kenelle myydään rotukissa?

Täyttä hölynpölyä, rotukoirien omistajien kämpätkin tullaan suurinpiirtein mittailemaan nurkasta nurkkaan, mutta eri homma on kissoille. Ei vaatimukset niin pahoja ole, hoito tärkeintä. Ei se millaista takkia pikkufifi saa käyttää sadepäivinä ja minkä merkkiset aurinkolasit sopivat kesään..

Kasvattajan tehtävänä on löytää kasvattamansa rodun pennuille mahdollisimman hyvä huolehtiva koti. Siksi voi ostajasta toisinaan tuntua, että käydessään katsomassa lemmikkiä, hän joutuukin ristikuulusteluun. Se ei luonnollisesti tunnu parhaalta mahdolliselta tavalta aloittaa yhteistyö kasvattajan kanssa, mutta silloin täytyy myös ymmärtää kasvattajan vaikuttimet hänen ottaessaan selvää tulevasta kodista. Kasvattaja sitoutuu kasvattajasopimuksessaan vastuuseen pennuistaan. Hänen täytyy saada itselleen niin hyvä kuva ostajasta, että tälle voi myydä lemmikin. Ainakin ostaja voi tässä tilanteessa todeta, että kasvattaja välittää kasvateistaan ja toivoo näiden parasta.

Kasvattajalle ja sinulle on helpotus, kun jo tiedät, minkälainen rotukissa parhaiten talouteesi sopii. Kasvattaja antaa lisää tietoa rodustaan ja varmistaa ettei pelkkä pentuun ihastuminen ole oikea syy hankintaasi. Oikeat eväät ja syyt lemmikin ottamiselle antavat kaikille osapuolille suurimman ilon, myös sille ihanalle nappisilmälle ja pehmoturkkiselle pennulle. Rakkautta, huolenpitoa, ystävyyttä ja oikeaa asennetta – niistä lähtökohdista pentua odottaa hyvä elämä kanssasi seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan.

Kyllähän kissan itsenäisenä eläimenä luulisi paremmin opiskelijalle sopivan kuin koiran. Hoitoa tietty tarvii ja rahaa uppoaa, mutta muuten en käsitä miksi opiskelija olisi muita huonompi lemmikinomistaja?

Itse ostin persialaisen opiskeluaikanani ja kaverini suorastaan kasvatti rotukissoja myös opiskeluaikana.

Minä halusin rotukissan, ja olin valmis "selittelemään" ja "puolustautumaan", koska olen sinkkunainen ja uranainen, lisäksi kissa on ensimmäiseni ja tulee alkuun ainoaksi kisuksi. Meilissäni kerroin itsestäni ja tavatessa kasvattaja ei kysynyt minusta mitään! Ilmeisesti puhuin itse siinä avoimesti tilanteestani ja olin terveen harkitsevainen. Esim kyselin, kärsiikön kissan olla ainoa kissa, pätjääkö, jos olen päivät töissä, mutta illat ja viikonloput hyvin kotona. Kai minusta ja "otteistani" näkyi, ettei päähänpisto ja että olen vastuuntuntoinen. ja ennen kaikkea hellyys kissoja kohtaan.