swing-polkka niminen tanssi olemassa.
Olenkin joskus kysellyt tarkennusta siihe, että koska ja kenen toimesta avoimella käsiotteella tanssittava humppa ei olisikaan suositeltavaa tai se olisi lähes kiellettyä. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt kysymykseeni vastaamaan. Jo ainakin 80-luvun puolenvälin paikkeilla olen ollut kurssilla, jossa on opetettu kuviohumppaa avoimella käsiotteella ja liikkuvana sekä paikallaan tanssittavana muotona. Jotenkin hassulta tuntuu, että se olisi nyt joidenkin keksittyjen periaatteiden mukaan muuttunut ei toivotuksi tanssilajiksi.
Muutamat swing-humpan vastustajat näyttävät kursseilla kuinka ruman näköistä on tanssia humppaa avoimella käsiotteella ja swing kuvioin. Aivan yhtä ruman näköistä tanssia on myös bugg jos niin halutaan näyttää.
Ruosissa on ollut aokaisemmin myös aika tiukat normit buggin tanssimiseksi. Myös bugg musiikki on ollut tarkasti määriteltyä - kätännössä ns. bugg-iskelmää. Kun ruotsissa olkoi ilmetä jonkinasteista kyllästymistä buggiin niin siinä vaiheessa ensimmäiseksi vapautettiin miehen askellus täysin vapaaksi. Tästä luonnollisena seurauksena myös naisen tanssi muuttui oleellisesti. Nykyisin bugg on ruotsissa lähes täysin säännöistä vapaa ja sitä tanssitaan kaikenlaiseen noin tasaiskuiseen musiikkiin. Seurauksena oli että bugg on nyt ruotsissa suositumpi kuin koskaan aikaisemmin.
Suke tjms. osaisi tähän vastata parhaiten, mutta sekoitampa soppaa omilla luuloillani.
Ymmärtääksin Sukella tms. opettajilla ei ole mitään "avo-otteessa tanssittavaa swing-kuvioista humppaa (=kuviohumppa?) vastaan. Pointti lienee siinä, että koska buggin baunssi ei suoraan sovellu humppamusiikkiin, ei humppaa tulisi tanssia buggina. Kuviohumppa on siis se "oikeampi" vaihtoehto, mutta se on myös eri tanssi kuin bugg.
Ruotsin tilanneta ei muuten kannata suoraan siirtää Suomeen, sillä (ymmärrykseni mukaan) Ruotsin tanssipaikoilla mennään pääosin joko A) hitaita tai b)buggia (kisaajat ja klubitanssijat ovat erikseen). Suomessa lähes jokaiselle musiikkilajille löytyy myös oma vakioitunut tanssityyli, ja tästä on IMHO sinänsä ihan hyvä ainakin yrittää pitää kiinni (vaikka itse viimeksi eilen tanssin humpan buggina).
Sinänsä parasta, mitä Suomen lavoilla voisi nyt tapahtua, olisi se, että aktiivitanssijat (rajattakoon nyt vaikka alkeisjatko-jatkotasolle) unohtaisivat vaikkapa puolet tekniikkaopetuksesta ja puhdasoppisuudesta ja täyttäisivät sen irrottelulla, mokailuilla, kokeilulla ja muilla hölmöilyillä.
"Sinänsä parasta, mitä Suomen lavoilla voisi nyt tapahtua, olisi se, että aktiivitanssijat (rajattakoon nyt vaikka alkeisjatko-jatkotasolle) unohtaisivat vaikkapa puolet tekniikkaopetuksesta ja puhdasoppisuudesta ja täyttäisivät sen irrottelulla, mokailuilla, kokeilulla ja muilla hölmöilyillä."
Samaa mieltä tästä. Niin paljon kuin kursseista onkin hyötyä, tuntuvat ne ohjaavan nykyään tanssimista aikas lailla kaavamaiseen suuntaan. Parhaat tanssijat, varsinkin perinteisten sylitanssien osalta, löytyvät edelleen luomutanssijoista, jotka eivät ole kursseja nähneetkään. Sieltä löytyvät huippuvietävät.
Oli jännä huomata tässä yksi viikonloppu kuinka hyvä vietävä tällainen luomutanssija oli myös kädenalitanssissa (fusku). Arvelisin, että kokemusta hänellä ei fuskun tanssimisesta kovin paljon ollut, mutta hän oli ensimmäinen, jolle sain vietyä erään fuskun hyvin yksinkertaisen kuvion, mikä ei ole kenenkään kurssitetun kanssa onnistunut. Tämä onnistui yksinkertaisesti siitä syystä, että ko. tanssija ei olettanut vaan tanssi kuten häntä vein. Kaikki kurssitetut jatkavat kyseisessä kuviossa oletuksena sitä, minkä he ovat kursseilla oppineet.
Aivan oma lukunsa ovat nämä fuskun spin-vastaspin -automaatit. Heistä on tullut suoranainen tanssikurssien tavaramerkki.
TrueUkko: "...hän oli ensimmäinen, jolle sain vietyä erään fuskun hyvin yksinkertaisen kuvion, mikä ei ole kenenkään kurssitetun kanssa onnistunut. Tämä onnistui yksinkertaisesti siitä syystä, että ko. tanssija ei olettanut vaan tanssi kuten häntä vein. Kaikki kurssitetut jatkavat kyseisessä kuviossa oletuksena sitä, minkä he ovat kursseilla oppineet."
Sitä siis ihmettelen, millä kursseila käyneiden kanssa olet kokeillut.
Minä tanssin myös pääosin hyvinkin paljon kurssittautuneiden ja valmennuksessa olevien kanssa, mutta melko usein myös luomutanssijoidenkin kanssa.
Kun vie kunnolla ja oikein, seuraavat useimmat luomutkin aivan halutulla tavalla. Kursseja ahkerasti käyneistä 99% tekee juuri, niin kuin on tarkoituskin.
Eri asia sitten ovat sellaiset liikkeet, joissa mies lähettää naisen sitä tekemään irrottaen molemmat kätensä naisen käsistä (tai vartalosta). Silloin syntyy ns. lady's over -tilanne, jossa nainen saa valita sen, mitä tekee, kunnes mies jälleen hänet ottaa otteeseensa. Taitavimmat naiset keksivät yleensä siinä kohdin tehdä paljon paremmin juuri silloin soivaan musiikkiin osuvia juttuja kuin minä keksisisin heillä teettää.
Voihan toki olla, että kysymys on alueellisista eroista. Itselläni on varsin vähäinen kokemus kaikkein itäisimmän ja myös läntisimmän Suomen ja sitten taas Lapin lavoilta. Muualla kyllä homma hoituu.
En nyt aivan absoluuttisesti muista, olenko jollekin kurssitettullekin ko. kuvion onnistunut viemään. :) Toisaalta olettaisin, että sinun tanssittamasi naiset ovat keskimäärin tanssitaidoltaan korkeampitasoisia kuin minun.
Kuvio on yksinkertainen: naisen liikuttelu edessä. Ensin avaten nainen oikealle sivulle 90 astetta myötäpäivään (itse pysyen paikallaan), sieltä miehen edestä vasemmalle sivulle 180 astetta vastapäivään kääntyen (mies pysyy edelleen paikallaan). - Ongelma tässä on se että minun kokemukseni mukaan useimmat naiset haluavat jatkaa oikealta miehen taakse (ohi oikealta).
Oli miten oli, kursseilla on tietty kaavoihin kangistava vaikutus. Ja koskee tietysti yhtä lailla miehiä kuin naisiakin. Sen huomaa monesti omassakin tanssissa.
Kokonaisuudessaan toki kurssien anti on positiivinen. Sitä tuskin kukaan kieltää.
Tuossa kuivion alkuvaiheessa ainakaan nainen ei pääse kiertämään miehen selän taakse, koska miehellä on oikea käsi esteenä sinne suuntaan (toki naisen tulisi jo vartalon liikkeestäkin asia ymmärtää). Sensijaan olen kyllä joidenkin boogareiden havainnut pyrkivän (takapuoli edellä ja kumartuen) menemään "tunneli" -kuvioon tuosta asemasta, jos hiukankaan erehtyy nostamaan oikeata kättään.
Itse vältän tunnelin tekemistä sen paremmin itse kuin naisenkaan suorittamana. Useimmiten seurauksena siitä kuitenkin olisi hiusten sekoittaminen, mikä ei läheskään kaikista ole ollenkaan hauska juttu.
Sitäpaitsi silloin joskus muinoin, kun tuota liikettä opetettiin ja sitä jonkun kerran teinkin, siihen lähdettiin menemään jiistä. Siinä taas sitten on naisen ranne vaarassa, jos hän oma aloitteisesti jatkaa jonnekin muualle kuin on tarkoitus.
"Kuvio on yksinkertainen: naisen liikuttelu edessä. Ensin avaten nainen oikealle sivulle 90 astetta myötäpäivään (itse pysyen paikallaan), sieltä miehen edestä vasemmalle sivulle 180 astetta vastapäivään kääntyen (mies pysyy edelleen paikallaan)."
Irtiotteessa? Huisku?
"Ongelma tässä on se että minun kokemukseni mukaan useimmat naiset haluavat jatkaa oikealta miehen taakse (ohi oikealta)."
Miehen oikean käden puolelta? Ennen kuin kuvio ehtii varsinaisesti alkaakaan?
Vai miehen vasemman käden puolelta? Selkä edellä vai kääntymättä, eli etuperin?
Vai toisen kerran oikealle kädelle tullessaan?
Vai joku muu vaihtoehto?
Ei tuossa kuviossa kyllä kauhesti virhekäsityksen mahdollisuuksia mielestäni ole (jos kyseessä on se luulemani huisku). Joskus tosin käy niin, että viejän signaali kääntymiseen on sen verran epäselvä, että en hoksaakaan kääntyä, vaan menen kyllä oikeaan paikkaa, mutta väärin päin, eli etuperin.
"Irtiotteessa? Huisku?"
Kuvion nimestä ei hajuakaan. Naisen mennessä oikealle tuplaote irtoaa otteeksi (mies) oik-vas (nainen). Naisen siirtyessä vasemmalle vas-oik.
"Miehen oikean käden puolelta? Ennen kuin kuvio ehtii varsinaisesti alkaakaan?
Vai miehen vasemman käden puolelta? Selkä edellä vai kääntymättä, eli etuperin?"
Miehen oikean käden puolelta ja tavallaan ennen kuin kuvio edes alkaa. Käsittääkseni oletus on, että heittäisin frisbeen vastapäivään. Kun en otetta irrotakaan vaan lähden ohjaamaan sivuttain, on mennyt usealta pasmat aivan sekaisin.
"Ei tuossa kuviossa kyllä kauhesti virhekäsityksen mahdollisuuksia mielestäni ole (jos kyseessä on se luulemani huisku)."
Ei minustakaan. Ehkä tämän kuvion opettaminen ei ole kovin yleistä (saattaa olla myös alueellisia eroja...) Varmaan kuvion onnistuisi viemään kenelle tahansa, jos myös mies kääntyisi eli avattaisiin "promeen" (mies 90 astetta vp). Tämä on taas tutumpi esim. cha-cha:sta eikä virhetulkintamahdollisuutta niinkään ole. Tämä on kyllä sitten eri kuvio.
Vielä yleisempää on mainitsemani vastaspin-oletus. Naisen tehtyä spinin ensin myötäpäivään, on se vasen käsi kyllä terhakkaana odottamassa pressiä, mutta oikeaa kättä ei sitten olekaan mailla halmeilla. Hassua on, että jos ei tuota pressiä anna, jotkut vietävän vietävät vievät vastaspinin ihan omatoimisesti. On se tietysti sinänsä hyvä, että nainen osaa tanssia ilman vientiäkin. :)
Ahaa, eli ikään kuin huisku (joka kääntyilee miehen käsivarrelta toiselle), mutta etäisemmässä otteessa. Enpä muista tuollaista menneeni (ainakaan niin, että mies ei käänny).
Aika vaativa kuvio viedä. Onnistuminen edellyttää joko vietävän kääntymis- ja liikkumisherkkyyden erittäin hyvää tuntemista tai hyvää tuuria... Avausliike tulkitaan tulevan liikkeen vienniksi eli vastaliikkeeksi. En yhtään ihmettele, että sekaannuksia tulee. "Avauksen" jälkeinen vastakkainpalautus pitää tehdä selvästi pienemmällä voimalla, jotta daamin hoksaa, että avaus ei ollut vienti eli vastaliike pyörähdykseen.
"Varmaan kuvion onnistuisi viemään kenelle tahansa, jos myös mies kääntyisi eli avattaisiin "promeen" (mies 90 astetta vp)."
Totta.
Ihan turhaa saarnaamista ettei saisi humppaan tanssia buggia koska suomessa vain hyvin harva opettaja opettaa itsekään buggiin oikeata baunssia. Pääasiassa opetetaan buggin kuvioita humpan askellustyylillä. Mitä se sitten hyödyttää varoitella humpan "baunssista" kun bugg bugg-iskelmäänkin tanssittuna näyttää humpalta?
Alkaisivat opettaa oikeata buggin baunssia niin sitten on ihan sama vaikka sitä tanssisi humppaankin;- ei se tyyli siitä mihinkään kärsi kunhan se on kunnolla ensin opittu!
Eihän foksinkaan tyyli kärsi fuskun tanssimisesta! Yhtä tekopyhää olisi varoitella että on vahingollista tanssi fokseja fuskuna koska fuskun tyyli siitä kärsii!
Vika on opettajissa itsessään kun eivät opeta tanssimaan buggia buggin tyylillä vaan humppamaisella löntystely-tyylillä!
Mistä sinä noita opettajia oikein löydät? Olen käynyt reilun kymmenen opettajan/opettajaparin bugg-tunneilla ja poikkeuksetta kaikki, siis joka ikinen opettaja, on korostanut buggin baunssia, askellustekniikkaa ja vartalon käyttöä.
Eri asia on sitten se, oppivatko tanssijat muuta kuin löntystelytyyliä.
Myös humppakappaleita on hyvinkin erilaisia ilmeeltään.
Joidenkin tahtiin ja ns. karaktäriin ei kertakaikkiaan kunnon buggia saa istumaan.
Ne on kyllä mielestäni syytä pistellä jollakin siihen sopivalla humppaversiolla. Kaikenlaista jekkuahan siinä voi samalla kehitellä, ettei aika käy pitkäksi eikä meno muutu löntystelyksi.
Sitten on useitakin teräväiskuisia, kuten vaikkapa Autotyttö ja monta uudempaa, jota voi vallan mainiosti tanssia ihan buggin tyylillä.
Ei buggin baunssia ja vartalotyöskentelyä nykyisin enää niin tarkasti opeteta kuin ennen. Ja siihen on yksinkertainen selityskin - nykyisin buggia tanssitaan erityyppisiin musiikkeihin ja tanssi kulkee soivan musiikin mukaan, siis myös baunssi ja vartalotyöskentely, ja johtuu myös osin tanssin "sääntöjen" vapautumisesta. Ruotsissa nykyisin buggia tanssitaan lähes kaikkeen noin tasaiskuiseen musiikkiin ja "säännöt" ovat soivan musiikin mukaisia. Monet rock 'n' roll ja jump-biisit eivät mielestäni ole edes bugg kelpoisia, mutta ruotsalaisille bugg-tanssijoille ne kelpaavat hyvin.
Silloin kun bugg tanssittiin erityisesti "bugg-musiikkiin", niin se voitiin tanssia myös tarkkojen sääntöjen mukaisesti. Buggin tanssimisen laajentuessa lähes kaikkiin tasaiskuisiin musiikkilajeihin - erityisesti swinginsukuisiin, niin tarkat säännötkin romuttuvat. Tällä perusteella myös humppa on selkästi bugg-musiikkia - humppa on selkeästi swingin/jazzin perillinen.
"Ja siihen on yksinkertainen selityskin - nykyisin buggia tanssitaan erityyppisiin musiikkeihin ja tanssi kulkee soivan musiikin mukaan,"
Buggia tanssitaan swingbaunssilla, tuplabaunssilla, pulssilla, sykkeellä, miten tuon buggin jouston haluaa nimetä.
Tanssin luonne ja laji muuttuu toiseksi, jos jousto ei ole oikeanlainen. Musiikki voi olla mitä tahansa, mutta jos siihen tanssitaan oikeaa buggia, on jousto tällöin buggmainen.
Voisi vähitellen jo unohtaa nuo musiikista otetaan baunssi-jutut. Jokaisella tanssilajilla on oma tyylinsä. Jos lajiin kuuluu jousto, niin se on lajinomainen, ei musiikinomainen, jos ei ko. lajia tanssita pääasiassa juuri kyseiseen musiikkityyliin.
The Man: "Voisi vähitellen jo unohtaa nuo musiikista otetaan baunssi-jutut. Jokaisella tanssilajilla on oma tyylinsä. Jos lajiin kuuluu jousto, niin se on lajinomainen, ei musiikinomainen, jos ei ko. lajia tanssita pääasiassa juuri kyseiseen musiikkityyliin."
Voisitko samalla määrittää sen instanssin, joka antaa tarkemmat määräykset ja julkistaa kiellot tuota aisaa koskien?
Samalla tietysti on myös koulutettava suuri joukko asiantuntevaa väkeä tanssipaikoille tyylin/baunssin tarkkailuun valvontahenkilöstöksi.
Miten monta virhettä mielestäsi yksittäiselle tanssijalle voisi esim. yhden illan tai vaikkapa kuukauden aikana sallia ennen poistamista ja porttikieltoon asettamista?
Olisivatko mielestäsi nämä virhekiintiöt syytä kirjata vain paikallisina vai olisiko ylläpidettävä maakohtaisia, ellei peräti maailmanlaajuisia listoja?
Eiköhän kuulepas musiikin tulkinta tanssiin liittyen ole juuri sitä, että kulloinkin soitettava kappale tanssitaan sen (sillä kertaa näyttäytyvän) ilmeen mukaisesti. Sama yhtyekin saattaa soittaa saman kappaleet eri iltoina eri tavoin. Sitä on tanssijankin mukava seurailla ja sen mukaan liikkeitään -ja askellustaan muunnela.
Jätetään ne pieteetillä opetellut ja nipottaen noudatetut perusaskeleet ihan vain treenisaleille ja kilpailuihin.
Aika kuolleeksi menee tanssiharrastus, jos ei musiikkia saa käyttää haluamallaan ja kokemallaan tavalla.
Pipoa vain löysälle! Ei tanssi sentään noin vakava asia ole.
Luetaanpa niitä tekstejä myös sielläpäin tarkasti, eikä pelkästään vaadita toisilta parempaa luetunymmärtämistä.
En ole kuuluttanut mitään instanssia määrittelemään tarkasti jonkin tanssilajin keskeiset piirteet.
Mieli kyllä tekisi, kun tällöin vihdoin saataisiin jonkinlainen tolkku kirjavaan käytäntöön. Se mikä sosiaalisessa lavatanssimisessa on luovaa vapautta, on tanssilajin säilymisen kannalta hieman huonoa, kun lajin perusteet saattavat hämärtyä tällaisen vapauden mukana.
Tosiasia vaan on, että buggissa on oma tyylinsä, johon kuuluu buggmainen baunssi. Käytännössä samanlainen baunssi, kuin boogie woogiessa, lindy hopissa ym. swingtanssilajeissa.
Nämä kuuluvat tietosarjaan: yleisesti harrastajien keskuudessa tiedossa olevat lajinomaiset piirteet, joita ei tietääkseni ole virallisesti kirjoitettu mihinkään säännöstöön. Saatan tuossa sääntöihin kirjaamisessa erehtyä. Tuo on käsitykseni.
Voithan tanssia buggia vaikka polkkaan. Käytä tällöin vain buggiin kuuluvaa joustoa. Et tanssi buggia, jos et tällöin tanssi bugg-baunssilla. Se, että tanssit buggin askelilla eli kävelyaskelilla tai miehen tapauksessa, vaikka triple stepeillä, ei ole vielä buggia, jos et käytä buggiin oleellisesti kuuluvaa joustoa.
Muuten olen sanomastasi samaa mieltä mutta ei ehkä olisi hyvä puhua buggin kohdalla "joustosta", vaan paremminkin TYYLISTÄ; nilkkojen, polvien ja lantion käytöstä! Sana "jousto" tuo mieleen humppa-foksimaisen polvijouston ja kun buggissa ei ole varsinaisesti tällaista joustoa. Tiedän että löytyy toki opettajia jotka opettavat tällaista niiailu-buggiakin mutta heidän kohdallaan kyse lienee ammattitaidottomuudesta... -saattaa olla trendikästäkin esiintyä bugg-opettajana!
Ruotsalainen kilpabugg on suoraan sanoenperseestä ja syvältä! pelkkää pomppimista ja reuhaamista! Ei jälkeäkään buggin alkuperäisestä esteettisyydestä ja luonteesta. Se on nykyään juuri tuollaista hosuvan näköistä pompimista ja polvilla joustamista ja päkiöillä hyppelyä! Kun sitä katsoo ilman musiiikkia voisi luulla että aloittelijat yrittävät tanssia polkkaa mutteivät vielä osaa...
"Ruotsalainen kilpabugg on suoraan sanoenperseestä ja syvältä! pelkkää pomppimista ja reuhaamista! Ei jälkeäkään buggin alkuperäisestä esteettisyydestä ja luonteesta. Se on nykyään juuri tuollaista hosuvan näköistä pompimista ja polvilla joustamista ja päkiöillä hyppelyä!"
No, mikä on sitten sitä oikeata alkuperäistä buggia, josta Ruotsissa ollaan etäännytty tekstisi perusteella rankasti?
Eiköhän se alkuperäinen bugg ole sitä, mitä se oli Ruotsissakin vielä muutamia vuosia sitten. Esim. itse opettelin buggia viime vuosituhannen puolella Ruotsista oppinsa hakeneen opettajan opastuksella ja se tyyli oli kyllä aivan erilaista kuin ruotsalaisten nykyinen ruman näköinen kilpabugg. Ruotsissa tällä hetkellä opetettava bugg ei ole enää lähelläkään alkuperäistä. Bugg "kehittyy" koko ajan ja menee rumempaan suuntaan.
Edelleen: Minkälaista tyyliä tarkoitat?
Itse olen opetellut aikaisemmin buggia mm. Ruotsissa, enkä ole tuosta ruotsalaisten nykytyylistä yhtään hämmentynyt.
Ötökkä-bugg kirjoitti: "Ruotsalainen kilpabugg on suoraan sanoen perseestä ja syvältä! "
Suke mainitsi saman suuntaista eli että Ruotsissa bugg on viime vuosina kehittynyt hänestäkin "väärään" suuntaan.
Kiinnostavaa sinänsä miten paljon erilaista vivahteikkuutta tanssista yleensä voi löytyä ja jopa yhdestä ainoasta tanssista esimerkkinä juuri bugg!
Kun kerran bugg on Ruotsissa mennyt väärään suuntaan ja on nykyisin perseestä, niin kertokaapa meille tietämättömille, mikä olisi se oikea suunta tai edes oikea tyyli tarkemmin kuvattuna, minkälaista buggin tulisi nykyisin olla.
Lisäksi kiinnostaisi tietää, mikä ruotsalaisten buggin nykytyylissä on niin epämiellyttävää.
'Perseestä' ja 'väärään suuntaan' -kuvaukset eivät kerro nykytyylin heikkouksista tarkemmin mitään.
Tuo on vähän sama kuin ruotsalaiset kommentoisivat meikäläisten fuskua, että on sieltä ja sieltä. Näin on tapahtunutkin hienovaraisesti, kun fuskua on heille näytetty. Silti eivät siitä ottaneet mallia ja ruvenneet fuskua Ruotsissa parempaan suuntaan kehittämään. Kas kummaa.
Jitterbugista on mm. englannissa ja ruotsissan ja muuallakin kehittynyt erilaisia yksinkertaiseen askellukseen avoimen otteen swingkuvioisia tansseja. Tanssilla on parikin nimeä jotka on johdettu suoraan jitterbug nimestä. Ruotsalaiset jättivät nimestä alkuosan pois ja tanssi sai ytimekkään nimen - bugg.
Ruotsalaisten bugg kehittyikin nopeasti erittäin pyöreäksi ja pyöriväksi tanssiksi jolla ei kovin paljon yhtäläisyyksiä jitterbugiin ole. Viimevuosina bugg on kuitenkin lähestynyt muodoltaan jitterbugia ja askellukseen on tullut mukaan lyhyempiä puolen iskun askelia ja pitempiä puolentoista iskun askelia, kuitenkin askel iskulle periaatteella.
Englannissa tunnetaan jivebug niminen tanssi joka on selvempi jitterbugin perillinen kuin ruotsalaisten bugg. Siinäkin on selkeästi yksinkertaistettu jitterbugia, mutta ei niin paljoa kuin buggissa. Nimenä jivebug voisi olla vaikkapa fuskubug ja sitähän se periaatteessa tarkoittaakin koska jive on suomennettuna fusku. Jivebug on kuitenkin säilyttänyt monia jitterbugin muotoja ja siihen on tanssittu nopeutettuja ja hidastettuja askelia niin kauan kuin tanssi on ollut olemassa jivebug nimisenä.
Nykyinen linjamaisempi paikallaan tanssittava ruotsalaisten bugg on käytännössä sama tanssi kuin englantilaisten jivebug - jopa lähempänä jitterbugia kuin englantilaisten jivebug.
"Viimevuosina bugg on kuitenkin lähestynyt muodoltaan jitterbugia ja askellukseen on tullut mukaan lyhyempiä puolen iskun askelia ja pitempiä puolentoista iskun askelia, kuitenkin askel iskulle periaatteella."
Lyhyempiä puolen iskun pituisia askelia on Ruotsissakin tehty jo pitkään pyörimisissä. Ei ole mikään uusi keksintö.
Mitenkä muuten teet puolentoista iskun mittaisen askeleen iskulle periaatteella? Tarkoitatko tässä sitä, että esimerkiksi seuraaja tekee ensin oikeallaan puolentoista iskun mittaisen askeleen ja tämän jälkeen puolen iskun mittaisen askeleen vasemmallaan?
Tällöinkin toteutuu buggin periaate, että seuraajan oikea jalka on maassa 1 ja 3:lla sekä vasen 2 ja 4:lla. Ei kuulosta vieläkään miltään uudelta idealta. On ollut käytössä jo pitkään buggissa.
"Englannissa tunnetaan jivebug niminen tanssi joka on selvempi jitterbugin perillinen kuin ruotsalaisten bugg. Siinäkin on selkeästi yksinkertaistettu jitterbugia, mutta ei niin paljoa kuin buggissa."
Jivebug on ainakin tanssiorganisaatio Isossa-Britanniassa:
http://www.jivebug.co.uk/
Tanssin nimenä en ole tuota aikaisemmin kuullut. Mahdollisesti tarkoitat jotain ceroc-/modern jive/easy jive -nimisistä tansseista, jotka muistuttavat buggia jonkinverran. Nuo perustuvat myös kävelytyyppiseen askellukseen. Mm. baunssi on kuitenkin aivan toisentyyppinen.
Tässä muutama pääpiirre:
1. Buggia tanssitaan lattian suunnassa, ei ylös alas pomppien kuin ruotsissa!
2. "Joustoa" ei ole vaan on boogi/lindyhopmainen jalkatyöskentely jossa jalka rullataan päkiän kautta maahan vastapainona ruotsalaisten päkiöitten päällä pomppimiselle!
3. Vartalonkäyttö tulee olla selvää ja näkyvää vastakohtana ruotsalaiselle jäykän näköiselle tikku-ukko-pomppimiselle! Nykyään ruotsalaisilta puuttuu lähes täysin lantion käyttö joka on oleellista buggin tyylille!
4. Buggia tulee tanssia etupäässä normaaleilla iskelmän nopeuksilla joka tarkoittaa ettei poikkea kauas pois humpan normaalista nopeudesta. Ruotsissa on menty liian nopeaan tempoon ja koko tanssi on kehittynyt sen takia nykiväksi pomppimiseksi jossa minkäänlaista nättiä vartalotyöskentelyä ei ehdi tekemään! Buggista tulee siis karsia pois kaikenlaiset "puoleniskunaskeleet", "tuplajoustot" yms. jotka on kehittyneet vain siksi että ruotsalaiset saisivat pomppia sitä aivan liian ylinopeaan musiikkiin!
5. Bugg etenevänä tanssina ei sovellu suomalaisille lavoille joten buggia tulee tanssia paikallaan tanssittavana tai perinteisenä snurrana!
Ja kyllä; -näitä ei ole mihinkään lakiin tai asetukseen kirjattu, mutta ne ovat järjen, käytännön ja kokemuksen sanelemia asioita joita jokainen itse ajattelemaan kykenevä pitää tosina! Turha apinoida kaikkea roskaa ruotsista vain sen takia että se on "uusinta kuumaa muotia"!
Rutotsalaiset antoivat meille hyvän tanssin nimeltä bugg, mutta tässä on käynyt niin että he itse ovat eksyneet kauas pois siitä kauniista tanssista mitä joskus alkuaikoina suomeenkin innolla tuotiin! Sellaista "buggia" kuin mitä ruotsalaiset ja suomen "huippukisaajat" osittain nykyään tanssivat, -näkee perjantai-iltana missä tahansa nuorison räkäkapakassa kun tulee rokkirinki ja käsilaukut paiskataan keskelle rinkiä! Epämääräistä ja nykivää pomppimista!
Runsaan 10 vuoden jaksoa tarkoitin. Tanssin ilmehän ei kovin paljoa vielä muuttunut siinä vaiheessa kun miehelle sallittiin lähes vapaa askellus. Toki miehet alkoivat tanssia "omia askelluksiaan" mutta tekivät sen kuitenkin bugg formaatin "sisällä".
Se puolentoista iskun askel otetaan puolikkaan jälkeen, ja tällä periaatteella askelia tulee askel iskulle. Periaatteessa puolikas voi olla mikä isku ja askel tahansa, minkä jälkeen on pitkä isku ja askel. Voimakas back-beat on jo aika lähellä puolikas/puolitoista timeä iskuparissa. Eli suurin piirtein yy,kaaaaa,ko,neeeee,...
Buggin "suuri muutos" alkoi noin 10-15 vuotta sitten ja varmaan niitä poikkeavia askelluksia on tanssittu aikaisemminkin. Mutta mielestäni varsinaisesti tanssin näkyvä muoto on muuttunut oleellisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Tai sitten en ole sitä aikaisemmin huomannut.
"1. Buggia tanssitaan lattian suunnassa, ei ylös alas pomppien kuin ruotsissa!"
Tarkoitat tällä ilmeisesti sitä, että jousto otetaan (lähes) täysin pois ja kävellään lattiaa pitkin askeltaen?
Olen tässä eri mieltä. Nopeaa musiikkia on vaikea tanssia, jos ei ole jousto mukana. Melkoista juoksemista tulee olemaan ilman joustoa.
"2. "Joustoa" ei ole vaan on boogi/lindyhopmainen jalkatyöskentely jossa jalka rullataan päkiän kautta maahan vastapainona ruotsalaisten päkiöitten päällä pomppimiselle!"
Siinähän se sitten tuli: joustoa ei ole. Mitä tulee tuohon boogie/lindyhopmaiseen jalkatyöskentelyyn, niin nopeata boogiea tanssitaan varsin voimakkaasti nilkkoja käyttäen.
Tuossa ei välttämättä tarvita mainitsemaasi rullausta, vaan samankaltaiseen nilkkojen käyttöön päästään askeltamalla koko jalkapohjalla kerralla ilman rullausta ja käyttäen tällöin enemmän reisilihaksia kuin pohkeita.
Lindy on enemmän lattiaa pitkin hiippailemista, jossa nilkkoja käytetään vähemmän. Lindyssäkin on käytössä jousto, joten et voi tanssia buggia lindymäisesti, jos et käytä joustoa.
"3. Vartalonkäyttö tulee olla selvää ja näkyvää vastakohtana ruotsalaiselle jäykän näköiselle tikku-ukko-pomppimiselle! Nykyään ruotsalaisilta puuttuu lähes täysin lantion käyttö joka on oleellista buggin tyylille!"
Katsoppa allaolevasta linkistä, onko siellä sitä lantion käyttöä vai ei. Mielestäni on muutakin kuin mainitsemaasi tikku-ukko-pomppimista.
http://hem.bredband.net/film2/061202_Brunna_BVC_Final.wmv
"Ruotsissa on menty liian nopeaan tempoon ja koko tanssi on kehittynyt sen takia nykiväksi pomppimiseksi jossa minkäänlaista nättiä vartalotyöskentelyä ei ehdi tekemään!"
Itse olen tuossa eri mieltä. Musiikin hidastaminen buggissa siksi, että jäykät suomalaiset ehtivät vääntämään kroppaansa, ei ole järkevää. Hidas bugg, kuten kaikki muutkin hitaat swingtanssiversiot ovat enemmän keinotekoisia versioita entisaikojen nopeista tanssityyleistä.
Näillä pyrittäneen antamaan mahdollisuus jäykille ja nopeata tanssimaan kykenemättömille mahdollisuus tanssia edes jotenkin muuten nopeaan musiikkiin tanssittavia r 'n' s -lajeja.
Suomessa tämä hitaan suosiminen on ollut erityisen merkityksellistä, kun täällä ei ole samanlaista r 'n' s -kulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa monet nykytanssijat ovat aloitelleet jo pieninä lapsina r 'n' s -lajeja.
Suomessa on aloiteltu näitä lajeja selvästi iäkkäämpinä ja tällöin on korostettu hitaan osuutta esimerkiksi r 'n' s -kilpailussa, jotta "ikähemmot" jaksavat ja pystyvät näyttämään noissa kisoissa.
Maailmalla suositaan enemmän nopeita musiikkeja r 'n' s -lajeissa, kuten historiallisesti näitä lajeja on aikoinaan tanssittukin.
"5. Bugg etenevänä tanssina ei sovellu suomalaisille lavoille joten buggia tulee tanssia paikallaan tanssittavana tai perinteisenä snurrana!"
Bugg sopii erinomaisesti suomalaisille lavoille etenevänä versiona, kun sitä osaa tanssia. Kaikenmaailman "räpeltäjien" ei tuota pidä mennä tanssimaan lavoilla, kun todennäköisesti työntävät parinsa toisten syliin ja näin "häiriköivät" muita tanssijoita.
Käyppä joskus Ruotsissa tanssimassa, niin huomaat että siellä bugg-vise on täysin toista luokkaa kuin Suomessa. Kukaan ei siellä törmäile, vaikka etenevät välillä tanssisuunnan vastaisesti myötäpäivään...
"Turha apinoida kaikkea roskaa ruotsista vain sen takia että se on "uusinta kuumaa muotia"!"
Tässä olen täysin samaa mieltä. Vitsi tässä vain on se, että etenevä bugg -tyyli on jo vanha juttu, jossa ei ole enää mitään uutuuden viehätystä.
Edelleen on Suomessa näitä menneisyyteen, ruotsalaisten 70-luvulle juuttuneita paikallaan snurraajia, jotka puolestani tanssikoon paikallaan, kun tuolloin eivät ainakaan lähde sotkemaan osaamattomuudellaan toisten tanssikuvioita muiden tanssijoiden keskuudessa kompuroidessaan.
"Sellaista "buggia" kuin mitä ruotsalaiset ja suomen "huippukisaajat" osittain nykyään tanssivat, -näkee perjantai-iltana missä tahansa nuorison räkäkapakassa kun tulee rokkirinki ja käsilaukut paiskataan keskelle rinkiä! Epämääräistä ja nykivää pomppimista!"
No, "varmasti näin", ainakin, kun itse olet ottanut kunnolla pohjia ennen analyysisi tekemistä...
Kannattaisikohan sinun ensin lukea kirjoitus ja vastata vasta sitten? Jokatapauksessa kirjoituksestasi näkee, ettet suurelta osin tiedä mistä puhut!
"Tarkoitat tällä ilmeisesti sitä, että jousto otetaan (lähes) täysin pois ja kävellään lattiaa pitkin askeltaen?
Olen tässä eri mieltä. Nopeaa musiikkia on vaikea tanssia, jos ei ole jousto mukana. Melkoista juoksemista tulee olemaan ilman joustoa."
== Jos polvijousto on mukana, se hidastaa huomattavasti, ja varsinkin voimakkaan polvijouston kanssa se vasta juoksemista onkin!
"Tuossa ei välttämättä tarvita mainitsemaasi rullausta, vaan samankaltaiseen nilkkojen käyttöön päästään askeltamalla koko jalkapohjalla kerralla ilman rullausta ja käyttäen tällöin enemmän reisilihaksia kuin pohkeita."
== Jos olisit ITSE joskus kokeillut, tietäisit ettei tuo ole mahdollinen yhtälö! Jos astut koko jalkapohjalla kerralla, et mitenkään voi siinä samalla "käyttää nilkkoja"! Ymmärrätköhän varmasti, mitä nilkkojen käytöllä swing-tansseissa tarkoitetaan? NIlkkojen käyttö tulee nimenomaan siitä että EI astuta koko jalkapohjalla kerralla vaan ensin päkiän kautta rullaamalla, (vaikka "rullaaminen" ei ole tähän oikea sana sillä jalkapohja fyysisen rakenteensa vuoksi ei voi "rullautua").
"Katsoppa allaolevasta linkistä, onko siellä sitä lantion käyttöä vai ei. Mielestäni on muutakin kuin mainitsemaasi tikku-ukko-pomppimista."
== Olen jo katsellut niitä kymmenittäin, joten en viitsi katsoa tuota! Voi olla että jokin yksittäinen suoritus on hyväkin ja poikkeaa valtavirrasta mutta pääosin näkemäni suoritukset ovat olleet tikku-ukkomaista pompotusta.
"Bugg sopii erinomaisesti suomalaisille lavoille etenevänä versiona, kun sitä osaa tanssia. Kaikenmaailman "räpeltäjien" ei tuota pidä mennä tanssimaan lavoilla, kun todennäköisesti työntävät parinsa toisten syliin ja näin "häiriköivät" muita tanssijoita."
== No... onhan näitä suomen "huippu-buggaajia" nähty jo vaikka kuinka paljon (nimeltä mainitsemattomia) joitten nyt ainakin pitäisi osata noin hyvin viedä ja seurata, mutta kun se ja varsinkin heidänkin bugginsa on täydellisen soveltumatonta suomalaisiin lavaolosuhteisiin. Suomessa kun ei ulkokehällä liikkujia härvelöijiä kunnioiteta pätkääkään ja se vie ruuhkassa liikaa tilaakin, -VAIKKAHAN osaisi mennä kuinka hienosti! Itsekin toki osaan mennä etenevää buggia; -ruuhkassakin, mutta tosiasia on että se sopii sinne aika huonosti. Parempi olisi jos liikkuvasta buggista pikkuhiljaa päästäisiin eroon! Tanssitaidon kanssa tällä ei ole paljonkaan tekemistä; jos esim. vertaillaan maallikon silmin suomessa kisaajissa olevia bugg-pariskuntia niin järjestään heillä paikallaan tanssittu bugg on nätimpää kuin etenevä! Buggille ominainen vartalonkäyttö ja jalkatekniikka kun kärsii AINA lähdettäessä liikkuvaan versioon, varsinkin ruuhkan keskelle! Paljolti tästäkin syystä buggista on tullut suomessa humppamaista lönkötystä! Opettajat saavat siis syyttää itseään "Humpukki"-ilmiöstä!
JOustolla tarkoitan siis nimeomaan humppamaista polvista joustamista!
Buggissakin polvet toimivat, mutta ne eivät varsinaisesti tee "joustoa" vaan liiikuttavat lantiota! Ero on siinä että liike kuolettuu ylävartaloon eikä pää pompi, kuten joutoa tehdessä! Polvet siis toimivat mutta eivät "jousta" siinä mielessä kuin foksissa!
"== Jos polvijousto on mukana, se hidastaa huomattavasti, ja varsinkin voimakkaan polvijouston kanssa se vasta juoksemista onkin!"
Eli sinun tyylilläsi polvet ovat koko ajan samassa asennossa, ilman, että niissä tapahtuu yhtään joustamista?
Heh hee. Voi olla tanssiminen vähän jäykkää tuolla tyylillä...
"== Jos olisit ITSE joskus kokeillut, tietäisit ettei tuo ole mahdollinen yhtälö! Jos astut koko jalkapohjalla kerralla, et mitenkään voi siinä samalla "käyttää nilkkoja"! Ymmärrätköhän varmasti, mitä nilkkojen käytöllä swing-tansseissa tarkoitetaan? NIlkkojen käyttö tulee nimenomaan siitä että EI astuta koko jalkapohjalla kerralla vaan ensin päkiän kautta rullaamalla"
Hoh hoh hoijaaaa... En edes viitsisi tuohon edes kommentoida, kun taas yksi niitä Tampereen seudun koulukunnan kasvatteja koettaa kertoa, miten sitä pitäisi oikein tanssia.
Todettakoon tähän kuitenkin, että kun ehkä joskus (epäilen tuota vahvasti) opit tanssimaan, niin ymmärrät, mitä tuolla tarkoitetaan.
"Parempi olisi jos liikkuvasta buggista pikkuhiljaa päästäisiin eroon!"
Juu ja mennään takaisin 70-luvulle... Ei tule toteutumaan. Voin lyödä vaikka tästä vetoa.
"Eli sinun tyylilläsi polvet ovat koko ajan samassa asennossa, ilman, että niissä tapahtuu yhtään joustamista?"
== No enkös minä juuri tuossa tarkennuksessani sanonut että eivät polvet jäykkänä ja toimimattomana ole vaan toimivat kyllä, mutta ei foksimaisen jouston tapaan. Jos nyt vielä kerran yritän selittää sinulle asiaa, niin mikäli tiedät miten boogiessa polvet toimivat, niin juuri siihen samaan tapaan niiden tulisi toimia myös buggissa! Ne eivät pompottele, eivätkä niiaile, vaan toimivat silti! Vai oletko nähnyt paljonkin boogareiden käyttävän foksimaista "joustoa"?
Niiailu on rumaa etenkin tanssissa johon se ei kuulu ja buggiin se ei missään tapauksessa kuulu! samoin kuin ei kuulu "koko jalanpohjalla astuminenkaan"!
Muuten; katsoin tuon antamasi viideopätkän ja totesin kyllä nähneeni sen aikaisemminkin monet kerrat. Siinähän mentiin kyllä vartaloakin käyttäen, mutta paljon näkyi lattialla niitä tyypillisiä ruotsalaisia pellehyppijöitä, kuten mm. se nuori pitkä laiha poika joka edusti oikein extra-tyypillistä jalat harallaan tikku-ukkona pomppimista jota tarkoitin. Paras vartalonkäyttö miehistä oli tuossa mustapaitaisella miehellä jota kamera seurailikin aika paljon, mutta seassa oli kyllä paljon pomppu-buggiakin. Enpä tiedä onko tuo "askelten vapautuminen" nyt välttämättä niin hyvä asia ollut... -onhan siinä hyvääkin mutta paljon on huonoakin vaikutetta tullut! ja täällä sitten luullaan että "kaikki on kaunista ja hienoa" mitä ruotsalaiset keksivätki... -hohhoijaa!
Sanoisin että miehistä ehkä lähimpänä sitä tyyliä, mitä MINÄ ymmärrän buggilla , -oli juuri tuo mustapaitainen jo vähän vanhempi mies ja kauiampana siitä tylistä oikean buggin irvikuvaa edustu tuo nuori laiha poika jalat harallaan pomppimisineen! Vanhemmalla miehellä oli kyllä paljon hyvää ja oiketa jalkatekniikkaa ja vartalonkäyttöä, muttei juurikaan sitä rumaa polvijoustoa ja niiailua.
Näin se vaan on, että ruotsissa pompitaan jalat levällään ja yritetään tehdä buggista rokimpaa kuin se onkaan. Suomessa mennään taas toista äärilaitaa ja tanssitaan buggia voimakkaalla polvijoustolla niiaillen, kuin kävelyhumppaa löntystäen. Siihen vielä päälle tuo äärimmäisen typerän näköinen ja väkinäinen etenevä bugg, jota parhaatkaan kilpaparit eivät mene kauniisti! SEnsijaan lavoilla näkee aina silloin tällöin kaunista ja hallittua snurraa.
Lainaus:
http://hem.bredband.net/film2/061202_Brunna_BVC_Final.wmv
Makuasioista ei pitäisi kiistellä, mutta minusta tämä esitys ei hivele silmiä ja kuviot näyttävät yksinkertaisilta. Käyhän se kuitenkin liikunnasta ja jos tanssijoista itsestään tuntuu hyvältä, niin tanssikoot tuolla tyylillään.
Niin, käsittääkseni Suomessa ei finaaliin tuolla tyylillä kyllä päästäisi.
Tosin se miesten vapaa-askellus tekee aika oudon näköiseksi koikkelehtimiseksi monenkin menon. Siellä säännöt lienevät toiset kuin täällä.
Varsin yksinkertaista oli kuvioinnin osalta myös. Lavoilla näkee runsaastikin rikkaampia valikoimia täällä jokaisena tanssi-iltana.
Tämä ei kylläkään ole ihan pahimmasta päästä, eli joukossa on muutamia suht. nätistikin tanssivia mutta nuo jotka eniten koikkelehtivat ja pomppivat jalat harallaan päkiöidensä päällä, edustavat juuri sitä ruotsi-buggin "terävintä kärkeä"!
Naisten bugg on ruotsissa vielä suht. siedettävää, joskus jopa kaunistakin, mutta nuo miehet... voivoi! Kauhean näköistä!
"mikäli tiedät miten boogiessa polvet toimivat, niin juuri siihen samaan tapaan niiden tulisi toimia myös buggissa!"
Tarkoitat tällä aktiivista polvien käyttöä? Tuo boogiesta tutumpi tyyli käy myös mielestäni buggiin. Tärkeintä on kuitenkin baunssin käyttö, varsinkin nopeassa musiikissa ja sitähän tuossa Ruotsin C-luokan (Huom!) näytteessä näkyy ihan mallikkaasti, vaikka ne polvet eivät niin aktiivisia olekaan kuin boogiessa.
"Niiailu on rumaa etenkin tanssissa johon se ei kuulu ja buggiin se ei missään tapauksessa kuulu!
Mikäli tuolla niiaillulla tarkoitat fuskumaista ylös-alasjoustamista, niin olen tuossa samaa mieltä. Buggissa käytetään tuplabaunssia/pulssia/sykettä, millä tuota joustoa sitten haluaa nimittää.
"samoin kuin ei kuulu "koko jalanpohjalla astuminenkaan"!"
Voi hyvinkin kuulua. Itse en mitään muuta inhoa boogiessa ym. r 'n' s -lajeissa kuin sitä päkiöillä töpöttämistä, mitä "rullaukseksi" kutsutaan tietyissä piireissä. Näyttää ja tuntuu naurettavalta.
Kun astut kerralla koko jalkapohjalla lattiaan, voit olla varma, että käytät koko jalkapohjaa iskun aikana, kuten esim. boogiessa on tapana. Buggissa tämä koko jalkapohjan käyttö iskun aikana varmistaa sen, että teet varmasti joka iskulle askeleen.
Tuossa Ruotsin C-luokan näytteessä näkyy sitä päkiöillä töpöttämistä, josta en itse pidä, kun askeleet eivät tällöin näy selvästi. Buggin tyyliin tuo vielä jotenkin sopii, kunhan nopeassa buggissa on vain jousto käytössä. Miehen askeleet kun ovat vapaat. Boogiessa rankaisisin ankarasti tuollaisesta "askeleettomasta" tanssityylistä.
"täällä sitten luullaan että "kaikki on kaunista ja hienoa" mitä ruotsalaiset keksivätki... -hohhoijaa!"
Näin ehkä omassa mielessäsi. Kukaan muu ei ole näin väittänyt.
"Näin se vaan on, että ruotsissa pompitaan jalat levällään ja yritetään tehdä buggista rokimpaa kuin se onkaan. Suomessa mennään taas toista äärilaitaa...SEnsijaan lavoilla näkee aina silloin tällöin kaunista ja hallittua snurraa."
Tästä viimeisestä kappaleesta päätellen on ihan sama sinulle, edetäänkö buggissa baunssilla ja/tai askeleilla tai ylipäätänsä jotenkin muuten, kaikki vähänkin etenevä bugg on sieltä ja syvältä...
"Tosin se miesten vapaa-askellus tekee aika oudon näköiseksi koikkelehtimiseksi monenkin menon. Siellä säännöt lienevät toiset kuin täällä."
Tässä lainaus tanssiurheiluliiton bugg-säännöistä:
Miehen askeleet ovat vapaat, mutta niiden on oltava sopusoinnussa musiikin, kuvion ja naisen askelten kanssa. Miehen jalkatyö saa mieluiten olla vaihtelevaa.
Naisen askellukselle löytyy selkeämmät määrittelyt tästä dokumentistä:
http://tanssiurheilu.fi/toimisto/stuls1805korj260706.doc
Periaatteessa sääntöjä tulkitsemalla mies voisi tanssia täsmälleen samannäköisesti kuin Ruotsin C-luokan kisanäytteessä. Naiselta tuo ei onnistuisi, koska vaaditaan selkeitä askelia, joissa naisen vasen on lattiassa 2 ja 4:lla sekä oikea 1 ja 3:lla. Kun säännöissä lisäksi todetaan, että miehen tulee viedä naista, niin tässä kohtaa voidaan todeta, että miehen rooli on viejä ja naisen seuraaja. Ehkä Ruotsissa tässä kohtaa ollaan vapaamielisempiä...
"Niin, käsittääkseni Suomessa ei finaaliin tuolla tyylillä kyllä päästäisi."
Itse uskon, että pääsisi. Eroa on lähinnä visessä, joka Suomessa on enemmän käsivälitteistä kuin Ruotsissa, jossa vise on enemmän vartalojohteista ja askelluksessa, jossa tanssiurheiluliiton säännöt siis vaativat naiselta (seuraajalta) selkeää askellusta iskuille.
ja siitä löytyviä mm. A-luokan kisanäytteitä:
http://www.micteam.se/
Valitse tuolta 'diverse' -> 'film' -> 'bugg' -> 'vuxna'.
Tuolla on myös hidasta A-luokan kisabuggia, jossa jouston käyttö on selvästi vähäisempää kuin nopeassa buggissa.
"Tarkoitat tällä aktiivista polvien käyttöä?"
== No en tiedä tuota termiä mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan, mutta luulisin näin. Juuri tuota boogimaista polvien kättöä ajan takaa! Varsinkin hitaassa boogiessa se tulee hyvin esille.
"Mikäli tuolla niiaillulla tarkoitat fuskumaista ylös-alasjoustamista, niin olen tuossa samaa mieltä."
== Nimenomaan ja juuri tätä! termi "jousto", varsinkin polvista puhuttaessa merkitsee minulle tuota.
"Voi hyvinkin kuulua. Itse en mitään muuta inhoa boogiessa ym. r 'n' s -lajeissa kuin sitä päkiöillä töpöttämistä, mitä "rullaukseksi" kutsutaan tietyissä piireissä. Näyttää ja tuntuu naurettavalta.
Kun astut kerralla koko jalkapohjalla lattiaan, voit olla varma, että käytät koko jalkapohjaa iskun aikana, kuten esim. boogiessa on tapana. Buggissa tämä koko jalkapohjan käyttö iskun aikana varmistaa sen, että teet varmasti joka iskulle askeleen."
== Tämä oli kaikkein mielenkiintoisin kappale vastauksessasi! Kerronpa miten ITSE tanssin buggia:
Astun päkiän ensin maahan ja sen jälkeen "rullaan" (termi ei ole ihan oikea, koska jalkapohjaa ei fysiologisista syistä VOI "rullata") tai annan koko jalkapohjan painua lattiaan. Ensin on vain päkiäkosketus. Samanaikaisesti kun esim. vasemman jalan kantapää osuu/tulee lattiaan, -osuu oikean jalan päkiä lattiaan. Koko ajan tapahtuu tätä vuorottaisuus eli samanaikaisesti toisen jalan päkiä ottaa lattiaan kun toisen jalan kantapää on "rullauksen" jälkeen lattiakosketuksessa. tarkalleen ottaen kun isku pläjähtää, osuu aina toisen jalan päkiä ja toisen kantapää lattiaan! ja PAM!=> tulee askel joka iskulle! Jos tätä yhtä-aikaisuutta ei tajua, ei mitenkään onnistu saamaan joka iskulle askelta.
Askel on ikäänkuin "valmis" kun kantapää on lattiassa! Mutta samanhetkisesti alkaa jo toisen jalan askel päkiäkosketuksella. Kun paino on toisen jalan päkiällä (kokonaan)ja laskee hitaasti alas (koko iskun ajan) -niin samaan aikaan vapaan jalan polvi nousee ylös ja nilkka suoristuu. Tunne on ihan kuin polkisi pyörää seisaaltaan. Lantio työskentelee voimakkaasti ja saa liikkeensä polvista. Nilkat työskentelevät kaikista eniten! mainitsemani ruots. videossa mustapaitainen vanhempi mies näytti hyvin kuinka päkiä tuli ensin lattiaan! Itselläni pyrin siihen että liike kuolettuu täysin ylävartalosta! Peilistä katsoen pää ei saa nousta/laskea yhtään vaikka lantio veivaakin voimakkaasti!
"Tuossa Ruotsin C-luokan näytteessä näkyy sitä päkiöillä töpöttämistä, josta en itse pidä, kun askeleet eivät tällöin näy selvästi."
== Juuri tästä en itsekään pidä sillä päkiöillä töpöttäminen ei ole sitä mitä ymmärrän bugg-tyylillä mutta ainakin ruotsalaisessa kilpa-buggissa näytetään menneen juuri tuohon tyyliin.
"Tarkoitat tällä aktiivista polvien käyttöä?"
== No en tiedä tuota termiä mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan, mutta luulisin näin. Juuri tuota boogimaista polvien kättöä ajan takaa! Varsinkin hitaassa boogiessa se tulee hyvin esille."
Puhutaan myös polvien nostelusta boogiessa. Tehtiinpä tuo sitten aktiivisesti polvia nostelemalla tai muuten polvia liikuttelemalla, käytetään tästä mm. termiä 'aktiiviset polvet'.
""Mikäli tuolla niiaillulla tarkoitat fuskumaista ylös-alasjoustamista, niin olen tuossa samaa mieltä."
== Nimenomaan ja juuri tätä! termi "jousto", varsinkin polvista puhuttaessa merkitsee minulle tuota."
Itse olen tässä kohtaa hyvin paljon eri mieltä. Fuskujousto on fuskujoustoa, jota käytetään fuskussa. Valtaosa boogien, buggin, lindyn yms. r 'n' s -lajien joustosta tulee nimenomaan polvista.
Tiedän, että tuosta saa jälleen kiivaan väittelyn aikaiseksi. Olen tuota mieltä. Peruste: yhdessäkään r 'n' s -lajissa polvet eivät ole lukittuna yhteen asentoon. Polvet joustavat käytännössä näissä lajeissa (fuskun "yksinkertaista" ylös-alasjoustoa lukuunottamatta) joka iskulla alaspäin.
"== Tämä oli kaikkein mielenkiintoisin kappale vastauksessasi! Kerronpa miten ITSE tanssin buggia:..."
Kertomuksesi on juuri sitä Tampereen suunnan rullaustyyliä, josta itse en pidä.
Kun väitit, etteivät nilkat ole käytössä, kun askellan suoraan koko jalkapohjalla lattiaan joka iskulla buggissa, niin täytynee myös tässä antaa tarkempi selitys asiasta. Lyhyesti:
Kun askellat iskulla jalkapohjalla lattiaan, annat jalkapohjan mennä päkiän kautta suoraan lattiaan iskun alussa. Kun jalkaterä (ja nilkka) on tässä vaiheessa hyvin rentona, niin onnistuu.
Kun koko jalkapohja on lattiassa, ponnistat reisilihaksillasi, jolloin jalkapohja nousee ylös. Jalkapohja laskeutuu tämän jälkeen saman iskun lopussa lattiaan.
Tällä tekniikalla tarkoitetaan ns. kahden kosketuksen tekniikkaa, jossa iskun aikana on kaksi lattiakosketusta (iskun alussa ja lopussa).
Tällä tavoin käytät jalkojesi isoja lihaksia (reisilihaksia) enemmän kuin pohkeita, mitä taas tarvitaan käyttämässäsi rullaustekniikassa.
Lopputulos on ulkoisesti hyvin samannäköinen kuin rullaustekniikassa. Kahden kosketuksen tekniikalla voit olla varma, että myös kantapääsi käyvät lattiassa joka iskulla (käytät koko jalkapohjaasi iskun aikana). Tämä koko jalkapohjan käyttö iskun aikana (flat step) on ollut boogiessa aikaisemmin tavoitteena. Nykyisin siitä jo vähän lipsutaan.
Tuossa kahden kosketuksen tekniikassa nilkat ovat myös käytössä vähintään passiivisesti. Ulkoisesti ero rullaustekniikkaan ei ole kuitenkaan tässäkään suhteessa suuri.
Mikäli haluat saada tästä kahden kosketuksen tekniikasta helpohkon demon, niin menepä portaita ylöspäin reisilihaksillasi joka askeleella voimakkaasti ponnistaen. Tuosta syntyy lähes automaattisesti kahden kosketuksen "skippi"-tekniikka.
"== Juuri tästä en itsekään pidä sillä päkiöillä töpöttäminen ei ole sitä mitä ymmärrän bugg-tyylillä mutta ainakin ruotsalaisessa kilpa-buggissa näytetään menneen juuri tuohon tyyliin."
Kyse oli Ruotsin C-luokasta... Ruotsin A-luokassa, varsinkin hitaassa, on jo selvästi enemmän kunnon askellusta käytössä.
Kirjoitin:
"Polvet joustavat käytännössä näissä lajeissa (fuskun "yksinkertaista" ylös-alasjoustoa lukuunottamatta) joka iskulla alaspäin."
Kun piti sanoa:
Polvista joustetaan käytännössä näissä lajeissa...joka iskulla alaspäin.
No se vanha meno oli hillitympää ja kauniimman näköistä. Muistutti enemmän muita rock'n'swing -tansseja. Nykyään pompitaan ja reuhdotaan tosi ruman näköisesti ainakin ruotsalaisten kilpailuvideoilla. Buggista on tullut liian vapaata. Se on tehnyt siitä suotitumpaa ja ehkä aloittelijalle helpommin omaksuttavampaa, mutta rumempaa.
Kiitos linkkivinkistä! Siellä ei juuri muuta näytä olevankaan kuin buggia eli bugg on todella ruotsalaisten "kansallistanssi". Siellä kyllä lukee näin:
"I framtiden kommer det finnas filmer här med flera danser än tidigare"
Esimerkiksi yhtäkään jive-näytettä ei löydy, mutta löytyi yksi rock-tanssi, joka sekin vaikutti kovasti sikäläiseltä buggilta huomattavasti nopeutettuna.
Tätä taustaa vasten ymmärtää senkin, että siellä buggia tanssitaan erilaisilla nopeuksilla. Kyllähän Suomessakin tanssitaan energisesti ja vauhdikkaasti, mutta silloin yleensä tanssittaneen fuskua, jiveä tai jotain muuta tämän tyyppistä.
"Tätä taustaa vasten ymmärtää senkin, että siellä buggia tanssitaan erilaisilla nopeuksilla. Kyllähän Suomessakin tanssitaan energisesti ja vauhdikkaasti, mutta silloin yleensä tanssittaneen fuskua, jiveä tai jotain muuta tämän tyyppistä."
Näinhän se varmaan juuri on, että koska ruotsissa ei niinkään tanssita muita tansseja, ainakaan kovin paljon, -on bugg sitten yritetty väkisin survoa joka musiikkilajille ja tempoalueelle sopivaksi! Ja lopputulos on karmeata katseltavaa...
Olen kerran ollut tansseissa joissa oikea ruotsalainen orkesteri (tosin täällä suomessa) ja ruotsalaista porukkaa pääasiassa... vetivät 95% kaikki nopeat buggina! Ja systeemi on se että heillä aina vuorottelee 2 hidasta ja 2 nopeata. Nopeat oli monipuolista kylläkin; jivea, bw:tä, fuskua, rock´n rollia ja ties vaikka mitä, mutta nämä tosiaankin vetivät melkein kaikki vaan buggina!
juuri niin, että kaksi biisiä lite långsammare ja toiset kaksi biisiä lite snabbare... Hitaat syliotteessa (huom!) ns. foksina (paremminkin kävelynä) ja nopeat buggina.
Väliin muutama kansantanssibiisi. Sekahaku all night long. Siinä tiivistetysti ruotsalaisten lavatoiminta.
Ps. Joku väitti jollain palstalla, että cha cha cha on saamassa Ruotsin lavatoiminnassa suosiota. Pitää käydä tarkistamassa, kun ehtii.
Joku tietäväinen voisi tämän varmistaa, jos näin on.
Niin tarkoitushan oli myös osallistua ja tämä etukäteis informaatio on herättänyt sen kiinnostuksen johtuen vain siitä että siellä oli kai luvattu paneutua tuohon tulkinnalliseen ja tuntemukselliseen ja kykyyn kuunnella sitä mitä ja miten menet mukaan bugg tanssissa.
Oikeastaan en oikein usko että kukaan opettaja on "kirjaimellisesti" kieltänyt jonkun humppa musiikin käyttöä perustelematta miksi hän sitä arvioi?
KAntojen kääntäminen taitaa jatkua kun ilmaiseminen ja tulla ymmärretyksi näyttää olevan säikeillä kovinkin "kinkkistä".
Harmi kun en päässyt näkemään kuulemaan ja kokemaan mitä kaikkea Suken kurssi tarjosi. Mutta ensikerralla sitten.
Bugg on vain yksi lempikiinnostukseni kohde jiwen ja arg tangon rinnalla.
Noin 8 vuotta sitten kävin ekan kerran bugg-kurssin. Siellä opetettiin ainoaa siihen aikaan näillä seuduilla tunnettua tyyliä, eli pyörivää buggia. Opettaja suorastaan suositteli humpan tanssimista buggina ja minä tietysti kuuliaisena tottelin. Minusta tuolloin opetettu tyyli soveltuu erittäin hyvin humppaan, varsinkin jos tanssilattialla on riittävästi tilaa, jolloin pystyy käyttämään sivuttaista etenemistä ja kiertämään salia perinteisemmin humppaavien mukana.
Pari viikkoa sitten menin saman seuran bugg-alkeisjatkoryhmään, jossa opetetaan linjabuggia. Yllättäen opettaja kielsi tanssimasta lavoilla humppaa buggina. Liittyneekö tuo humppabuggin kieltäminen bugg-tyylin muuttumiseen, vai mistä oikein on kyse?
Mitään kieltoa sen suhteen millä askeleella, kuvioilla ja tyylillä swing-kuvioista humppaa tanssii ei ole olemassakaan. Kaikki tähän liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat täyttä humpuukia ja niistä ei missään tapauksessa kannata ja tarvi välittää. Humpan tanssitapa ja tyyli on jokaisen täysin henkilökohtainen valinta. Ohjeiden antajat tuovat esille lähinnä oman fanaattisen kantansa jolla ei ole tanssin kanssa mitään tekemistä.
Ruotsissa tanssitaan nykyisin buggia käytännössä lähes kaikkeen neljäiskuiseen musiikkiin. Tässä mielessä humppa on jopa hyvin buggiin soveltuvaa musiikkia. Ja onhan amerikkalaiset "humpat" rock 'n' roll, jump ja vastaavat aika lähellä suomalaista humppaa. Samoista lähteistähän ne ovat alkunsakin saaneet.
Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmat perustelut humppakieltoon itse kurssin vetäjältä. Lisäksi perustelut siihen miksi hän itse kehuskelee tanssivansa polkat buggina? Onko kyseessä baunssiero vai mikä tekee humpasta kielletyn, mutta polkasta sallitun?
(Jälleen kävi, kuten monasti ennenkin: Kun yritin vastata, tuli ilmoitus, että palvelin on suljettu. Hiukan on pakko jo ruveta epäilemään, että tietynlaista ennakkosensuuria on täälläkin ilmassa)
No, näin kuitenkin kirjoitin silloin:
Sattumalta juuri tänään oli ko. henkilön kanssa asiasta puhetta. Oli kuullut täällä asiasta käydyn keskustelua.
Sen käsityksen sain, että ei aio tulla mukaan täällä käytäviin keskusteluihin. Viisas päätös, sillä täällä saa yleensä vastaan jossakin vaiheessa varsin asiatontakin kommentointia.
No, sen myös ymmärsin (ja tiedän entuudestaankin, koska usein olen opetuksestaan saanut nauttia), että ei suinkaan mikään kielto ollut kyseessä. Tanssiihan hän itsekin tilanteen mukaan ja tarvittaessa useitakin tanssilajeja eri askelluksella kuin siihen on varsinaisesti tarkoitettu. Sellaista opetustakin olen häneltä joskus saanut.
Kysymys on paljolti samasta kuin itsekin tuossa juuri musiikin ilmeestä ja sen mukaan valittavasta tavasta tanssia.
Humpista harvoin löytyy juuri buggiin sopivaa rytmiä saati luonnetta.
Jokainen vähänkin enemmän tanssinuthan on kokeillut ja käsittääkseni enemmistö paljonkin tanssinut kaikenlaisia musiikkeja vaihtelevilla tekniikoilla.
Ei siis suinkaan kenenkään (tavallisen) tanssinharrastajan mielestä mikään kielletty tai edes arveluttava asia, vaan jopa suositeltava sellainen.
"Humpista harvoin löytyy juuri buggiin sopivaa rytmiä saati luonnetta."
Nyt en ymmärrä? Eikö humppakin ole 4/4 -tahtista, kuten bugg-musiikkikin (eli rhythm 'n' blues/ruotsalaistyyppinen iskelmämusiikki jne.)?
Lillukanvarsiin kompastuu helposti.
Jos takertuu tiukasti ja yksisilmäisesti jonkin tietyn alan termistöön ymmärtämättä suomenkielen vivahteikkuutta, vajoaa usein melkoiseen hetteikköön.
Oletko koskaan kuullut vaikkapa sellaisia sanontoja kuin "elämänrytmi" tai, että jossakin runossa tai peräti kuvataideteoksessa on tietty rytmi? Ei sitä nuottiviivastolta haeta.
Se on jotakin ihan muuta.
Käyttämäni sana "ilme" menee aika lähelle, mutta ei aivan samaan kuin "rytmi", jota siis tuossa en todellakaan käyttänyt musiikkiterminä.
Jos olisin sanonut vaikkapa "beat" tai "isku" tms, olisit kyllä puuttunut heti niihinkin.
Yksisilmäisyys haittaa näkemistä.
Tuolla ylempänä tänään huomautit lukemisesta. Luetun ymmärtäminen on eri asia. Sen harjoittelu onkin vaikeammin opetettavissa. Yritä siis opetella ihan omatoimisesti sitä!
Niin, eikös suuri osa suomalaisista virsistäkin ole 4/4-tahtisia, kuten bugg-musiikkikin. Joten virret sopivat loistavasti buggin tanssimiseen.
Vitsinähän tuon virsijutun murjaisit, mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
Jos osaa, voi tanssia buggina vaikka "Brandenburgilaisen alkusoiton".
Kylläpä kyllä. Heittoni oli tarkoitettu tuolle the mannille, joka tuolla 4/4-jutulla perusteli buggin sopivuutta humppaan. Omasta mielestäni Bugg ei sovi humppamusiikkiin vaikka sitä onkin siihen mukava tanssia. Mielestäni humpan joka toisen iskun painotus EI sovi tasajakoiselle buggille. Lisäksi hummppamusiikki on noin numeroina ajateltuna lähempänä 2/2-, kuin 4/4-maailmaa.
Niinpä se on, mutta kuten monessa muussakin tanssilajissa, voi tarvittaessa napata seurattavaksi jonkin muun elementin sieltä musiikin sisältä kuin kompin.
Voi seurata jonkin yksittäisen soittimen ääntä tai sitten solistin laulua. Jopa joidenkin kappaleiden tunnelma sinänsä on seurattavissa leveällä pensselillä maalaten.
Hitaisiin tosin buggin käyttö tuolla tavoin ei juurikaan ole mahdollista. Jostakin silti aina saa kiinni.
Jos kappaleen perusrytmi on liian kiireinen ja turruttavan yksitoikkoisen tököttävä, kuten monessa humpassa on, löytyy sieltä kuitenkin yleensä joku muu tilalle tulkinnan pohjaksi.
" Kylläpä kyllä. Heittoni oli tarkoitettu tuolle the mannille, joka tuolla 4/4-jutulla perusteli buggin sopivuutta humppaan."
Lainataanpa taas erään tämänkin palstan vakiokirjoittajan sanoja ja todetaan, että luetaanpa niitä tekstejä paremmin. Luetunymmärtämistä kuulutetaan.
Truehum-nimimerkki otti herneen nenäänsä siitä, että totesin hänen heittoonsa:
" "Humpista harvoin löytyy juuri buggiin sopivaa rytmiä saati luonnetta."
Siten, että:
Nyt en ymmärrä? Eikö humppakin ole 4/4 -tahtista, kuten bugg-musiikkikin (eli rhythm 'n' blues/ruotsalaistyyppinen iskelmämusiikki jne.)?
Bugg-musiikki on monesti 4/4-tahtista, kuten yllämainitsemani kaksi musiikkityyliäkin ovat.
Tosiasiallisesti humpista löytyy myös 4/4-tahti. Tahtilajinsa puolesta ne sopivat bugg-musiikiksi siinä, missä kaikki muutkin 4/4- tai 2/4-tahtiset musiikit.
Eri asia on, jos jonkun "musiikkikorva" ei hyväksy humppa-musiikkia bugg-musiikiksi. Sille taas minä en voi mitään, enkä tuohon ota millään lailla kantaa.
Tiedätkös? Ko oululainen sannoo, ett se o kielletty se o kielletty. Paitti oululainen saa tehdä mitä se halluu. Oululainen ko opettaa se on ain oikias. Muut ei ossaa opettaa vaik oululainen opettas vääri. Tän on näyttäny oulun mafia. Kattokaa vaik sitä buggaa. Iha kui jotain jäykkää olis housuis ja en puhu elimistä.
Sama chat chat chaassa kauhiaa pomppimista. Iha kui tanssis jivee.
No entäs tango polvet koukus välil huojutaa heilutaa ylös alas iha kuin foksii mentäs.
Mite nii ei muka voi mennä humppaan buggaa? sit mä en ymmär.
..tosi hyviä humppia jotka on erittäin kiva mennä buggina ja piste
"Sama chat chat chaassa kauhiaa pomppimista. Iha kui tanssis jivee"
Cha cha chaata tanssitaan lattiaa pitkin jalkoja liikuttaen (lähes liuttaen), ei pomppien. Pomppiminen on selkeä tyylivirhe CCC:ssa.
Mikäli luin tekstisi oikein ja sanomasi mukaan Oulussa opetetaan noin, niin enpä tätä kovin herkästi usko.
En tiedä, ketkä kaikki Oulussa cha cha chaa opettavat.
Kuitenkaan eivät pomppimalla tanssittavaksi sitä ainakaan Aaltoset siellä uskoakseni opeta, kun eivät täällä etelässä leireilläänkään sitä tee.
Ihan oikealla lattaritekniikalla kävi opetus sillä leirillä, jolle itse olen osunut.
Kuvia olen muilta leireiltään katsellut myös. Ihan näyttää oikealta cha cha chaalta.
Telemark käsittääkseni siellä varsinaisen lattariopetuksen kai kuitenkin on pääosin antanut ja sitä kautta Ouluun mestareita tuottanut.
Eivät opeta pomppimaan, eivät todellakaan. Viimeksi eilen oululaisten opetuslapsien vetämällä kurssilla treenattiin sitä, ettei cha-cha -askelilla pää turhaa hötky. Ja itse naisellisempi pääpiiskuri on allekirjoittaneelle ko. asiasta huomauttanut pariinkin kertaan - ja huomauttaa varmaan vielä monesti.
Eivätkä päde moitteet tangoonkaan. Tukijalan ojentamista painotetaan, ja päälaki ei todellakaan saa pomppia. Buggissakin kyllä korostetaan rentoa vartalon käyttöä, mutta sekin on toki suhteellista.
Muuten Huntlunkin kanssa ihan samaa mieltä oululaisista :-).
Juuri niin, ei oululaisten tyylissä ja tarkoitusperässä ole tarpeen mitäenkään arvioida hämmentäen sillä empä olisi aikoinaan voinut parempaa opetusta ja tapaa voida kuvitellakkaan mitä he edustivat olipa kysymys mistä tanssista tahansa. Tyylejä on nähty monia muttei ole himmentänyt yhtään alkuperäisestä käsityksestä mitä "pääpiiskurit" alulle sai.
Toki on ihania ja upeita osaajia tavattu samaan aikaan ja sen jälkeenkin ja on vain rikastuttaneet ja käsitystä niin cha cha sta kuin muistakin.
joten nyt on oikein jatkettava heidän opeillaan aivan pitkin lattiaa ainakin joissakin lajeissa.. Ei ole tarvinnut pomppia ei.
Mikäs olise eka artikkeli? Nää juniorit kyllä keskittyvät nyt kyllä aikasta suppeesti tohon juttuun. Eikö niille toisiaan jääny muuta mieleen ku humppamusiikki asiat?
Oliko kellään kommentteja siitä jyväskylän kurssista ihan oikeesti. Miten voi supistaa koko bugg kurssin vaan tollaseen hamppamusa nahisteluun?
Ruotsineito kysyy: "Oliko kellään kommentteja siitä jyväskylän kurssista ihan oikeesti. Miten voi supistaa koko bugg kurssin vaan tollaseen hamppamusa nahisteluun?".
Olin paikalla, mutta hitusen liian raakileena, jotta olisin pystynyt omaksumaan kaiken opetetun. Kurssi oli minusta ehdottomasti hyvä ja buggin periaatteet selkiytyivät ja se, että mikä tekee tanssista buggimaisen. Paikalla oli noin 60 buggaajaa. Olen sittemin jatkanut Breakin bugg-alkeis/jatkokurssia, tänään viimeksi. Nyt olen omakohtaisesti vakuuttunut, että tälläkin tanssilla on paikkansa ja se sopii mainiosti moneen musiikkiin.
Keskustelu minusta tässä säikeessä on ollut varsin laadukasta moneen muuhun suomi24 keskustelupalstaan verrattuna.
Kiiiiitooos!
Jaa että 60 osallistujaa, täälä kursseilla on joskus 30 ja yleensä 10.
Oho ku tosta humppamusasta tuli hamppamusaa. HEKO HEKO :)
Pyrin pidättäytymään vain tällä tansi palstalla, muutoin työ vie voiton.