Herlinin kirjoitus

Voi olla julmin. Lisäksi se ei edes lupaa iankaikkista elämää eikä syntien anteeksiantamista. Arbeit macht frei on taloususkonnon totuus ja tie. Siis työ tekee yhtä vapaaksi kuin siellä, missä tuo iskulause lanseerattiin.

Ahti oli veden jumala ja karhu metsän jumala silloin, kun esi-isämme kalastivat ja metsästivät perheilleen elannon.

Miksi asian pitäisi nyt olla toisin?

Mielipidepankki kirjoitti:

Voi olla julmin. Lisäksi se ei edes lupaa iankaikkista elämää eikä syntien anteeksiantamista. Arbeit macht frei on taloususkonnon totuus ja tie. Siis työ tekee yhtä vapaaksi kuin siellä, missä tuo iskulause lanseerattiin.

Lue lisää

Kirjoitat vertauksia, jotka eivät minun mielestäni ole sinulle ihan luontevia.

Jaba_43 kirjoitti:

Ahti oli veden jumala ja karhu metsän jumala silloin, kun esi-isämme kalastivat ja metsästivät perheilleen elannon.

Miksi asian pitäisi nyt olla toisin?

Ahti ei koskaan myynyt kaloja vedestä.

Sen sijaan nyt kalat on monesta paikasta myyty. Ennen kuin niitä on pyydetty. Se osti ne jolla oli eniten rahaa. Mutta ei se siihen loppunut. Se otti sen kauppakirjan, pilkkoi sen tuhanneksi palaseksi ja möi jokaisen palasen eteenpäin. Voitolla. Eikä se loppunut siihenkään. Satatuhatta dilleriä piti lankoja kuumina kootakseen näitä kauppakirjan tilkkuja, ostaakseen ja myydäkseen niitä eteenpäin. Sinä päivänä kun kalastajalta oli päässyt karkuun tosi vonkale, voitot ropisivat diilerin pöydälle. Ja arvaas mitä. Voittorahoilla hän osti yhä uusia kauppakirjapalasia. Ja niitä solmittinkin uusia. Sopimus karkuunpäässeistä kaloista. Kaloista, linnuista, kasvavista tai vasta kohta kylvetystä kahvipavuista...

Huhhuh. Rahaa siinä tarvittiin. Kaikki on myyty moneen kertaan ja kerta kerralla saatu voittoakin. Eikä ensimmäistäkään kalaa vielä ole saatu katiskaan. Kauppa kävi ja rahaa liikkuu nyt jo moninverroin enemmän kuin edes yhteenlaskettu kaikkien maailman kalojen arvo. Ei ollut kolme leipää ja kaksi kalaa eikä toisinpäin. Itse asiassa tällä hetkellä on noin 98% rahaa ja 2% niitä todellisia kauppatahtumia, niitä joissa käsitellään reaalihyödykkeitä.

Mutta piuhat soivat ympäri maapalloa. Kuumeiset miehet käärivät paidanhihansa, löysäävät muotisolmiotaan, tarttuvat luuriin. Päivää, täällä Ahti. Kuinka on kalojen laita tänään?

talossaan kirjoitti:

Ahti ei koskaan myynyt kaloja vedestä.

Sen sijaan nyt kalat on monesta paikasta myyty. Ennen kuin niitä on pyydetty. Se osti ne jolla oli eniten rahaa. Mutta ei se siihen loppunut. Se otti sen kauppakirjan, pilkkoi sen tuhanneksi palaseksi ja möi jokaisen palasen eteenpäin. Voitolla. Eikä se loppunut siihenkään. Satatuhatta dilleriä piti lankoja kuumina kootakseen näitä kauppakirjan tilkkuja, ostaakseen ja myydäkseen niitä eteenpäin. Sinä päivänä kun kalastajalta oli päässyt karkuun tosi vonkale, voitot ropisivat diilerin pöydälle. Ja arvaas mitä. Voittorahoilla hän osti yhä uusia kauppakirjapalasia. Ja niitä solmittinkin uusia. Sopimus karkuunpäässeistä kaloista. Kaloista, linnuista, kasvavista tai vasta kohta kylvetystä kahvipavuista...

Huhhuh. Rahaa siinä tarvittiin. Kaikki on myyty moneen kertaan ja kerta kerralla saatu voittoakin. Eikä ensimmäistäkään kalaa vielä ole saatu katiskaan. Kauppa kävi ja rahaa liikkuu nyt jo moninverroin enemmän kuin edes yhteenlaskettu kaikkien maailman kalojen arvo. Ei ollut kolme leipää ja kaksi kalaa eikä toisinpäin. Itse asiassa tällä hetkellä on noin 98% rahaa ja 2% niitä todellisia kauppatahtumia, niitä joissa käsitellään reaalihyödykkeitä.

Mutta piuhat soivat ympäri maapalloa. Kuumeiset miehet käärivät paidanhihansa, löysäävät muotisolmiotaan, tarttuvat luuriin. Päivää, täällä Ahti. Kuinka on kalojen laita tänään?

Lue lisää

Ennen oli erilaisia vaihdannan välineitä: kala vaihdettiin lihaan, sitten tulivat oravannahat, sen jälkeen jalometallit, niistä lyödyt rahat, setelit ilman kultakantaa ja lopuksi yhteisvaluutta vaihdannan yhteiseksi välineeksi.

Talous on aina ollut olemassa, vain vaihdannan välineet ovat kehittyneet, kun ihminen on luojan luomista olennoista luovin.

Jaba_43 kirjoitti:

Kirjoitat vertauksia, jotka eivät minun mielestäni ole sinulle ihan luontevia.

Suurmiehet ovat ennenkin puhuneet vertauksin. Sitä tulee kyllä joku viisas ja kertoo mitä se on.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suurmiehet ovat ennenkin puhuneet vertauksin. Sitä tulee kyllä joku viisas ja kertoo mitä se on.

Hitlerin vertausten rinnastaminen tämän päivän ongelmiin tavalla, jota harrastit ei minusta ollut sinulle sopivaa.

Jaba_43 kirjoitti:

Hitlerin vertausten rinnastaminen tämän päivän ongelmiin tavalla, jota harrastit ei minusta ollut sinulle sopivaa.

Iskulause on ihan toimiva tänäkin päivänä, vaikka erilaisista yhteyksistä. En minäkään halunnut rinnastaa sitä Hitlerin keinoihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Iskulause on ihan toimiva tänäkin päivänä, vaikka erilaisista yhteyksistä. En minäkään halunnut rinnastaa sitä Hitlerin keinoihin.

Kirjoitat juttusi taas hyvin jäätteenmäkimäisellä mielikuvapolitikoinnin tyylillä - vihjaillen ja vääristellen.

Jaba_43 kirjoitti:

Ennen oli erilaisia vaihdannan välineitä: kala vaihdettiin lihaan, sitten tulivat oravannahat, sen jälkeen jalometallit, niistä lyödyt rahat, setelit ilman kultakantaa ja lopuksi yhteisvaluutta vaihdannan yhteiseksi välineeksi.

Talous on aina ollut olemassa, vain vaihdannan välineet ovat kehittyneet, kun ihminen on luojan luomista olennoista luovin.

Lue lisää

Kala, liha, perunat tai viljasäkki kestävät aikansa, ja ellei niitä käytetä talousvaihdannan lisäsi aineenvaihdunnassa, ne mätänevät.

Raha sen sijaan eli yli hyödykkeiden elinkaarien. Raha pyrkii ikuistamaan (tai "jäädyttämään" kuten nobelisti ilmaisee)arvoa. Arvoentiteetin raha on irrottanut reaalimaailmasta ja käsittelee sitä ikään kuin se ei vain edustaisi vaan olisi reaalimaailmaa.

Talouden nykyiset vaikeudet juontuvat siitä että rahatalous ja reaalitalous ovat irronneet toisistaan ja menevät toistensa ohi kirkkaasti eri tasoilla. Tämä tilanne on taloushistoriallisesti uusi, eikä sillä ole ikää kuin reilut kolmekymmentä vuotta. Jos sinä olisit edes joskus kulkenut jonkun ohi joka olisi perehtynyt siihen missä taloustieteissä nyt mennään, et esittäisi täällä päivittäin tyypillisen kokoomuspysähtyneistön kliseisiä talousnäkemyksiä.

Klisee "talous on aina ollut olemassa, vain vaihdannan välineet ovat kehittyneet, kun ihminen on luojan luomista olennoista luovin" sisältää vain täysin tyhjiä käsitteitä.

Uskonnot ovat aina olleet olemassa, vain niiden nimet ja ilmenemismuodot ovat vaihtuneet, ja viime vaiheen kehitys on nostanut valtaan taloususkonnon, joka on todellakin vain ihmisen eikä luojan luomaa.

pölpöti kirjoitti:

Kala, liha, perunat tai viljasäkki kestävät aikansa, ja ellei niitä käytetä talousvaihdannan lisäsi aineenvaihdunnassa, ne mätänevät.

Raha sen sijaan eli yli hyödykkeiden elinkaarien. Raha pyrkii ikuistamaan (tai "jäädyttämään" kuten nobelisti ilmaisee)arvoa. Arvoentiteetin raha on irrottanut reaalimaailmasta ja käsittelee sitä ikään kuin se ei vain edustaisi vaan olisi reaalimaailmaa.

Talouden nykyiset vaikeudet juontuvat siitä että rahatalous ja reaalitalous ovat irronneet toisistaan ja menevät toistensa ohi kirkkaasti eri tasoilla. Tämä tilanne on taloushistoriallisesti uusi, eikä sillä ole ikää kuin reilut kolmekymmentä vuotta. Jos sinä olisit edes joskus kulkenut jonkun ohi joka olisi perehtynyt siihen missä taloustieteissä nyt mennään, et esittäisi täällä päivittäin tyypillisen kokoomuspysähtyneistön kliseisiä talousnäkemyksiä.

Klisee "talous on aina ollut olemassa, vain vaihdannan välineet ovat kehittyneet, kun ihminen on luojan luomista olennoista luovin" sisältää vain täysin tyhjiä käsitteitä.

Uskonnot ovat aina olleet olemassa, vain niiden nimet ja ilmenemismuodot ovat vaihtuneet, ja viime vaiheen kehitys on nostanut valtaan taloususkonnon, joka on todellakin vain ihmisen eikä luojan luomaa.

Lue lisää

Usko sinä omaan uskontoosi ja tule meitä muita autuaammaksi omassa uskossasi.

Jaba_43 kirjoitti:

Usko sinä omaan uskontoosi ja tule meitä muita autuaammaksi omassa uskossasi.

Mikä nykysysteemissä takaa sen, ettei kohta koeta uutta romahdusta -30 luvun malliin?

Suomi ei voi elää irti globaalista maailmantaloudesta. Se on ihan selvä enkä ole muuta väittänytkään. Kysymys on vain siitä, haluammeko osaltamme sopeutua sellaisen globaalin maailmantalouden ehtoihin, joihin emme itse mitenkään vaikuta. Onko globaali maailmantalous muka jokin luonnonlaki, jonka muotoa ei voi mitenkään säännellä? Minusta ei. Se on vaan pästetty tällaiseksi kovin yksipuolisella säätelyllä. Muodon ovat valinneet globaalit monikansalliset suuryritykset, jotka kaiken lisäksi on vähitellen suurentuneet, fuusioituneet ja lopulta monopolisoituneet. Eli ollaan täyttä vauhtia vapaasta markkintaloudesta kohden täydellistä kapitalismia.

Globaali maaimantalous on ollut olemassa ennen uusliberalistien talousoppejakin. Se oli vain silloin säännellympää. Politiikalla eli ihmisten halulla oli nykyistä paljon suurempi merkitys ja painoarvo. Kyllä monenlaiseen normeeraukseen olisi mahdollista myös nykyisin, jos olisi halua. Suomen tulisi omalta osaltaan edistää tätä halua esim. EU:ssa.

Globaalista maailmantaloudesta ei tule rahaa ulkopuolisille yhtään latinkia. Tämä on globaalin maailmantalouden yritysten tavoite. Tähän tavoitteeseen ne pyrkivät kaikenlaisella joustamisella. Hakeudutaan veroparatiiseihin ja kilpailutetaan valtioita siitä, kuka päästää vähemmillä veroilla ja pienimmillä minimipalkkasäännöillä sekä ei kanna huolta ympäristökysymyksistä. Globaali maailmantalous johtaa nimenomaan toistemme paitojen pesuun eli yksinkertaiseen vaihdantatalouteen kansanlaisyhteiskunnan tasolla. Se on paluuta taaksepääin monta vuosikymmentä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomi ei voi elää irti globaalista maailmantaloudesta. Se on ihan selvä enkä ole muuta väittänytkään. Kysymys on vain siitä, haluammeko osaltamme sopeutua sellaisen globaalin maailmantalouden ehtoihin, joihin emme itse mitenkään vaikuta. Onko globaali maailmantalous muka jokin luonnonlaki, jonka muotoa ei voi mitenkään säännellä? Minusta ei. Se on vaan pästetty tällaiseksi kovin yksipuolisella säätelyllä. Muodon ovat valinneet globaalit monikansalliset suuryritykset, jotka kaiken lisäksi on vähitellen suurentuneet, fuusioituneet ja lopulta monopolisoituneet. Eli ollaan täyttä vauhtia vapaasta markkintaloudesta kohden täydellistä kapitalismia.

Globaali maaimantalous on ollut olemassa ennen uusliberalistien talousoppejakin. Se oli vain silloin säännellympää. Politiikalla eli ihmisten halulla oli nykyistä paljon suurempi merkitys ja painoarvo. Kyllä monenlaiseen normeeraukseen olisi mahdollista myös nykyisin, jos olisi halua. Suomen tulisi omalta osaltaan edistää tätä halua esim. EU:ssa.

Globaalista maailmantaloudesta ei tule rahaa ulkopuolisille yhtään latinkia. Tämä on globaalin maailmantalouden yritysten tavoite. Tähän tavoitteeseen ne pyrkivät kaikenlaisella joustamisella. Hakeudutaan veroparatiiseihin ja kilpailutetaan valtioita siitä, kuka päästää vähemmillä veroilla ja pienimmillä minimipalkkasäännöillä sekä ei kanna huolta ympäristökysymyksistä. Globaali maailmantalous johtaa nimenomaan toistemme paitojen pesuun eli yksinkertaiseen vaihdantatalouteen kansanlaisyhteiskunnan tasolla. Se on paluuta taaksepääin monta vuosikymmentä.

Lue lisää

konkreettista. Mitä Suomessa pitäisi tehdä. Riittääkö se, että haukutaan USA:ta ja ihastellaan etelä-amerikkalaista vallankumosromantiikkaa.

nyt kerrankin jotain kirjoitti:

konkreettista. Mitä Suomessa pitäisi tehdä. Riittääkö se, että haukutaan USA:ta ja ihastellaan etelä-amerikkalaista vallankumosromantiikkaa.

Suomen pitää vaikuttaa ennen muuta EU:n kautta. Pitää edistää sitä, että globaaliin talouteen luodaan yhteisiä pelisääntöjä. EU voi esim. kieltäytyä käymästä kauppaa valtioiden ja yritysten kanssa, jotka eivät huolehdi ympäristöasioista, työturvallisuudesta tai jotka sallivat lapsityövoiman käytön. Voidaan myös kehittää kansainvälisiä verosääntöjä niin, että myös ne valtiot, joissa yritykset toimivat saisivat toiminnasta suuremman hyödyn eikä vain haittoja kuten nyt on paljolti ollut. Länsimaiseen rahatalouteen on myös mahdollista kehittää verotussääntöjä, joilla vaikeutetaan keinottelua. Keinottelu ei ole tässä sama asia kuin esim. pitkäaikaissijoittaminen.

Keinoja voi olla paljonkin, jos on vain halua. Tältä osin suosittelen tutustumista esim. amerikkalaisen David Korten kirjoihin, joita on käännetty myös suomeksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomen pitää vaikuttaa ennen muuta EU:n kautta. Pitää edistää sitä, että globaaliin talouteen luodaan yhteisiä pelisääntöjä. EU voi esim. kieltäytyä käymästä kauppaa valtioiden ja yritysten kanssa, jotka eivät huolehdi ympäristöasioista, työturvallisuudesta tai jotka sallivat lapsityövoiman käytön. Voidaan myös kehittää kansainvälisiä verosääntöjä niin, että myös ne valtiot, joissa yritykset toimivat saisivat toiminnasta suuremman hyödyn eikä vain haittoja kuten nyt on paljolti ollut. Länsimaiseen rahatalouteen on myös mahdollista kehittää verotussääntöjä, joilla vaikeutetaan keinottelua. Keinottelu ei ole tässä sama asia kuin esim. pitkäaikaissijoittaminen.

Keinoja voi olla paljonkin, jos on vain halua. Tältä osin suosittelen tutustumista esim. amerikkalaisen David Korten kirjoihin, joita on käännetty myös suomeksi.

Lue lisää

on ristiriidassa tuon kanssa vai oletko sitä mieltä, että Antti Herlinin ja kumppaneiden pitäisi jättää firmansa hoitamatta ja keskittyä EU:hun vaikuttamiseen ja lukemaan Kortenin kirjaa. Jos Antti Herlin on tullut vähänkään isäänsä ja isoisäänsä, niin eiköhän hän ole lukenut ihan riittävästi Ja hän on myös oppinut lukemastaan, jote ei valitettavasti sinusta oikein voi sanoa. Minä luen nyt ensiksi suosittelemasi Chomskyn kirjan. Minulla on vain kirjoista se käsitys, että valtaosin ne tuntuvat hyviltä, kun ne ovat valmiiksi sinun kanssasi samaa mieltä. Mitä uusia oivalluksia sinä olet noista kirjoista saanut. USA:tahan sinä olet inhonnut ja globalisaatiota vastustanut jo ennenkin

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomen pitää vaikuttaa ennen muuta EU:n kautta. Pitää edistää sitä, että globaaliin talouteen luodaan yhteisiä pelisääntöjä. EU voi esim. kieltäytyä käymästä kauppaa valtioiden ja yritysten kanssa, jotka eivät huolehdi ympäristöasioista, työturvallisuudesta tai jotka sallivat lapsityövoiman käytön. Voidaan myös kehittää kansainvälisiä verosääntöjä niin, että myös ne valtiot, joissa yritykset toimivat saisivat toiminnasta suuremman hyödyn eikä vain haittoja kuten nyt on paljolti ollut. Länsimaiseen rahatalouteen on myös mahdollista kehittää verotussääntöjä, joilla vaikeutetaan keinottelua. Keinottelu ei ole tässä sama asia kuin esim. pitkäaikaissijoittaminen.

Keinoja voi olla paljonkin, jos on vain halua. Tältä osin suosittelen tutustumista esim. amerikkalaisen David Korten kirjoihin, joita on käännetty myös suomeksi.

Lue lisää

Tämä kaikkinainen valistustyö ja kansalaiskeskustelu on se ihan perustavanlaatuinen "teko". Mitään järjestelmää nimittäin ei mikään pidä pystyssä loputtomiin, jos ihmiset yhä enenevästi alkavat nähdä ettei keisarilla ole vaatteita.

Uskonnot ovat menettäneet länsimaissa historiallisen roolinsa kaiken vallan lähteinä ja järjestelminä siksi että ihmiset ovat pikkuhiljaa tajunneet uskonnollisten totuuksien rajoittuneisuuden. Kun järki ja maallistuminen ovat edenneet, aiemmat uskonnot ovat korvautuneet nykyisellä taloususkonnolla. Sekään ei kuitenkaan ole uskontoa kummempi, ja jos ja kun ihmisten yleinen kriittisyys taloususkonnon "totuuksia" kohtaan kasvaa, silloin tämäkin uskonto romahtaa ikään kuin sisältä käsin.

On vähän turhaa kysellä että "mitä sitten tilalle". Riittää että silmät aukaistaan näkemään että hitto soikoon miksi varjelemme keskuudsessamme ajatustapoja jotka eivät perustu järkeen vaan johonkin maagiseen rahavaltaan. Tämä todellakin riittää. Systeemiä tietysti pyritään pitämään yllä vielä senkin jälkeen kun se on käynyt sisältä ontoksi, kuten N-liitossa sosialismin kanssa tapahtui, mutta uudet mahdollisuudet nähdään vasta sitten kun pohja entisten alta on liuennut pois. Länsimaisella globaalilla rahataloudella ei ole romahduksensa tullen sitä vaihtoehtoa joka sosialistimailla on: että ne yrittävät turvautua markkinatalouteen. Sittenpä syntyy maailmaan jotain kokonaan uutta.

Mutta saatat olla oikeassa jos sanot ettei tämä valtava murros tule tapahtumaan siististi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomi ei voi elää irti globaalista maailmantaloudesta. Se on ihan selvä enkä ole muuta väittänytkään. Kysymys on vain siitä, haluammeko osaltamme sopeutua sellaisen globaalin maailmantalouden ehtoihin, joihin emme itse mitenkään vaikuta. Onko globaali maailmantalous muka jokin luonnonlaki, jonka muotoa ei voi mitenkään säännellä? Minusta ei. Se on vaan pästetty tällaiseksi kovin yksipuolisella säätelyllä. Muodon ovat valinneet globaalit monikansalliset suuryritykset, jotka kaiken lisäksi on vähitellen suurentuneet, fuusioituneet ja lopulta monopolisoituneet. Eli ollaan täyttä vauhtia vapaasta markkintaloudesta kohden täydellistä kapitalismia.

Globaali maaimantalous on ollut olemassa ennen uusliberalistien talousoppejakin. Se oli vain silloin säännellympää. Politiikalla eli ihmisten halulla oli nykyistä paljon suurempi merkitys ja painoarvo. Kyllä monenlaiseen normeeraukseen olisi mahdollista myös nykyisin, jos olisi halua. Suomen tulisi omalta osaltaan edistää tätä halua esim. EU:ssa.

Globaalista maailmantaloudesta ei tule rahaa ulkopuolisille yhtään latinkia. Tämä on globaalin maailmantalouden yritysten tavoite. Tähän tavoitteeseen ne pyrkivät kaikenlaisella joustamisella. Hakeudutaan veroparatiiseihin ja kilpailutetaan valtioita siitä, kuka päästää vähemmillä veroilla ja pienimmillä minimipalkkasäännöillä sekä ei kanna huolta ympäristökysymyksistä. Globaali maailmantalous johtaa nimenomaan toistemme paitojen pesuun eli yksinkertaiseen vaihdantatalouteen kansanlaisyhteiskunnan tasolla. Se on paluuta taaksepääin monta vuosikymmentä.

Lue lisää

Edellinen kirjoituksesi oli minusta erinomainen. Se sai minut ymmäretämään (tai luulemaan ymmärtäväni), mihin globalisaation vastustuksesi perustuu. Itse näen asian jonkin verran rti tavalla.

Kyse ei ole ollenkaan siitä haluammeko me sopeutua globalisaatioon. Meiltä ei kysytä mitään meidän halujamme. Globalisaatio menee menojaan. me joko pysymme mukana tai jäämme jalkoihin. Semmoinen luonnonlaki se valitettavasti on.

Olet harvinaisen oikeassa, että valta valuu monikansalliselle yrityksille ja niiden omistus yhä harvempiin käsiin. Kapitalismi on todella tallaamassa vapaan markkinatalouden jalkoihinsa. Tämä on minustakin erittäin paha asia, mutta se nyt vaan on samalla asia, jota me emme voi muuttaa.

Suomen tulisi kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä edistää sellaisen markkina- ja kilpailulainsäädännön kansainvälistä normittamista, jolla turvataan vapaa kilpailu estämällä hallitsevan markkina-aseman hyväksi käyttö ja monopolit. Meillä on tässä vaan erittäin kehno kansallinen lähtökohta, koska oma yritysrakenteemme koostuu muutamasta suuresta, markkinoita hallitsevasta suuryrityksestä, jotka estävät uusien yritysten markkinoillepääsyn ja työllisyyttä nostavan perheyrittäjyyden syntymisen. Näin etenkin elintarviketuotannon ja -teollisuuden puolella - kaupan alalla muutenkin.

Kun sanot, että... "Globaalista maailmantaloudesta ei tule rahaa ulkopuolisille yhtään latinkia. Tämä on globaalin maailmantalouden yritysten tavoite." ...olet mielestäni väärässä, sillä johonkin maahan nuo yritykset aina veronsa maksavat ja jossan noiden yritysten työntekijätkin asuvat.

Suomen osalta tämä ei muuta tilannetta sen suhteen, että täällä toimivat yritykset maksavat veronsa suomeen, ja jos ne työllistävät täällä, niin myös työntekijöiden verot maksetaan tänne.

Kun teollinen tuotanto nyt "hakeutuu veroparatiiseihin", niin se merkitsee myös sitä, että kehittyvien maiden talous kääntyy kasvuun ja ennen pitkää nekin kehittyvät poliittisesti ja taloudellisesti sellaisiksi demokratioiksi, mitä kehittynet maat ovat nyt.

Juttusi loppupuolen pessimistinen näkemys on sellainen, johon en itse yhdy.

ei tekoja kirjoitti:

Tämä kaikkinainen valistustyö ja kansalaiskeskustelu on se ihan perustavanlaatuinen "teko". Mitään järjestelmää nimittäin ei mikään pidä pystyssä loputtomiin, jos ihmiset yhä enenevästi alkavat nähdä ettei keisarilla ole vaatteita.

Uskonnot ovat menettäneet länsimaissa historiallisen roolinsa kaiken vallan lähteinä ja järjestelminä siksi että ihmiset ovat pikkuhiljaa tajunneet uskonnollisten totuuksien rajoittuneisuuden. Kun järki ja maallistuminen ovat edenneet, aiemmat uskonnot ovat korvautuneet nykyisellä taloususkonnolla. Sekään ei kuitenkaan ole uskontoa kummempi, ja jos ja kun ihmisten yleinen kriittisyys taloususkonnon "totuuksia" kohtaan kasvaa, silloin tämäkin uskonto romahtaa ikään kuin sisältä käsin.

On vähän turhaa kysellä että "mitä sitten tilalle". Riittää että silmät aukaistaan näkemään että hitto soikoon miksi varjelemme keskuudsessamme ajatustapoja jotka eivät perustu järkeen vaan johonkin maagiseen rahavaltaan. Tämä todellakin riittää. Systeemiä tietysti pyritään pitämään yllä vielä senkin jälkeen kun se on käynyt sisältä ontoksi, kuten N-liitossa sosialismin kanssa tapahtui, mutta uudet mahdollisuudet nähdään vasta sitten kun pohja entisten alta on liuennut pois. Länsimaisella globaalilla rahataloudella ei ole romahduksensa tullen sitä vaihtoehtoa joka sosialistimailla on: että ne yrittävät turvautua markkinatalouteen. Sittenpä syntyy maailmaan jotain kokonaan uutta.

Mutta saatat olla oikeassa jos sanot ettei tämä valtava murros tule tapahtumaan siististi.

Lue lisää

syödä tässä välilläkin ennen murroksen tuloa ja vielä senkin jälkeen. Mutta ehkä sitä voi elää kansalaiskeskustelullakin (ja valtion eläkkeellä?)

Herlinin puhe kirjoitti:

on ristiriidassa tuon kanssa vai oletko sitä mieltä, että Antti Herlinin ja kumppaneiden pitäisi jättää firmansa hoitamatta ja keskittyä EU:hun vaikuttamiseen ja lukemaan Kortenin kirjaa. Jos Antti Herlin on tullut vähänkään isäänsä ja isoisäänsä, niin eiköhän hän ole lukenut ihan riittävästi Ja hän on myös oppinut lukemastaan, jote ei valitettavasti sinusta oikein voi sanoa. Minä luen nyt ensiksi suosittelemasi Chomskyn kirjan. Minulla on vain kirjoista se käsitys, että valtaosin ne tuntuvat hyviltä, kun ne ovat valmiiksi sinun kanssasi samaa mieltä. Mitä uusia oivalluksia sinä olet noista kirjoista saanut. USA:tahan sinä olet inhonnut ja globalisaatiota vastustanut jo ennenkin

Lue lisää

En minä tässä ole Herlinilta ja hänen kaltaisiltaan vaatinut katumusta ja synnintuntoon tulemista. Globaalina yrittäjänä Herlin kyllä sopeutuu globalisaatioon. Yrittäjän näkökulmastahan hänen ja omistajatahon tulonmuodostus on olenneisin. Kun yrityksellä menee hyvin, omistajilla menee myös hyvin. Globaalissa taloudessa palkansaajilla ja kansalaisyhteiskunnalla ei sitten enää menekään välttämättä kovin hyvin. Herlin ei ole tästä huolissaan eikä hänen kai siitä huolissaan tarvitsekaan olla paitsi yksittäisen kansalaisen roolissa.

Kirjojen lukeminen on yksi tapa saada lisää informaatiota. Sitä voi toki saada montaa muutakin kautta. Suosittelemani kirjat ovat sellaisia, joissa kaikenlaista informaatiota on kerätty ja tehty niistä sitten kirjoittajan synteesi. Minusta on terveellistä lukea myös sellaista, mikä ei ole yleisesti vallalla olevaa taloushokemaa. Minulle tällaisten kirjojen lukeminen tai informaation hankkiminen jossain toisessa muodossa on yhtä suurta oivallusta. Varsinkaan globaaleja muutoksia minun ja monen muunkin yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa kokemusperäisellä tiedolla jostain Suomesta käsin. Esim. Kortenin kirjat ovat siinä mielessä kiinoostavia, että kirjoittaja itse on toiminut monissa maissa kehitysyhteistyöpuuhissa ja hänellä on ihan kokemusperäistäkin tietoa globalisaation vaikutuksesta.

Muistellaanpa vain, että esim. sosialismi alkoi saada puhtia kuitenkin kirjoista kuten Marxin Pääomasta. Myös aikaisempien aikojen valistusfilosfit olivat kirjoittajia, joiden näkemykset vähitellen siirtyivät tosielämään. Einstein teoriat esitettiin kirjoissa ja koko avaruus- ja ydinteknologia on polkenut esille noista ideoista.

Chomsky muuten esittelee kirjassaan kaksi supervaltaa. Toinen on USA ja toinen on ainoa, joka sille pystyy pistämään kampoihin eli yleinen mielipide ja media.

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä tässä ole Herlinilta ja hänen kaltaisiltaan vaatinut katumusta ja synnintuntoon tulemista. Globaalina yrittäjänä Herlin kyllä sopeutuu globalisaatioon. Yrittäjän näkökulmastahan hänen ja omistajatahon tulonmuodostus on olenneisin. Kun yrityksellä menee hyvin, omistajilla menee myös hyvin. Globaalissa taloudessa palkansaajilla ja kansalaisyhteiskunnalla ei sitten enää menekään välttämättä kovin hyvin. Herlin ei ole tästä huolissaan eikä hänen kai siitä huolissaan tarvitsekaan olla paitsi yksittäisen kansalaisen roolissa.

Kirjojen lukeminen on yksi tapa saada lisää informaatiota. Sitä voi toki saada montaa muutakin kautta. Suosittelemani kirjat ovat sellaisia, joissa kaikenlaista informaatiota on kerätty ja tehty niistä sitten kirjoittajan synteesi. Minusta on terveellistä lukea myös sellaista, mikä ei ole yleisesti vallalla olevaa taloushokemaa. Minulle tällaisten kirjojen lukeminen tai informaation hankkiminen jossain toisessa muodossa on yhtä suurta oivallusta. Varsinkaan globaaleja muutoksia minun ja monen muunkin yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa kokemusperäisellä tiedolla jostain Suomesta käsin. Esim. Kortenin kirjat ovat siinä mielessä kiinoostavia, että kirjoittaja itse on toiminut monissa maissa kehitysyhteistyöpuuhissa ja hänellä on ihan kokemusperäistäkin tietoa globalisaation vaikutuksesta.

Muistellaanpa vain, että esim. sosialismi alkoi saada puhtia kuitenkin kirjoista kuten Marxin Pääomasta. Myös aikaisempien aikojen valistusfilosfit olivat kirjoittajia, joiden näkemykset vähitellen siirtyivät tosielämään. Einstein teoriat esitettiin kirjoissa ja koko avaruus- ja ydinteknologia on polkenut esille noista ideoista.

Chomsky muuten esittelee kirjassaan kaksi supervaltaa. Toinen on USA ja toinen on ainoa, joka sille pystyy pistämään kampoihin eli yleinen mielipide ja media.

Lue lisää

>>Yrittäjän näkökulmastahan hänen ja omistajatahon tulonmuodostus on olenneisin.>Kun yrityksellä menee hyvin, omistajilla menee myös hyvin.>Globaalissa taloudessa palkansaajilla ja kansalaisyhteiskunnalla ei sitten enää menekään välttämättä kovin hyvin.

Jaba_43 kirjoitti:

>>Yrittäjän näkökulmastahan hänen ja omistajatahon tulonmuodostus on olenneisin.>Kun yrityksellä menee hyvin, omistajilla menee myös hyvin.>Globaalissa taloudessa palkansaajilla ja kansalaisyhteiskunnalla ei sitten enää menekään välttämättä kovin hyvin.

Lue lisää

Globaalissa taloudessa yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa. Ne ovat siinä onnistuneetkin erinomaisesti. Työn tuottavuus on lisääntynyt ja palkkasumman osuus yritysten menoista vähentynyt. Kun palkkasummat vähenevät ja tyovöima joustaa palkkojen ohella työttömyyden kautta, julkistaloudet eivät saa verotuloja. Tätä on edesauttanut automaation nopea kehitys. Yritysten tulosta ei onnistuta verottamaan suoraan, koska yritykset pakenevat tätä veroparatiiseihin. Kun palkat vähenevät ja on paljon työttömyyttä, ostovoima heikkenee. Tämä johtaa arvonlisäverojen vähentymiseen. Niin kauan kuin jossain päin maailmaa on vielä riittävän rikkaita ja hyvin toimeentulevia, ostovoiman väheneminen ei näyt yritysten tuloksissa, mutta jossain vaiheessa siinäkin saavutetaan lakipiste.

Globalissatio näyttää joillakin alueilla edistäneen vain monopolisoitumista. Tällainen on autoala, jossa suuret autojätit omistavat toisiaan ristiin ja ovat fuusioituneet. Öljynjalostus on toinen monopolisoitumaan pyrkivä ala. Meillä Suomessa on metsäteollisuuden alalla törmätty mysö ylikansallisiin kartelleihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Globaalissa taloudessa yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa. Ne ovat siinä onnistuneetkin erinomaisesti. Työn tuottavuus on lisääntynyt ja palkkasumman osuus yritysten menoista vähentynyt. Kun palkkasummat vähenevät ja tyovöima joustaa palkkojen ohella työttömyyden kautta, julkistaloudet eivät saa verotuloja. Tätä on edesauttanut automaation nopea kehitys. Yritysten tulosta ei onnistuta verottamaan suoraan, koska yritykset pakenevat tätä veroparatiiseihin. Kun palkat vähenevät ja on paljon työttömyyttä, ostovoima heikkenee. Tämä johtaa arvonlisäverojen vähentymiseen. Niin kauan kuin jossain päin maailmaa on vielä riittävän rikkaita ja hyvin toimeentulevia, ostovoiman väheneminen ei näyt yritysten tuloksissa, mutta jossain vaiheessa siinäkin saavutetaan lakipiste.

Globalissatio näyttää joillakin alueilla edistäneen vain monopolisoitumista. Tällainen on autoala, jossa suuret autojätit omistavat toisiaan ristiin ja ovat fuusioituneet. Öljynjalostus on toinen monopolisoitumaan pyrkivä ala. Meillä Suomessa on metsäteollisuuden alalla törmätty mysö ylikansallisiin kartelleihin.

Lue lisää

Globaalissa taloudessa yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa.
---------
Ei glomalisaatio tuossa mielessä ole mitään uutta tuonut. kaikki yritykset pyrkivät kaikissa talousjärjestelmissä minimoimaan kulunsa.


Ne ovat siinä onnistuneetkin erinomaisesti.
-----------------
Kulujen minimoinnissa pitääkin onnistaua, koska ei siinä ole mieltä, että kuluttajat maksavat tarpeettomasti yritysten löysän toiminnan aiheuttamista kuluista.


Työn tuottavuus on lisääntynyt ja palkkasumman osuus yritysten menoista vähentynyt.
-----------------
Tuttavuuden lisäys on hvä asia. palkkasumman väherntymiseen on yrityksiä eniten ajanyt palkkojen ankara verotus, ajtkuvasti kohonneet työnantajamaksut ja näiden päälle hintoihin lisättävä alv. Ihmsen työtä haittavertetaan aivan älyttömällä tavalla, koska nimenomaan näiden verojen siirtyminen hintaan panee yrittäjät hakemaan sellaisia tuotannontekijöitä, joilla ihmistyö voidaan korvata tai hankkia se muualta pienemmin kustannuksin.


Kun palkkasummat vähenevät ja tyovöima joustaa palkkojen ohella työttömyyden kautta, julkistaloudet eivät saa verotuloja. Tätä on edesauttanut automaation nopea kehitys.
-----------------
Mielenkiintoinen väite, että työvoima "joustaa" työttömyyden kautta, kun työttömyys on seurausta siitä, ettei ihmistyön tulosten sisällyttäminen totteen hintaan ole onnistunut vapaassa kilpailussa. Automaation kehityksen vaikutus on oikea johtopäätös. Se on suurin syy siihen, että palkkasumman osuus liiketoiminnan kuluista on teollisessa tuotannossa vähentynyt vahvasti. palvelualoilla vastaavaan ilmiöön on johtanut ihmistyön korvaaminen itsepalvelulla, kun työn hinta lisättynä palvelun hintaan aiheuttaa kysynnän laskua.


Yritysten tulosta ei onnistuta verottamaan suoraan, koska yritykset pakenevat tätä veroparatiiseihin. Kun palkat vähenevät ja on paljon työttömyyttä, ostovoima heikkenee. Tämä johtaa arvonlisäverojen vähentymiseen. Niin kauan kuin jossain päin maailmaa on vielä riittävän rikkaita ja hyvin toimeentulevia, ostovoiman väheneminen ei näyt yritysten tuloksissa, mutta jossain vaiheessa siinäkin saavutetaan lakipiste.
-----------------
Tuollaisia johtopäätöksiä on helppo tehdä, kun edellä olleet virhepäätelmät otetaan mielikuvituksen perustaksi.


Globalissatio näyttää joillakin alueilla edistäneen vain monopolisoitumista. Tällainen on autoala, jossa suuret autojätit omistavat toisiaan ristiin ja ovat fuusioituneet. Öljynjalostus on toinen monopolisoitumaan pyrkivä ala. Meillä Suomessa on metsäteollisuuden alalla törmätty mysö ylikansallisiin kartelleihin.
--------------
Kuvailet keskeisiä globalisaation huonoja seurauksia, joita esiintyy nimenomaan sellaisilla toimialoilla, joilla vaaditaan älyttömän suuria pääomia, että tuotantoa voidaan yleensä harjoittaa. Näiden esimerkkien yleistäminen poliittisen propagandan tekoon on kuitenkin aika yksisilmäistä ja tarkoitushakuista, jos tavoitteesi on ottaa kantaa siihen, miten Suomi menestyisi siinä globalisaatiossa, mille emme omilla tekemisillämme yhtään mitään mahda.

Valittaa voi aina, mutta vain rakentavat muutosehdotukset voivat johtaa parempaan tulevaisuuteen, eikä siinä auta keinotekoinen yrittäjän ja palkansaajan vastakkainasettelu yhtään mitään.

Jaba_43 kirjoitti:

Globaalissa taloudessa yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa.
---------
Ei glomalisaatio tuossa mielessä ole mitään uutta tuonut. kaikki yritykset pyrkivät kaikissa talousjärjestelmissä minimoimaan kulunsa.


Ne ovat siinä onnistuneetkin erinomaisesti.
-----------------
Kulujen minimoinnissa pitääkin onnistaua, koska ei siinä ole mieltä, että kuluttajat maksavat tarpeettomasti yritysten löysän toiminnan aiheuttamista kuluista.


Työn tuottavuus on lisääntynyt ja palkkasumman osuus yritysten menoista vähentynyt.
-----------------
Tuttavuuden lisäys on hvä asia. palkkasumman väherntymiseen on yrityksiä eniten ajanyt palkkojen ankara verotus, ajtkuvasti kohonneet työnantajamaksut ja näiden päälle hintoihin lisättävä alv. Ihmsen työtä haittavertetaan aivan älyttömällä tavalla, koska nimenomaan näiden verojen siirtyminen hintaan panee yrittäjät hakemaan sellaisia tuotannontekijöitä, joilla ihmistyö voidaan korvata tai hankkia se muualta pienemmin kustannuksin.


Kun palkkasummat vähenevät ja tyovöima joustaa palkkojen ohella työttömyyden kautta, julkistaloudet eivät saa verotuloja. Tätä on edesauttanut automaation nopea kehitys.
-----------------
Mielenkiintoinen väite, että työvoima "joustaa" työttömyyden kautta, kun työttömyys on seurausta siitä, ettei ihmistyön tulosten sisällyttäminen totteen hintaan ole onnistunut vapaassa kilpailussa. Automaation kehityksen vaikutus on oikea johtopäätös. Se on suurin syy siihen, että palkkasumman osuus liiketoiminnan kuluista on teollisessa tuotannossa vähentynyt vahvasti. palvelualoilla vastaavaan ilmiöön on johtanut ihmistyön korvaaminen itsepalvelulla, kun työn hinta lisättynä palvelun hintaan aiheuttaa kysynnän laskua.


Yritysten tulosta ei onnistuta verottamaan suoraan, koska yritykset pakenevat tätä veroparatiiseihin. Kun palkat vähenevät ja on paljon työttömyyttä, ostovoima heikkenee. Tämä johtaa arvonlisäverojen vähentymiseen. Niin kauan kuin jossain päin maailmaa on vielä riittävän rikkaita ja hyvin toimeentulevia, ostovoiman väheneminen ei näyt yritysten tuloksissa, mutta jossain vaiheessa siinäkin saavutetaan lakipiste.
-----------------
Tuollaisia johtopäätöksiä on helppo tehdä, kun edellä olleet virhepäätelmät otetaan mielikuvituksen perustaksi.


Globalissatio näyttää joillakin alueilla edistäneen vain monopolisoitumista. Tällainen on autoala, jossa suuret autojätit omistavat toisiaan ristiin ja ovat fuusioituneet. Öljynjalostus on toinen monopolisoitumaan pyrkivä ala. Meillä Suomessa on metsäteollisuuden alalla törmätty mysö ylikansallisiin kartelleihin.
--------------
Kuvailet keskeisiä globalisaation huonoja seurauksia, joita esiintyy nimenomaan sellaisilla toimialoilla, joilla vaaditaan älyttömän suuria pääomia, että tuotantoa voidaan yleensä harjoittaa. Näiden esimerkkien yleistäminen poliittisen propagandan tekoon on kuitenkin aika yksisilmäistä ja tarkoitushakuista, jos tavoitteesi on ottaa kantaa siihen, miten Suomi menestyisi siinä globalisaatiossa, mille emme omilla tekemisillämme yhtään mitään mahda.

Valittaa voi aina, mutta vain rakentavat muutosehdotukset voivat johtaa parempaan tulevaisuuteen, eikä siinä auta keinotekoinen yrittäjän ja palkansaajan vastakkainasettelu yhtään mitään.

Lue lisää

Palkkakulu on kulu, minkä globaalit yritykset pyrkivät minimoimaan. Tämä tapahtuu niin, että yrityksen toiminnat siirretään Suomesta johonkin halpatyömaahan. Tuossa maassa ei vähimmäispalkkasäännöksiä, ei irtisanomisaikoja, ei vuosilomia, ei säänneltyä enimmäistyöikaa ei oikeutta järjestäytyä ammatillisesti. Tästä sitä säästöä sitten tulee. Kun tähän vielä lisätään ko. maan alhainen verotus, hyödyt valuvat yrityksen omistajille. Alhaisista palkoistahan ei mitään veroa edes pääse kertymään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Palkkakulu on kulu, minkä globaalit yritykset pyrkivät minimoimaan. Tämä tapahtuu niin, että yrityksen toiminnat siirretään Suomesta johonkin halpatyömaahan. Tuossa maassa ei vähimmäispalkkasäännöksiä, ei irtisanomisaikoja, ei vuosilomia, ei säänneltyä enimmäistyöikaa ei oikeutta järjestäytyä ammatillisesti. Tästä sitä säästöä sitten tulee. Kun tähän vielä lisätään ko. maan alhainen verotus, hyödyt valuvat yrityksen omistajille. Alhaisista palkoistahan ei mitään veroa edes pääse kertymään.

Lue lisää

Palkkakulu on kulu, minkä globaalit yritykset pyrkivät minimoimaan.
---------------------
Aivan kaikki yritykset ovat kautta aikojen pyrkineet minimoimaan palkkakulunsa. Ei yrityksen globaalisuus tuohon tuo mitään uutta.


Tämä tapahtuu niin, että yrityksen toiminnat siirretään Suomesta johonkin halpatyömaahan.
----------------
Noin käy jatkossakin ihan jokaisen yrityksen kohdalla, joka ei pysty Suomen palkka- ja verotasolla sisällyttämään työvoimakustannuksia tuotteen vientihintaan.


Tuossa maassa ei vähimmäispalkkasäännöksiä, ei irtisanomisaikoja, ei vuosilomia, ei säänneltyä enimmäistyöikaa ei oikeutta järjestäytyä ammatillisesti. Tästä sitä säästöä sitten tulee. Kun tähän vielä lisätään ko. maan alhainen verotus, hyödyt valuvat yrityksen omistajille. Alhaisista palkoistahan ei mitään veroa edes pääse kertymään.
-------------------
Kuvailet nuo asiat aivan harhaanjohtavalla tavalla, ikään kuin yksikään suomalaisyritys olisi siirtänyt tuotantoaan pois Suomesta noiden syiden vuoksi.

Kai sinäkin nyt tiedät, että jokainen tuotantonsa muualle siirtänyt yritys on siirtänyt toimintansa muualle vain siksi, että Suomessa jatkettuna olisi seurauksena ollut joko asiakkaiden menetys liian korkeiden hintojen vuoksi tai toiminnan tappiollisuus ja konkurssi, jos hinnat olisi pudotettu kilpailijoiden tasolle pystymättä samalla sopeuttamaan myös kuluja kilpailijoiden tasolle.

Uskon sinun tajuavan näin simppelit talouden lait, ja siksi pidän aika alhaisena sitä tapaa, jolla yrität mustata suomalaisyritysten motiiveja "halpatyömaihin" siirtymisestä.

Jaba_43 kirjoitti:

Palkkakulu on kulu, minkä globaalit yritykset pyrkivät minimoimaan.
---------------------
Aivan kaikki yritykset ovat kautta aikojen pyrkineet minimoimaan palkkakulunsa. Ei yrityksen globaalisuus tuohon tuo mitään uutta.


Tämä tapahtuu niin, että yrityksen toiminnat siirretään Suomesta johonkin halpatyömaahan.
----------------
Noin käy jatkossakin ihan jokaisen yrityksen kohdalla, joka ei pysty Suomen palkka- ja verotasolla sisällyttämään työvoimakustannuksia tuotteen vientihintaan.


Tuossa maassa ei vähimmäispalkkasäännöksiä, ei irtisanomisaikoja, ei vuosilomia, ei säänneltyä enimmäistyöikaa ei oikeutta järjestäytyä ammatillisesti. Tästä sitä säästöä sitten tulee. Kun tähän vielä lisätään ko. maan alhainen verotus, hyödyt valuvat yrityksen omistajille. Alhaisista palkoistahan ei mitään veroa edes pääse kertymään.
-------------------
Kuvailet nuo asiat aivan harhaanjohtavalla tavalla, ikään kuin yksikään suomalaisyritys olisi siirtänyt tuotantoaan pois Suomesta noiden syiden vuoksi.

Kai sinäkin nyt tiedät, että jokainen tuotantonsa muualle siirtänyt yritys on siirtänyt toimintansa muualle vain siksi, että Suomessa jatkettuna olisi seurauksena ollut joko asiakkaiden menetys liian korkeiden hintojen vuoksi tai toiminnan tappiollisuus ja konkurssi, jos hinnat olisi pudotettu kilpailijoiden tasolle pystymättä samalla sopeuttamaan myös kuluja kilpailijoiden tasolle.

Uskon sinun tajuavan näin simppelit talouden lait, ja siksi pidän aika alhaisena sitä tapaa, jolla yrität mustata suomalaisyritysten motiiveja "halpatyömaihin" siirtymisestä.

Lue lisää

En tiennytkään, että yrityksillä on noin jaloja pyrkimyksiä. Ne siirtävät toimintojaan halpatyömaihin kilpailusyistä. OK, en ole vaan missään vielä nähnyt, että ne ovat näissä halpatyömaissa pahoitelleet sitä, että työntekijöiden irtisanominen on työnantajien mielivallan varassa, että minipalkkasääntöjä ei ole, että työaika- ja vuosilomasäännöstöjä ei ole, että työvoima ei saa järjestäytyä jne. Eivät ole pahoitelleet saati vaatineet muutosta tuollaiseen menoon. Lisäksi näissä maissa kuten Kiinassa käytetään yleisesti lapsityövoimaa. Ehkä suomalaisyritykset eivät sitä suoraan käytä, mutta alihankkijoita ei pidättele mikään moraali. Asiasta esitettiin joku kuukausi sitten oivallinen dokumenttikuvaus erään tehtaan työskentelyolosuhteista, lapsityövoiman käytöstä ja seurauksista, jos yritti keskustella ehdoista porukalla työantajan kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiennytkään, että yrityksillä on noin jaloja pyrkimyksiä. Ne siirtävät toimintojaan halpatyömaihin kilpailusyistä. OK, en ole vaan missään vielä nähnyt, että ne ovat näissä halpatyömaissa pahoitelleet sitä, että työntekijöiden irtisanominen on työnantajien mielivallan varassa, että minipalkkasääntöjä ei ole, että työaika- ja vuosilomasäännöstöjä ei ole, että työvoima ei saa järjestäytyä jne. Eivät ole pahoitelleet saati vaatineet muutosta tuollaiseen menoon. Lisäksi näissä maissa kuten Kiinassa käytetään yleisesti lapsityövoimaa. Ehkä suomalaisyritykset eivät sitä suoraan käytä, mutta alihankkijoita ei pidättele mikään moraali. Asiasta esitettiin joku kuukausi sitten oivallinen dokumenttikuvaus erään tehtaan työskentelyolosuhteista, lapsityövoiman käytöstä ja seurauksista, jos yritti keskustella ehdoista porukalla työantajan kanssa.

Lue lisää

Alat kaivella kaikki maailman ongelmat ja vihjailla siihen malliin ja kinata sen verran asenteellisesti, etten koe enää tätä keskusteluhaaraa mielekkääksi.

Sen olisin vielä toivonut, että kommentoisit avaukseesi antamaani vastinetta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000023005247

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiennytkään, että yrityksillä on noin jaloja pyrkimyksiä. Ne siirtävät toimintojaan halpatyömaihin kilpailusyistä. OK, en ole vaan missään vielä nähnyt, että ne ovat näissä halpatyömaissa pahoitelleet sitä, että työntekijöiden irtisanominen on työnantajien mielivallan varassa, että minipalkkasääntöjä ei ole, että työaika- ja vuosilomasäännöstöjä ei ole, että työvoima ei saa järjestäytyä jne. Eivät ole pahoitelleet saati vaatineet muutosta tuollaiseen menoon. Lisäksi näissä maissa kuten Kiinassa käytetään yleisesti lapsityövoimaa. Ehkä suomalaisyritykset eivät sitä suoraan käytä, mutta alihankkijoita ei pidättele mikään moraali. Asiasta esitettiin joku kuukausi sitten oivallinen dokumenttikuvaus erään tehtaan työskentelyolosuhteista, lapsityövoiman käytöstä ja seurauksista, jos yritti keskustella ehdoista porukalla työantajan kanssa.

Lue lisää

...toivoisin sinun antavan kommenttisi, on tämä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000023005724

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä tässä ole Herlinilta ja hänen kaltaisiltaan vaatinut katumusta ja synnintuntoon tulemista. Globaalina yrittäjänä Herlin kyllä sopeutuu globalisaatioon. Yrittäjän näkökulmastahan hänen ja omistajatahon tulonmuodostus on olenneisin. Kun yrityksellä menee hyvin, omistajilla menee myös hyvin. Globaalissa taloudessa palkansaajilla ja kansalaisyhteiskunnalla ei sitten enää menekään välttämättä kovin hyvin. Herlin ei ole tästä huolissaan eikä hänen kai siitä huolissaan tarvitsekaan olla paitsi yksittäisen kansalaisen roolissa.

Kirjojen lukeminen on yksi tapa saada lisää informaatiota. Sitä voi toki saada montaa muutakin kautta. Suosittelemani kirjat ovat sellaisia, joissa kaikenlaista informaatiota on kerätty ja tehty niistä sitten kirjoittajan synteesi. Minusta on terveellistä lukea myös sellaista, mikä ei ole yleisesti vallalla olevaa taloushokemaa. Minulle tällaisten kirjojen lukeminen tai informaation hankkiminen jossain toisessa muodossa on yhtä suurta oivallusta. Varsinkaan globaaleja muutoksia minun ja monen muunkin yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa kokemusperäisellä tiedolla jostain Suomesta käsin. Esim. Kortenin kirjat ovat siinä mielessä kiinoostavia, että kirjoittaja itse on toiminut monissa maissa kehitysyhteistyöpuuhissa ja hänellä on ihan kokemusperäistäkin tietoa globalisaation vaikutuksesta.

Muistellaanpa vain, että esim. sosialismi alkoi saada puhtia kuitenkin kirjoista kuten Marxin Pääomasta. Myös aikaisempien aikojen valistusfilosfit olivat kirjoittajia, joiden näkemykset vähitellen siirtyivät tosielämään. Einstein teoriat esitettiin kirjoissa ja koko avaruus- ja ydinteknologia on polkenut esille noista ideoista.

Chomsky muuten esittelee kirjassaan kaksi supervaltaa. Toinen on USA ja toinen on ainoa, joka sille pystyy pistämään kampoihin eli yleinen mielipide ja media.

Lue lisää

paljonkin kirjoista, ei siinä mitään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lähes kaikki kirjat tuntuvat parhailta silloin, kun ne tukevat omia näkemyksiä ja ennakkoluuloja. Sanotaan nyt vähän kauniimmin, että jos ne pystyvät perustelemaan minun näkemykseni paremmin kuin minä. Et kuitenkaan sanonut mitään konkreettista, joka olisi ravistellut sinun ajatuksiasi. Ne eivät aina olekaan mitään mukavia lukukokemuksia, mutta niistä oppii eniten. Mutta tuntuukin siltä, että sinä haluat opettaa noiden kirjojen avulla, ei oppia itse. Marx on ihan hyvä filosofi. Hänen historiankäsityksensä on vieläkin ajankohtainen. Uskon nykytilanteessa Marxin mukaisesti, että historian myllyt jauhavat eikä tämä ole lopullinen tilanne. Marx ei kuitenkaan moittinut kapitalisteja. Hänen mielestään ei heitä pidä moittia siitä, että he toteuttavat historiallista rooliaan. Marxilla oli kuitenkin monien muiden vikojen lisäksi sama vika kuin Dantella. Helvetin kuvaaminen onnistui paljon paremmin kuin taivaan. Ja reaalisosialismi (ainoa tunnettu sosialismi) teki vielä kaiken väärin. Minä en voi tulla muuhun tulokseen, että aatteen epäonnistuminen on sisäänrakennettu eli aatteessa on valuvika, kuten Suomen perustuslaissa. Olen aina ihmetellyt ja naureskellut, kun marksilaiset yrittävät keksiä salaliittoteorioita aatteensa epäonnistumisen syiksi. Sehän on mahdollisimman epämarksilaista. Eräässä postmodernismia kritisoivassa keskustelutilaisuudessa yliopistolla joku ulkomainen keskustelija sanoi hauskasti ranskalaisista sosialisteista, jotka etsivät lohtua postmodernismista. Hän totesi, että kun ranskalaisille sosialisteille on valjennut, että heidäbn aatteensa ei vastaa tosiasioita, he toteavat, että sitä pahempi tosiasioille. Minusta sinussa on jotain samaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiennytkään, että yrityksillä on noin jaloja pyrkimyksiä. Ne siirtävät toimintojaan halpatyömaihin kilpailusyistä. OK, en ole vaan missään vielä nähnyt, että ne ovat näissä halpatyömaissa pahoitelleet sitä, että työntekijöiden irtisanominen on työnantajien mielivallan varassa, että minipalkkasääntöjä ei ole, että työaika- ja vuosilomasäännöstöjä ei ole, että työvoima ei saa järjestäytyä jne. Eivät ole pahoitelleet saati vaatineet muutosta tuollaiseen menoon. Lisäksi näissä maissa kuten Kiinassa käytetään yleisesti lapsityövoimaa. Ehkä suomalaisyritykset eivät sitä suoraan käytä, mutta alihankkijoita ei pidättele mikään moraali. Asiasta esitettiin joku kuukausi sitten oivallinen dokumenttikuvaus erään tehtaan työskentelyolosuhteista, lapsityövoiman käytöstä ja seurauksista, jos yritti keskustella ehdoista porukalla työantajan kanssa.

Lue lisää

Kun luin tämän ketjun niin en voi kuin ihmetellä. En tiedä taustaasi, esim koulutustasi, mutta ei se ilmeisesti kovin korkea ole koska et näytä ymmärtävän kokonaisuuksista yhtään mitään. Toki moni ymmärtää asioita ihan kansakoulupohjaltakin. Kehottaisin siis hakeutumaan vaikka työväenopiston kursseille, lisäsivistys saattaisi avata silmiäsi.

Yritykselle on tärkeintä että se saa tuotteensa markkinoille edullisemmin kuin kilpailijat, muutoin asiakas tai kuluttaja valitsee jonkun toisen valmistajan tuotteen. Korkeamman hinnan voi saada ainoistaan laadukkaammalla tuotteella. Hinta-laatusuhde pitää siis olla kilpailukykyinen.

Tuotteen loppuhinta muodostuu monista eri tuotannontekijöistä, raaka-aineista, kuljetuksista, valmistusprosessista, markkinoitikuluista, työkustannuksista jne. Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa, ei yksin henkilöstökulujaan kuten sinä intät, vaan ihan kaikki muutkin kulut.

Suomessa kaikki tuppaa olemaan kalliimpaa, kuljetukset hurjasti verotetun polttoaineen ja syrjäisen sijaintimme vuoksi, työn hinta palkan isojen sivukulujen vuoksi ja jopa kiinteistöt korkeiden rakennus- ja ylläpitokulujen vuoksi. Vaikka meilä on korkea tuottavuus ja olemme maailman kilpailukykyisimpiä kansantalouksia, ei bulkkituotanto täällä ole enää kannattavaa, ei kunnolla edes sellussa ja paperissakaan.

ymmärrystä samalla kirjoitti:

Kun luin tämän ketjun niin en voi kuin ihmetellä. En tiedä taustaasi, esim koulutustasi, mutta ei se ilmeisesti kovin korkea ole koska et näytä ymmärtävän kokonaisuuksista yhtään mitään. Toki moni ymmärtää asioita ihan kansakoulupohjaltakin. Kehottaisin siis hakeutumaan vaikka työväenopiston kursseille, lisäsivistys saattaisi avata silmiäsi.

Yritykselle on tärkeintä että se saa tuotteensa markkinoille edullisemmin kuin kilpailijat, muutoin asiakas tai kuluttaja valitsee jonkun toisen valmistajan tuotteen. Korkeamman hinnan voi saada ainoistaan laadukkaammalla tuotteella. Hinta-laatusuhde pitää siis olla kilpailukykyinen.

Tuotteen loppuhinta muodostuu monista eri tuotannontekijöistä, raaka-aineista, kuljetuksista, valmistusprosessista, markkinoitikuluista, työkustannuksista jne. Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset pyrkivät minimoimaan kulunsa, ei yksin henkilöstökulujaan kuten sinä intät, vaan ihan kaikki muutkin kulut.

Suomessa kaikki tuppaa olemaan kalliimpaa, kuljetukset hurjasti verotetun polttoaineen ja syrjäisen sijaintimme vuoksi, työn hinta palkan isojen sivukulujen vuoksi ja jopa kiinteistöt korkeiden rakennus- ja ylläpitokulujen vuoksi. Vaikka meilä on korkea tuottavuus ja olemme maailman kilpailukykyisimpiä kansantalouksia, ei bulkkituotanto täällä ole enää kannattavaa, ei kunnolla edes sellussa ja paperissakaan.

Lue lisää

Neljässä lyhyessä kappaleessa yritystalouden muutaman opintoviikon oppimäärän kiteytys.

Ja kaikki faktaa ihan ilman politiikkaa.

olen oppinut kirjoitti:

paljonkin kirjoista, ei siinä mitään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lähes kaikki kirjat tuntuvat parhailta silloin, kun ne tukevat omia näkemyksiä ja ennakkoluuloja. Sanotaan nyt vähän kauniimmin, että jos ne pystyvät perustelemaan minun näkemykseni paremmin kuin minä. Et kuitenkaan sanonut mitään konkreettista, joka olisi ravistellut sinun ajatuksiasi. Ne eivät aina olekaan mitään mukavia lukukokemuksia, mutta niistä oppii eniten. Mutta tuntuukin siltä, että sinä haluat opettaa noiden kirjojen avulla, ei oppia itse. Marx on ihan hyvä filosofi. Hänen historiankäsityksensä on vieläkin ajankohtainen. Uskon nykytilanteessa Marxin mukaisesti, että historian myllyt jauhavat eikä tämä ole lopullinen tilanne. Marx ei kuitenkaan moittinut kapitalisteja. Hänen mielestään ei heitä pidä moittia siitä, että he toteuttavat historiallista rooliaan. Marxilla oli kuitenkin monien muiden vikojen lisäksi sama vika kuin Dantella. Helvetin kuvaaminen onnistui paljon paremmin kuin taivaan. Ja reaalisosialismi (ainoa tunnettu sosialismi) teki vielä kaiken väärin. Minä en voi tulla muuhun tulokseen, että aatteen epäonnistuminen on sisäänrakennettu eli aatteessa on valuvika, kuten Suomen perustuslaissa. Olen aina ihmetellyt ja naureskellut, kun marksilaiset yrittävät keksiä salaliittoteorioita aatteensa epäonnistumisen syiksi. Sehän on mahdollisimman epämarksilaista. Eräässä postmodernismia kritisoivassa keskustelutilaisuudessa yliopistolla joku ulkomainen keskustelija sanoi hauskasti ranskalaisista sosialisteista, jotka etsivät lohtua postmodernismista. Hän totesi, että kun ranskalaisille sosialisteille on valjennut, että heidäbn aatteensa ei vastaa tosiasioita, he toteavat, että sitä pahempi tosiasioille. Minusta sinussa on jotain samaa.

Lue lisää

Sosialismin aatteen valuvika syntyi siitä, että idealistinen kansanvalta muodostui puoluediktatuuriksi ja monopolistiseksi valtionkapitalismiksi, jossa ulkomaankauppaa käytiin - ei markkinoilla - vaan bilateraalisin tavaranvaihtosopimuksin muiden maiden kanssa.

Ei tuollainen onnistu. Sosialistinenkin idealismi kuolee omaan mahdottmuuteensa heti, kun ihminen astuu prosessiin oman vallanhalunsa, ahneutensa ja kunnianhimonsa kanssa. Näitä geeniperittyjä ominaisuuksia ei meistä mikään idealismi ole koskaan kitkenyt.

Vapa markkinatalous on edottomasti - ainakin toistaiseksi - tehokkain järjestelmä tuottamaan inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamisessa tarvittavat aineelliset resurssit. Tämän on avoimesti myöntänyt ent. SKDL:n kansanedustaja, kommunistipappi Terho Pursiainenkin.

Jaba_43 kirjoitti:

Sosialismin aatteen valuvika syntyi siitä, että idealistinen kansanvalta muodostui puoluediktatuuriksi ja monopolistiseksi valtionkapitalismiksi, jossa ulkomaankauppaa käytiin - ei markkinoilla - vaan bilateraalisin tavaranvaihtosopimuksin muiden maiden kanssa.

Ei tuollainen onnistu. Sosialistinenkin idealismi kuolee omaan mahdottmuuteensa heti, kun ihminen astuu prosessiin oman vallanhalunsa, ahneutensa ja kunnianhimonsa kanssa. Näitä geeniperittyjä ominaisuuksia ei meistä mikään idealismi ole koskaan kitkenyt.

Vapa markkinatalous on edottomasti - ainakin toistaiseksi - tehokkain järjestelmä tuottamaan inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamisessa tarvittavat aineelliset resurssit. Tämän on avoimesti myöntänyt ent. SKDL:n kansanedustaja, kommunistipappi Terho Pursiainenkin.

Lue lisää

Kliseiden sylkeminen ei ole ajattelua.

Talouden lisäksi et näemmä ymmärrä ajatushistoriasta mitään.

Täsmennetään kliseitä. Kuka ensimmäisenä puhui idealismista? Mistä sinä olet tällaisen sanan oppinut?

valuviat kirjoitti:

Kliseiden sylkeminen ei ole ajattelua.

Talouden lisäksi et näemmä ymmärrä ajatushistoriasta mitään.

Täsmennetään kliseitä. Kuka ensimmäisenä puhui idealismista? Mistä sinä olet tällaisen sanan oppinut?

Lue lisää

...näkyvät siinä, että niitä vain heitellään.

Perustelematta ensimmäistäkään, niin kuin sinulla on tapana.

Oletko koskaan kommentoinut edellisen viestin sisältöä?

Tuskin olet. Tarkoitukjsesi näyttää olevan vain kirjoittajan ivaaminen tyhjillä tokaisuilla ja omien kysymystesi kylväminen.

Jos haluat jatkaa keskustelua minun kanssani, niin tyylisi pitää muuttua. Tästä lähtien en enää kommentoi tämän tyyppisiä tokaisujasi.

Jaba_43 kirjoitti:

...näkyvät siinä, että niitä vain heitellään.

Perustelematta ensimmäistäkään, niin kuin sinulla on tapana.

Oletko koskaan kommentoinut edellisen viestin sisältöä?

Tuskin olet. Tarkoitukjsesi näyttää olevan vain kirjoittajan ivaaminen tyhjillä tokaisuilla ja omien kysymystesi kylväminen.

Jos haluat jatkaa keskustelua minun kanssani, niin tyylisi pitää muuttua. Tästä lähtien en enää kommentoi tämän tyyppisiä tokaisujasi.

Lue lisää

Kuvaat hyvin sitä vaikutelmaa jonka itse teet minun silmissäni. Et koskaan keskity ajattelemaan tai selvittämään itsellesi yhtäkään niistä käsitesisällöistä joita kliseenomaisesti syydät kanssakeskustelijoidesi silmille.

Tuo idealismi on siitä herkullinen käsite nyt suuhusi eksyneenä, että sen otti käyttöön, sellaisessa merkityksessä jossa sinäkin sitä nyt ihan luontevasti ja tippakaan ajattelematta huotelet, itse Karl Marx.

Marx oli se joka nimitti idealismiksi sellaisen teoretisoinnin jolle ei ollut materiaalista pohjaa reaalitodellisuudessa. Näin määritellessään Marx hyödynsi yhteiskunta-ajatteluun samaa korrespondenssia korostanutta katesiolaista kaavaa, jonka ansiosta luonnontieteetkin saivat nousunsa.

Mukavaa että tuo Marxin aatteellinen valuvika on nyt päätynyt sitten sinunkin suuhusi aidolla kokoomuslaisella klisesellä pintaliidolla silattuna.

Mutta älä välitä. Ajatuksissasi ei ole päätä eikä häntää yleensäkään -- jos niitä ajatuksina tarkastellaan. Niitä täytyy kuitenkin pitää vain kliseeautomaatin refleksinomaisena sanansuoltona. Jännää sinänsä että joku saa jotain tyydytystä ajatuksettomasta sanankäytöstä.

arvaas mitä kirjoitti:

Kuvaat hyvin sitä vaikutelmaa jonka itse teet minun silmissäni. Et koskaan keskity ajattelemaan tai selvittämään itsellesi yhtäkään niistä käsitesisällöistä joita kliseenomaisesti syydät kanssakeskustelijoidesi silmille.

Tuo idealismi on siitä herkullinen käsite nyt suuhusi eksyneenä, että sen otti käyttöön, sellaisessa merkityksessä jossa sinäkin sitä nyt ihan luontevasti ja tippakaan ajattelematta huotelet, itse Karl Marx.

Marx oli se joka nimitti idealismiksi sellaisen teoretisoinnin jolle ei ollut materiaalista pohjaa reaalitodellisuudessa. Näin määritellessään Marx hyödynsi yhteiskunta-ajatteluun samaa korrespondenssia korostanutta katesiolaista kaavaa, jonka ansiosta luonnontieteetkin saivat nousunsa.

Mukavaa että tuo Marxin aatteellinen valuvika on nyt päätynyt sitten sinunkin suuhusi aidolla kokoomuslaisella klisesellä pintaliidolla silattuna.

Mutta älä välitä. Ajatuksissasi ei ole päätä eikä häntää yleensäkään -- jos niitä ajatuksina tarkastellaan. Niitä täytyy kuitenkin pitää vain kliseeautomaatin refleksinomaisena sanansuoltona. Jännää sinänsä että joku saa jotain tyydytystä ajatuksettomasta sanankäytöstä.

Lue lisää

Näytät saavan oman tyydytyksesi erilaisella sanansuoltamisella kuin minä, mutta jos huomaat, se ei ole minusta niin jännää, että ryhtyisin sen vuoksi kommentoimaan millainen keskustelija sinä olet.

Oletan, ettet jatkossa pety, jos en tämän tyylisiä juttujasi enää kommentoi.

arvaas mitä kirjoitti:

Kuvaat hyvin sitä vaikutelmaa jonka itse teet minun silmissäni. Et koskaan keskity ajattelemaan tai selvittämään itsellesi yhtäkään niistä käsitesisällöistä joita kliseenomaisesti syydät kanssakeskustelijoidesi silmille.

Tuo idealismi on siitä herkullinen käsite nyt suuhusi eksyneenä, että sen otti käyttöön, sellaisessa merkityksessä jossa sinäkin sitä nyt ihan luontevasti ja tippakaan ajattelematta huotelet, itse Karl Marx.

Marx oli se joka nimitti idealismiksi sellaisen teoretisoinnin jolle ei ollut materiaalista pohjaa reaalitodellisuudessa. Näin määritellessään Marx hyödynsi yhteiskunta-ajatteluun samaa korrespondenssia korostanutta katesiolaista kaavaa, jonka ansiosta luonnontieteetkin saivat nousunsa.

Mukavaa että tuo Marxin aatteellinen valuvika on nyt päätynyt sitten sinunkin suuhusi aidolla kokoomuslaisella klisesellä pintaliidolla silattuna.

Mutta älä välitä. Ajatuksissasi ei ole päätä eikä häntää yleensäkään -- jos niitä ajatuksina tarkastellaan. Niitä täytyy kuitenkin pitää vain kliseeautomaatin refleksinomaisena sanansuoltona. Jännää sinänsä että joku saa jotain tyydytystä ajatuksettomasta sanankäytöstä.

Lue lisää

eli parituhatta vuotta. Kyllä idealismin käsitteen toi ensimmäisen kerran esiin Platon muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Marx omaksui sen Hegeliltä, mutta tietysti Platon, Hegel ja Marx määrittelivät sen eri tavalla, mutta ei Marxin tulkinta ole mitenkään ainoa oikea. Miten se on tuon pintaliidon laita itselläsi.

jonkun verran, kirjoitti:

eli parituhatta vuotta. Kyllä idealismin käsitteen toi ensimmäisen kerran esiin Platon muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Marx omaksui sen Hegeliltä, mutta tietysti Platon, Hegel ja Marx määrittelivät sen eri tavalla, mutta ei Marxin tulkinta ole mitenkään ainoa oikea. Miten se on tuon pintaliidon laita itselläsi.

Lue lisää

Idealismia ei tässä nyt tarkastella antiikin ajattelun ja filosofien kontekstissa, eikä monessa muussakaan, vaan nimenomaan siinä Jaban käyttämässä ajatuskuviossa, joka käsitesisällöllisesti vastaa Marxin aikanaan "Saksalaisessa ideologiassa" käyttämää opillisuuteen viittaavaa termiä "ideologia". Kas, Marx oli todellakin se joka alkoi käyttää tätä sanaa ei suinkaan missään puhtaassa tietoisuusdiskurssissa, vaan nimenomaan rakenteellisessa merkityksessä, ikään kuin negatiivisessä sävyssä. Ideologi oli Marxille hämäräveikko joka opeillaan peitti materiaalisen todellisuuden näkymästä. Tämä vastaa merkityssisällöltään siis tapaa jolla nyt haukutaan "idealisteiksi" niitä joilla ei ole samaa todellisuuskosketusta johon haukkuja itse on oman todellisuudentajunsa leimannut.

kytkennät kirjoitti:

Idealismia ei tässä nyt tarkastella antiikin ajattelun ja filosofien kontekstissa, eikä monessa muussakaan, vaan nimenomaan siinä Jaban käyttämässä ajatuskuviossa, joka käsitesisällöllisesti vastaa Marxin aikanaan "Saksalaisessa ideologiassa" käyttämää opillisuuteen viittaavaa termiä "ideologia". Kas, Marx oli todellakin se joka alkoi käyttää tätä sanaa ei suinkaan missään puhtaassa tietoisuusdiskurssissa, vaan nimenomaan rakenteellisessa merkityksessä, ikään kuin negatiivisessä sävyssä. Ideologi oli Marxille hämäräveikko joka opeillaan peitti materiaalisen todellisuuden näkymästä. Tämä vastaa merkityssisällöltään siis tapaa jolla nyt haukutaan "idealisteiksi" niitä joilla ei ole samaa todellisuuskosketusta johon haukkuja itse on oman todellisuudentajunsa leimannut.

Lue lisää

kirjoitti:

"Kuka ensimmäisenä puhui idealismista? Mistä sinä olet tällaisen sanan oppinut?"

ja vastasi, että Marx.

En minä Herlinia yrittäjänä ole haukkunutkaan. Herlinien yrityssuku on saanut paljon menestystä aikaan. Kone ja Cargotec ovat maamme parhaita yrityksiä.

Kyse on näkökulmasta. Onko meille suomalaisille tärkeää se, että Herlininkin yritykset menestyvät, mutta menestymisen hedelmät valuvat entistä enemmän hyödyttämään muita kuin suomalaisten ihmisten enemmistöä.

Sinulla on Oiva todella merkillinen käsitys asioista. Se että olemme mukanan EU:ssa ja WTO:ssa ym. merkitsee sinun mukaasi sopeutumispakkoa monikansallisten yritysten luomaan globaaliin talouteen. Minä taas olen nähnyt näissä orgaaneissa mahdollisuuden edes jollain lailla kahlita yritysten valtaa. Varmaan yritykset ovat asettaneet toiveita siitä, miten asiat pitäisi WTO:ssa ratkaista, mutta päätöksentekijät ovat näissä orgaaneissa valittu poliittisin perustein. Se antaa edes toivoa siitä, että ihmisten etukin huomioidaan.

Miten ihmeessä voisimme välttää globalisaation haitalliset vaiktukset, jos emme kuuluisi EU:hun. Sveitsi ja Norjako ovat jotenkin sivusta globalisaatoista. Minusta asia on päinvastoin. EU tarjoaa riittävän suuren ja mahtavan voiman vastustaa uusliberalismin voittokulkua, jos vain halua on.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on Oiva todella merkillinen käsitys asioista. Se että olemme mukanan EU:ssa ja WTO:ssa ym. merkitsee sinun mukaasi sopeutumispakkoa monikansallisten yritysten luomaan globaaliin talouteen. Minä taas olen nähnyt näissä orgaaneissa mahdollisuuden edes jollain lailla kahlita yritysten valtaa. Varmaan yritykset ovat asettaneet toiveita siitä, miten asiat pitäisi WTO:ssa ratkaista, mutta päätöksentekijät ovat näissä orgaaneissa valittu poliittisin perustein. Se antaa edes toivoa siitä, että ihmisten etukin huomioidaan.

Miten ihmeessä voisimme välttää globalisaation haitalliset vaiktukset, jos emme kuuluisi EU:hun. Sveitsi ja Norjako ovat jotenkin sivusta globalisaatoista. Minusta asia on päinvastoin. EU tarjoaa riittävän suuren ja mahtavan voiman vastustaa uusliberalismin voittokulkua, jos vain halua on.

Lue lisää

... maailmankaupan vapautta eli globalisaatiota. Norja ja Sveitsi ovat WTO:ssa ja Norja on lisäksi sitöutunut EU:n ETA:n kautta. Lisäksi nuo maat ovat kehittyneitä talousmaita ja ymmärtävät, että globalisaatio on niille kokonaisuudessaan myönteinen asia. Niin se on meillekin; siihen vain on sopeuduttava ja se vaatii valtarakenteisiinkin muutosta esimerkiksi niin, että SAK:n jyräävä sekä taloudellinen että poliittinen valta tulee vähenemään.

oivahärkönen kirjoitti:

... maailmankaupan vapautta eli globalisaatiota. Norja ja Sveitsi ovat WTO:ssa ja Norja on lisäksi sitöutunut EU:n ETA:n kautta. Lisäksi nuo maat ovat kehittyneitä talousmaita ja ymmärtävät, että globalisaatio on niille kokonaisuudessaan myönteinen asia. Niin se on meillekin; siihen vain on sopeuduttava ja se vaatii valtarakenteisiinkin muutosta esimerkiksi niin, että SAK:n jyräävä sekä taloudellinen että poliittinen valta tulee vähenemään.

Lue lisää

Maailmankaupan vapaus voi olla erityyppistä vapautta. Ei se mitään vaihtoehdotonta ja ehdotonta vapautta ole. Voidaan valita monikansallisille yrityksille sopiva vastuuton vapaus tai sitten sopia vielä täydellisemmästä vapaudesta eli sellaisesta, missä vapaan toiminnan seurauksille löytyy myös aiheuttajavastuulliset. Esim. ympäristön saastuttamiselle pitäisi löytyä aiheuttajavastuullinen taho.

Mielipiteesi oudoksuttaa minua todella suuresti. Globalisaatio keskeinen sisältö on julkisen talouden alasajo. Verotuksen minimoimispyrkimys johtaa vääjämättä tähän useissa maissa. Se merkitsee myös valtioiden alasajoa tai ainakin niiden merkityksen muuntamista ns. yövartijavaltioiksi, joiden ainoa tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Luulin tähän asti, että tällainen kehitys on vastoin kaikkia kepulaisuuden arvoja, mutta ehkä olin tässä naivi ja täysin väärässä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maailmankaupan vapaus voi olla erityyppistä vapautta. Ei se mitään vaihtoehdotonta ja ehdotonta vapautta ole. Voidaan valita monikansallisille yrityksille sopiva vastuuton vapaus tai sitten sopia vielä täydellisemmästä vapaudesta eli sellaisesta, missä vapaan toiminnan seurauksille löytyy myös aiheuttajavastuulliset. Esim. ympäristön saastuttamiselle pitäisi löytyä aiheuttajavastuullinen taho.

Mielipiteesi oudoksuttaa minua todella suuresti. Globalisaatio keskeinen sisältö on julkisen talouden alasajo. Verotuksen minimoimispyrkimys johtaa vääjämättä tähän useissa maissa. Se merkitsee myös valtioiden alasajoa tai ainakin niiden merkityksen muuntamista ns. yövartijavaltioiksi, joiden ainoa tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Luulin tähän asti, että tällainen kehitys on vastoin kaikkia kepulaisuuden arvoja, mutta ehkä olin tässä naivi ja täysin väärässä.

Lue lisää

Eikä maailmankauppaa pyritä vapauttamaan juuri kehittyvien maidenkin hyväksi? Siksi, ettei suljetuilla markkinoilla vallitsisi kapitalistin riisto, vaan kilpailua tulisi rajan takaa, jos ei muuten?

Mielipidepankki kirjoitti:

Maailmankaupan vapaus voi olla erityyppistä vapautta. Ei se mitään vaihtoehdotonta ja ehdotonta vapautta ole. Voidaan valita monikansallisille yrityksille sopiva vastuuton vapaus tai sitten sopia vielä täydellisemmästä vapaudesta eli sellaisesta, missä vapaan toiminnan seurauksille löytyy myös aiheuttajavastuulliset. Esim. ympäristön saastuttamiselle pitäisi löytyä aiheuttajavastuullinen taho.

Mielipiteesi oudoksuttaa minua todella suuresti. Globalisaatio keskeinen sisältö on julkisen talouden alasajo. Verotuksen minimoimispyrkimys johtaa vääjämättä tähän useissa maissa. Se merkitsee myös valtioiden alasajoa tai ainakin niiden merkityksen muuntamista ns. yövartijavaltioiksi, joiden ainoa tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Luulin tähän asti, että tällainen kehitys on vastoin kaikkia kepulaisuuden arvoja, mutta ehkä olin tässä naivi ja täysin väärässä.

Lue lisää

Aika oudolla tavalla väität, että globalisaation tarkoitus olisi libertaristinen julkisen talouden alasajo ja yövartijavaltioiden aikaansaaminen.

Se voi olla joidenkin poliittisten liikkeiden tarkoitus, mutta ne ovat häviävän pienenä vähemmistönä globaalisti ajatellen, kun poliitinen valta maailmalla on 80-prosenttisesti maltillisilla oikeistopuolueilla, aidoilla liberaalipuolueilla (ei talouslibertaristeilla) ja vastuullisilla vasemmistoliikkeillä.

Verotuksen minimointikan ei tähtää yövartijavaltioiden synnyttämiseen, vaan hintakilpailukyvun ylläpitoon, koska aivan jokainen vero on aina saatava ansaituksi markkinoilta, tuotteiden hinnassa.

Jaba_43 kirjoitti:

Eikä maailmankauppaa pyritä vapauttamaan juuri kehittyvien maidenkin hyväksi? Siksi, ettei suljetuilla markkinoilla vallitsisi kapitalistin riisto, vaan kilpailua tulisi rajan takaa, jos ei muuten?

Lue lisää

Kyllä vapauttamista pitäisi edistää juuri siihen suuntaan eli vapaaseen markkinatalouteen, missä on yhteisiä vähimmäisnormeja esim. ympäristön osalta sekä sallitaan työvoiman ammatillinen järjestäytyminen. Nyt ollaan tilanteessa, missä kehtismaiden rajansisäinen riistokapitalismi vain vaihtuu ulkoiseen, joka ryövää lisäksi maan raaka-ainevarannot. Hyvä esimerkki nopeasta ryöväämistaloudesta on ollut läntinen Afrikka, joka on sen jälkeen voitu palauttaa erilaisten paikallisten rikollisjengien hallintaan. En kehottaisi edes vaarallisiin paikkoihin työkseen hakeutuvaa toimittaja Rauli Virtasta työntämään nokkaansa tähän takapajulaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä vapauttamista pitäisi edistää juuri siihen suuntaan eli vapaaseen markkinatalouteen, missä on yhteisiä vähimmäisnormeja esim. ympäristön osalta sekä sallitaan työvoiman ammatillinen järjestäytyminen. Nyt ollaan tilanteessa, missä kehtismaiden rajansisäinen riistokapitalismi vain vaihtuu ulkoiseen, joka ryövää lisäksi maan raaka-ainevarannot. Hyvä esimerkki nopeasta ryöväämistaloudesta on ollut läntinen Afrikka, joka on sen jälkeen voitu palauttaa erilaisten paikallisten rikollisjengien hallintaan. En kehottaisi edes vaarallisiin paikkoihin työkseen hakeutuvaa toimittaja Rauli Virtasta työntämään nokkaansa tähän takapajulaan.

Lue lisää

Itse uskon, että globalisoitumisen seurauksena tapahtuu myös kehittyvien maiden teollistumista ja elintason nousua, mistä seuraa koulutustason paraneminen, demokratian kehittyminen diktatuurien rinnalle ja vapaammat puitteet muullekin kansaqlaistoiminnalle, kuten ay-liikkeelle.

Tämä ei kuitenkaan tapahdu kehittyvissä maissa nappia kääntämällä nyt, niin kuin vastaava kehitys ei tapahtunut nappia kääntämällä Suomessakaan, kun teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla ja muuttui kansalaissotien, lapuanliikkeiden, jyrkkien yhteiskunnallisten kahtiajakojen ja valtavien lakkoilukausien kautta palveluvaltaisemman yhteiskunnan kehittymiseksi vasta vajaat 50 vuotta sitten.

Jaba_43 kirjoitti:

Aika oudolla tavalla väität, että globalisaation tarkoitus olisi libertaristinen julkisen talouden alasajo ja yövartijavaltioiden aikaansaaminen.

Se voi olla joidenkin poliittisten liikkeiden tarkoitus, mutta ne ovat häviävän pienenä vähemmistönä globaalisti ajatellen, kun poliitinen valta maailmalla on 80-prosenttisesti maltillisilla oikeistopuolueilla, aidoilla liberaalipuolueilla (ei talouslibertaristeilla) ja vastuullisilla vasemmistoliikkeillä.

Verotuksen minimointikan ei tähtää yövartijavaltioiden synnyttämiseen, vaan hintakilpailukyvun ylläpitoon, koska aivan jokainen vero on aina saatava ansaituksi markkinoilta, tuotteiden hinnassa.

Lue lisää

Poliitikoissa voi olla vielä vähän niitä, joiden tavoitteet ovat uusliberalististisen politiikan tavoitteita. Sen sijaan monikansallisten yritysten johto ja suuromistajat ovat täysillä tuon talousopin puolesta. Homma toimii niin, että valtioita kilpalutetaan sillä, mikä pystyy antamaan edullisimmat ehdot, jotta yritys investoisi maahan. Tämä johtaa puolestaan kierteeseen, missä muidenkin valtioiden pitää tinkiä yritysten hyväksi ehdoissaan.

Se pirullisen toimiva systeemi ja luultavasti aivan parhaita systeemejä, mitä kapitalismi on kehittänyt. Sitä vastaan on hyvin vaikea taistella niin kauan kun löytyy halukkaita valtioita. Halukkaita olemaan välittämättä kansalaisistaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Poliitikoissa voi olla vielä vähän niitä, joiden tavoitteet ovat uusliberalististisen politiikan tavoitteita. Sen sijaan monikansallisten yritysten johto ja suuromistajat ovat täysillä tuon talousopin puolesta. Homma toimii niin, että valtioita kilpalutetaan sillä, mikä pystyy antamaan edullisimmat ehdot, jotta yritys investoisi maahan. Tämä johtaa puolestaan kierteeseen, missä muidenkin valtioiden pitää tinkiä yritysten hyväksi ehdoissaan.

Se pirullisen toimiva systeemi ja luultavasti aivan parhaita systeemejä, mitä kapitalismi on kehittänyt. Sitä vastaan on hyvin vaikea taistella niin kauan kun löytyy halukkaita valtioita. Halukkaita olemaan välittämättä kansalaisistaan.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että kapitalismi, pyrkiessään maksimoimaan sijoitetun pääoman tuoton, pyrkii siihen monenlaisin keinoin.

Minusta kuitenkin liitoittelet aika rankasti globaalin kapitalismin huonoja puolia - joita en pyri kieltämään - ja yleistät ne erittäin yksipuolisesti.

Ota huomioon, että kapitalistikin kaipaa koulutettua henkilöstöä, vakaita yhteiskunnallisia oloja, ostovoimaisia markkinoita, henkilöstönsä sitoutumista yritykseen... koaka kaikki tämä säästää myös yrityksen kuluja, kun monet ongelmat vähenevät.

Ota myös huomioon, että moni kuvaamasi ongelma koskee ainoastaan sellaista teollista työtä, jossa työntekijöiden panos on joko lihastyövoiman myyminen tai teollisen prosessin kokoonpanotyö.

Tällaisen työn osuus on huimasti vähentynyt, kun on siirrytty teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan ja vähenee edelleen kun siirrytään informaatiointensiiviseen yteiskuntaan, jossa kilpailuvaltteina vat erittäin korkea koulutustaso, innovatiivisuus ja uuden teknologian kehittäminen. Olet siis pahasti metsässä, kun globalisaatio-käsitteen kautta liioittelet työnantajan ja työntekijän suhteen olevan riistokapitalistin ja riistetyn työväen ristiriidan ja yleistät sen koskemaan kaikkea yritystoimintaa ja kaikkea työn tekemistä.

Toimit mielikuvakirjoittelussasi taas aivan samoin eväin kuin Jäätteenmäki: vääristellen, vihjaillen, liioitellen ja yleistäen sellaista, mitä ei yleistää voi eikä pidä, jos haluaa olla rehellinen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maailmankaupan vapaus voi olla erityyppistä vapautta. Ei se mitään vaihtoehdotonta ja ehdotonta vapautta ole. Voidaan valita monikansallisille yrityksille sopiva vastuuton vapaus tai sitten sopia vielä täydellisemmästä vapaudesta eli sellaisesta, missä vapaan toiminnan seurauksille löytyy myös aiheuttajavastuulliset. Esim. ympäristön saastuttamiselle pitäisi löytyä aiheuttajavastuullinen taho.

Mielipiteesi oudoksuttaa minua todella suuresti. Globalisaatio keskeinen sisältö on julkisen talouden alasajo. Verotuksen minimoimispyrkimys johtaa vääjämättä tähän useissa maissa. Se merkitsee myös valtioiden alasajoa tai ainakin niiden merkityksen muuntamista ns. yövartijavaltioiksi, joiden ainoa tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Luulin tähän asti, että tällainen kehitys on vastoin kaikkia kepulaisuuden arvoja, mutta ehkä olin tässä naivi ja täysin väärässä.

Lue lisää

... että EU ja WTO ovat järjestöjä, jotka edistävät maailmankaupan vapautta.

Globalisaatiolla ei ole tarkoiteta julkisen talouden alasajoa vaan se tarkoittaa toimia ja olotilaa, jotka koskettavat koko maapalloa. Nykyään yhteyksien paraneminen ja maailmankaupan ja valuuttamarkkinoiden yhä suurempi maailmanlaajuinen vapaus lisäävät glomalisaatiota.

Suomen demarit, näköjään Mpp mukaanlukien, ovat vai ruvenneet pelottelemaan globalisaaatiolla ja tarkoitushakuisesti hakevat sanalle aivan väärän ja suppean merkityksen "julkisen talouden alasajo". Tällä puuhalla he käyvät kepun ja muiden porvareiden kimppuun näin vaalien alla väittäen sanan tarkoittavan tuota ja porvarien ajavan tuollaista globalisaatiota.

oivahärkönen kirjoitti:

... että EU ja WTO ovat järjestöjä, jotka edistävät maailmankaupan vapautta.

Globalisaatiolla ei ole tarkoiteta julkisen talouden alasajoa vaan se tarkoittaa toimia ja olotilaa, jotka koskettavat koko maapalloa. Nykyään yhteyksien paraneminen ja maailmankaupan ja valuuttamarkkinoiden yhä suurempi maailmanlaajuinen vapaus lisäävät glomalisaatiota.

Suomen demarit, näköjään Mpp mukaanlukien, ovat vai ruvenneet pelottelemaan globalisaaatiolla ja tarkoitushakuisesti hakevat sanalle aivan väärän ja suppean merkityksen "julkisen talouden alasajo". Tällä puuhalla he käyvät kepun ja muiden porvareiden kimppuun näin vaalien alla väittäen sanan tarkoittavan tuota ja porvarien ajavan tuollaista globalisaatiota.

Lue lisää

Globalisaation seurauksena on julkisen talouden alasajo. EU ja WTO edistävät kyllä globalisaatiota, mutta sinä et ymmärrä sitä, että globalisaatio voi kehittyä joko monikansallisten yritysten ehdoilla taikka kansalaisten ehdoilla.

Minä en ole huolissani globalisaatiosta kansallisen ensisijaisesti päätöksenteon näkökulmasta. Olivatpa vallassa demarit tai Kokoomus, globalisaatiojuna menee omalla vauhdillaan. Sen pysäyttämiseksi tarvitaan isompia voimia, yleistä kansalaismielipiteen vastustavaa voimia globaalisti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Globalisaation seurauksena on julkisen talouden alasajo. EU ja WTO edistävät kyllä globalisaatiota, mutta sinä et ymmärrä sitä, että globalisaatio voi kehittyä joko monikansallisten yritysten ehdoilla taikka kansalaisten ehdoilla.

Minä en ole huolissani globalisaatiosta kansallisen ensisijaisesti päätöksenteon näkökulmasta. Olivatpa vallassa demarit tai Kokoomus, globalisaatiojuna menee omalla vauhdillaan. Sen pysäyttämiseksi tarvitaan isompia voimia, yleistä kansalaismielipiteen vastustavaa voimia globaalisti.

Lue lisää

SDP:n edustajien juttuja lukiessa ja kuunnellessa alkaa vähitellen tuntua siitä, että globalisaation vastustamisesta ollaan näissä vaaleissa tekemässä vastaavaa ruoskaa kuin 1999 oli se, ettei suurtilallista ökyisäntää päästettäisi ruoskallaan repimään rahaa turvattoman rengin selkänahasta työreformin avulla.

Mitä pidemmälle olet keskusteluja jatkanut, Mielipidepankki, niin sitä vähäisemmiksi on käynyt kirjoitustesi asiapitoinen sisältö, kun jäätteenmäkiläinen mielipidepolitikointi vääristelevine vihjailuineen on työntänyt asialliset argumentit taka-alalle jutuissasi.

Minusta se on sääli, koska ainakin minulta menee kiinnostus tämän tyyppiseen keskusteluun.

... lukuunottamatta yhtä:

oivahärkönen kirjoitti:

... lukuunottamatta yhtä:

okeasssa. Olet lukemattomia kertoja kirjoittanut, mutta et kertaakaan todistanut.

oivahärkönen kirjoitti:

... lukuunottamatta yhtä:

En nyt ryhdy kinaamaan vastaan, Oiva, mutta ehdotan, että ajattelisit asiaa ilman pioluepolitiikkaa.

Ihminen on koko historiansa ajan muuttanut sinne, missä ihminen pärjää paremmin. Jo kansainvaellukset ammoisina aikoina edustivat tätä ominaisuutta meissä, samoin löytöretket ja kaikki muut muuttoliikkeet, jopa maaltapako.

EU-maiden kauungistumisaste (kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä) on reilusti yli 80%. vain Portugalissa ja Suomessa se on nippa nappa yli 70%.

Väitätkö, että muut EU-maat voisivat paremmin, jos ne olisivat estäneet kaupungistumisensa maksamalla veronmaksajien tukiaisia yrityksille, jotta nämä siirtäisivät toimintansa työttömyysalueille? Euroopassa on lähes joka valtiossa vielä paljon lyhyemmät kuljetusmatkatkin kuin meillä.

Jaba_43 kirjoitti:

En nyt ryhdy kinaamaan vastaan, Oiva, mutta ehdotan, että ajattelisit asiaa ilman pioluepolitiikkaa.

Ihminen on koko historiansa ajan muuttanut sinne, missä ihminen pärjää paremmin. Jo kansainvaellukset ammoisina aikoina edustivat tätä ominaisuutta meissä, samoin löytöretket ja kaikki muut muuttoliikkeet, jopa maaltapako.

EU-maiden kauungistumisaste (kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä) on reilusti yli 80%. vain Portugalissa ja Suomessa se on nippa nappa yli 70%.

Väitätkö, että muut EU-maat voisivat paremmin, jos ne olisivat estäneet kaupungistumisensa maksamalla veronmaksajien tukiaisia yrityksille, jotta nämä siirtäisivät toimintansa työttömyysalueille? Euroopassa on lähes joka valtiossa vielä paljon lyhyemmät kuljetusmatkatkin kuin meillä.

Lue lisää

... kautta-aikojen. Mutta nykyisen kehittyneen yhteikunnan oloissa tätä vaeltamista pystytään ohjaamaan ei piiskalla vaan porkkanalla yhteikunnan kokonaisedun suuntaan. Ja se etu on se, että olevia rakenteita maakunnissa ei hylätä ja rakenneta Helsingin seudulle uusia ja sitten pakotetaan ihmiset muuttamaan. Sekä taloudellisesti että sosiaalisesti on edullisempaa useimmissa tapauksissa auttaa työpaikkojen syntymistä maakuntiin.

Helpoiten asiaan ymmärtää, että se kunta, johon muutetaan Helsingin seudulla, tarvitsee tämän uuden asukkaan asuttamisesta johtuvien kulujen maksuun hänen maksamansa 16 ensimmäisen vuoden verot. Lisäksi ne liian nopean muuton tappioalueet kurjistuvat ja helsinginseutulaiset joutuvat tukemaan niitä kuntien valtionosuuksien jaon yhteydessä.

Niin Suomi kuin Portugal ovat harvaanasuttuja maita, joissa kaupunkien ulkopuolella on luonnollisesti enemmä elämää. Kaiken lisäksi eri maissa käsite kaupunki on hyvin erilainen.

oivahärkönen kirjoitti:

... kautta-aikojen. Mutta nykyisen kehittyneen yhteikunnan oloissa tätä vaeltamista pystytään ohjaamaan ei piiskalla vaan porkkanalla yhteikunnan kokonaisedun suuntaan. Ja se etu on se, että olevia rakenteita maakunnissa ei hylätä ja rakenneta Helsingin seudulle uusia ja sitten pakotetaan ihmiset muuttamaan. Sekä taloudellisesti että sosiaalisesti on edullisempaa useimmissa tapauksissa auttaa työpaikkojen syntymistä maakuntiin.

Helpoiten asiaan ymmärtää, että se kunta, johon muutetaan Helsingin seudulla, tarvitsee tämän uuden asukkaan asuttamisesta johtuvien kulujen maksuun hänen maksamansa 16 ensimmäisen vuoden verot. Lisäksi ne liian nopean muuton tappioalueet kurjistuvat ja helsinginseutulaiset joutuvat tukemaan niitä kuntien valtionosuuksien jaon yhteydessä.

Niin Suomi kuin Portugal ovat harvaanasuttuja maita, joissa kaupunkien ulkopuolella on luonnollisesti enemmä elämää. Kaiken lisäksi eri maissa käsite kaupunki on hyvin erilainen.

Lue lisää

Jos kuvittelet, että yhteiskunnalle on edullista maksaa yrityksille veronmaksajien rahaa siitä, että ne asettuvat toimimaan jonnekin muualle, kuin olisi liiketaloudellisesti järkevintä, niin tuolla ajattelulla aiheutat yhteiskunnalle pysyvän menoerän, moille yrityksille pysyvän tulonlähteen ja samalla tuo yritys saa kilpailuedun, joka vääristää tilannetta markkinoilla, aiheuttaa tarpeetonta kuljettamista, eli kustannuksia ja saateita.

Mikä tuossa on kokonaistaloudellisesti edullisinta verrattuna siihen, että yritykset kasvavat siellä, missä niiden asiakkaat ovat ja missä kuljetuskustannukset vat alhaisemmat ja kaikki tämä tapahtuu ilman ainuttakaan tukieuroa yhteiskunnalta.

Jaba_43 kirjoitti:

Jos kuvittelet, että yhteiskunnalle on edullista maksaa yrityksille veronmaksajien rahaa siitä, että ne asettuvat toimimaan jonnekin muualle, kuin olisi liiketaloudellisesti järkevintä, niin tuolla ajattelulla aiheutat yhteiskunnalle pysyvän menoerän, moille yrityksille pysyvän tulonlähteen ja samalla tuo yritys saa kilpailuedun, joka vääristää tilannetta markkinoilla, aiheuttaa tarpeetonta kuljettamista, eli kustannuksia ja saateita.

Mikä tuossa on kokonaistaloudellisesti edullisinta verrattuna siihen, että yritykset kasvavat siellä, missä niiden asiakkaat ovat ja missä kuljetuskustannukset vat alhaisemmat ja kaikki tämä tapahtuu ilman ainuttakaan tukieuroa yhteiskunnalta.

Lue lisää

... enemmän siihen, kun hylätään olevat rakenteet ja rakennetaan jonnekin muualle uudet pakkosiirrettäviä varten.

Tavaratuotannossa asiakkaan läheisyydellä ei ole merkitystä. Kiinassakin kannattaa tuottaa Suomessa käytettäviä tavaroita. Sen sijaan palvelut on tuotettava siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi juuri tuotannon siirtäminen Helsingin seudulle on erikoisen kallista, sillä palvelujen lisääntynyt tarve vaatii taas lisää uusien ihmisten muuttotarvetta tänne.

oivahärkönen kirjoitti:

... enemmän siihen, kun hylätään olevat rakenteet ja rakennetaan jonnekin muualle uudet pakkosiirrettäviä varten.

Tavaratuotannossa asiakkaan läheisyydellä ei ole merkitystä. Kiinassakin kannattaa tuottaa Suomessa käytettäviä tavaroita. Sen sijaan palvelut on tuotettava siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi juuri tuotannon siirtäminen Helsingin seudulle on erikoisen kallista, sillä palvelujen lisääntynyt tarve vaatii taas lisää uusien ihmisten muuttotarvetta tänne.

Lue lisää

Hylättävät rakenteet eivät maksa mitään.

Uudet rakenteet tarvitaan, jotta talouskasvu toteutuu maantieteellisesti siellä, missä se on luonnolista tietään lähtenyt käyntiin.

Pakkosiirroista ei koskaan ole ollut kyse, vaan luonnollisen kasvun kautta laajenevien yritysten tarpeiden täyttämisestä. Jos tätä ei tehtäisi, niin kasvu jäisi toteutumatta, koska kasvua ei voi pakkosiirtää. Yritysten siirtäminen työvoiman luo on aina yhteiskunnalle "kokonaistaloudellisesti" kalliimpaa kuin työn vapaaehtoinen siirtyminen sinne, missä uusia työpaikkoja syntyy lisää.

Tavaratuotannossa merkitseen nimenomaan asiakkaan läheisyys, koska kuljetus on kalliin öljyn maailmassa aivan turha kustannus, jos se voidaan välttää.

Kiinasta kannattaa tuoda tavaroita tänne siksi, että niitä tarvitsee tuoda hyvin vähän verrattuna siihen, että kiinalaisten tarvitsemat tavarat kujetettaisi täältä sinne. Kysymys on tavaroiden määrästä, Oiva.

Palvelujen lisääntynyt tarve merkitsee uusia työpaikkoja, joten "kokonaistaloudellisesti" on aina edullisempaa, että työn tekijät muuttavat, varsinkin kun palvelut on ihan pakko tuottaa siellä, missä palvelujen tarvitsijatkin ovat.

Jaba_43 kirjoitti:

Hylättävät rakenteet eivät maksa mitään.

Uudet rakenteet tarvitaan, jotta talouskasvu toteutuu maantieteellisesti siellä, missä se on luonnolista tietään lähtenyt käyntiin.

Pakkosiirroista ei koskaan ole ollut kyse, vaan luonnollisen kasvun kautta laajenevien yritysten tarpeiden täyttämisestä. Jos tätä ei tehtäisi, niin kasvu jäisi toteutumatta, koska kasvua ei voi pakkosiirtää. Yritysten siirtäminen työvoiman luo on aina yhteiskunnalle "kokonaistaloudellisesti" kalliimpaa kuin työn vapaaehtoinen siirtyminen sinne, missä uusia työpaikkoja syntyy lisää.

Tavaratuotannossa merkitseen nimenomaan asiakkaan läheisyys, koska kuljetus on kalliin öljyn maailmassa aivan turha kustannus, jos se voidaan välttää.

Kiinasta kannattaa tuoda tavaroita tänne siksi, että niitä tarvitsee tuoda hyvin vähän verrattuna siihen, että kiinalaisten tarvitsemat tavarat kujetettaisi täältä sinne. Kysymys on tavaroiden määrästä, Oiva.

Palvelujen lisääntynyt tarve merkitsee uusia työpaikkoja, joten "kokonaistaloudellisesti" on aina edullisempaa, että työn tekijät muuttavat, varsinkin kun palvelut on ihan pakko tuottaa siellä, missä palvelujen tarvitsijatkin ovat.

Lue lisää

Kyllä hienosti määrittelet nyt nuo palvelutkin tuossa että "palvelut on ihan pakko tuottaa siellä, missä palvelujen tarvitsijatkin ovat".

Tämä olisi jokaisen kokonaistaloudellista edullisuutta vähänkään ajattelevan ihmisen hyvä ottaa huomioon. Mitä hyötyä olisi tuottaa palveluja jossain missä niiden tarvitsijat eivät ole?

Kysyn vaan.

Toit hienosti esiin, miten Mielipidepankki on keskustelussa alkuvaiheen asiallisuutensa jälkeen ajautunut sellaisen yksipuoliseen globalisaation yksinkertaistamiseen pelkäksi poliittiseksi populismiksi, jossa hän poimii mahdollisimman tunnepitoisia - sinänsä tosia - globalisoitumisen kielteisiä puolia ja antaa vihjaillen ymmärtää, että niitä ei olisi olemassa, joa globalisaatiota ei olisi.

Globalisaation hyvät puolet hän väistää tyystin tai ohittaa kuittaamalla, etteivät ne kiinnosta "uusliberaalista talouspolitiikkaa ajavia kansainvälisiä globalisteja".

Faktahan on, että globalisaatio teollistaa kehitysmaita ja lisää niiden varautta merkittävästi. Erityisesti Intian alkava teollisuus tasoittaa tehokkaasti maailman köyhyyttä, kun Intiassa on juuri kuulemieni uutisten mukaan 40% maailman kaikkein köyhimmästä väestöstä.

Ekologiakin on mpp:n mielestä globalisaation ongelma, kun se seuraa siitä, että kehitysmaiden teollisytuminen lisää vaurautta, nista elintasoa, lisää kulutusta, lisää energian tarvetta, lisää jätteitä, lisää autoistiumista, jne... ja hän panee ekologiset ongelmat vain teollisuuden syyksi, joka "ei piittaa, kun ei ole lainsäädäntöä".

Hyvin yksipuolista oli keskustelun loppupuoli tänään, valitettavasti.

Jaba_43 kirjoitti:

Toit hienosti esiin, miten Mielipidepankki on keskustelussa alkuvaiheen asiallisuutensa jälkeen ajautunut sellaisen yksipuoliseen globalisaation yksinkertaistamiseen pelkäksi poliittiseksi populismiksi, jossa hän poimii mahdollisimman tunnepitoisia - sinänsä tosia - globalisoitumisen kielteisiä puolia ja antaa vihjaillen ymmärtää, että niitä ei olisi olemassa, joa globalisaatiota ei olisi.

Globalisaation hyvät puolet hän väistää tyystin tai ohittaa kuittaamalla, etteivät ne kiinnosta "uusliberaalista talouspolitiikkaa ajavia kansainvälisiä globalisteja".

Faktahan on, että globalisaatio teollistaa kehitysmaita ja lisää niiden varautta merkittävästi. Erityisesti Intian alkava teollisuus tasoittaa tehokkaasti maailman köyhyyttä, kun Intiassa on juuri kuulemieni uutisten mukaan 40% maailman kaikkein köyhimmästä väestöstä.

Ekologiakin on mpp:n mielestä globalisaation ongelma, kun se seuraa siitä, että kehitysmaiden teollisytuminen lisää vaurautta, nista elintasoa, lisää kulutusta, lisää energian tarvetta, lisää jätteitä, lisää autoistiumista, jne... ja hän panee ekologiset ongelmat vain teollisuuden syyksi, joka "ei piittaa, kun ei ole lainsäädäntöä".

Hyvin yksipuolista oli keskustelun loppupuoli tänään, valitettavasti.

Lue lisää

Sinähän voisit nyt määritellä käsitteen. Ajatteles, sehän olisi ajattelullesi mahtava edistysaskelel.

Esimerkiksi: globalisaatio on... maailmanmittakaavassa toteutuvaa kokonaistaloudellista edullisuutta.

Vautsi. Eikö kuulosta komealta? Ei yhtään kliseiseltä. Ja on yhtä ymmärrettävä kuin Tuomiojan määritelmä. Tuomiojaahan leimasi "sotilaspassin polttajan öykkärimäinen nousukasmaisuus".

Hyvä Jaba. Kymmenen pistettä.