Minulle kävi noin.
Minkä yhden, sinulle läheisen, asian korjaisit menneisyydessä, jos voisit?
Minä jättäisin väliin erään tulisen ja molemmille osapuolille sopimattoman rakastumisen, vähän alle nelikymppisenä.
Minkä yhden, sinulle läheisen, asian korjaisit menneisyydessä, jos voisit?
Minä jättäisin väliin erään tulisen ja molemmille osapuolille sopimattoman rakastumisen, vähän alle nelikymppisenä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
on antanut puhtia niin, että olet jaksanut elää kolmisenkymmentä vuotta sen jälkeen.
eipä juuri päivääkään mene, etten muistaisi tuota elämääni niin ihanasti sekoittanutta ihmistä, sitä kesti hetken vain...
On se muuten tuo rakastuminen ihmeellinen mielenhäiriö, kun se joskus iskee, kuin salama kirkkaalta taivaalta, yksi katseiden kohtaaminen riittää sytyttämään roihun, jota ei voi järjellä sammuttaa...
Ja kun se sekoittaa järkevän aikuisenkin...
Nuorempi. Seiskakymmppisiin vajaa vuosi aikaa. En juhli ellen kupsahda välillä.
Meikäukolla elämä ei oo mennyt kuten olis voinu mennä, mutta mitäpä näistä.
Siihen keskiarvo elinikäodotusaikaan on sitten 4v. jälellä.
Ei ol aikaa haikailla menneisyyteen. Ha ha opetinko Sinuu tässä.
oot saanut elää 5 vuotta kauemmin kuin minä.
huolettaa.Minä luulin että varmaan tuntuu ikävältä mennä yli 60,pin.Nyt se ei tunnu niin pahalta,sitä kypsyy iän mukana.Mitäkö olisin jättänyt tekemättä.Vaikka mitä,olisi sitä helpomminkin voinut elää jos olisi osannut.Vaikeimman polun valitsin mutta kun selviytyy niin ei hassumpaa.
tehnyt mitään toisin, hyvä on ollut elämä. Asia ei minua paljon paina, mutta minun piti soittaa miehelleni sinä aamuna, jolloin hän menehtyi 69-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Oli työstressiä, en soittanut. Ehken sekunnin osat olisivat menneet toisin, kun olisin viivästyttänyt maantielle lähtöä. Mutta se on jossittelua. Jokainen hetki on lahja.
Opin sen, ettei elämässä ole jos. Menetin jo 40-vuotiaana mieheni auto-onnettomuudessa. Jos olisimmekin saaneet lahjan nähdä edeltäpäin tulevat asiat, olisiko meillä sittenkään viisautta elää sen paremmin.
sitä tulisi, jos etukäteen kaiken tietäisi. Näistä asioista ei tässä ikäluokassa juuri synny keskustelua, minuakin on näpäytetty siitä, etten ole ainut moisen kohtalon kokenut- en tietenkään.Myötätuntoa toki on myös tullut. Itse olen sentään jo ikääntynyt henkilö ja lapset aikuisia. Mutta nöyräksi ihminen itsensä tuntee todella suurten asioiden edessä. Sarkastisesti voi todeta, ettei tarvitse kaupitella sohvaperunaansa kellekään muulle.
Onnea eilisen syntymäpäiväsi johdosta :)).
Jos jotain olisi voinut tehdä toisin, olisin ehkä jättänyt lento- ja koripallon pelaamisen vähemmälle; nyt kolottaa silloin loukkaantuneita niveliä!