pakkasraja

Jos yhtäkkiä jysähtää kova pakkanen ja varsinkin yhdistettynä uuteen lumeen, niin kyllä se alussa paleltaa tassua niin paljon että en minäkään silloin varsinaiselle lenkille vie. Useammin vain ulos vähän kerrallaan, kyllä sisäkoirakin karaistuu. :) Minun koira tottuu äkkiä pakkaseen, saattaa useana päivänä vielä nostella jalkojaan alussa onnettomana, mutta sitten riittää että ne ottaa kerran käteen ja lämmittää pikkuisen, sitten taas mennään eikä palella enää yhtään. Mutta lyhyitä ne meidän lenkit on kovilla pakkasilla, silloin ollaan vikkeliä molemmat.

Koira on niin kuin ihminenkin, että jos ensin elohopea hipoo vaikka kolmeakymmentä pakkasastetta, ja sen jälkeen lauhtuu ja on "vain" esim. 18 astetta, niin se tuntuu silloin lauhalta säältä koirankin mielestä, jos se on sisukkaasti näyttänyt kuonoaan pakkasherralle kylminä päivinä. Sitten taas tarkenee olla ulkona enemmän.

Mä oon käyny kovemmilla pakkasilla mieluummin useamman lyhyen lenkin kuin sellasen turbolenkin. Silloin ei kerkee koiruus nostelee tassujaan ja on omalle pärställekin kivempi, kun ei mene niin kauaa siellä ulkona. Mutta en mä oikein tosta rajasta sitten tiedä. -20 alkaa olla sellanen, jolloin selvästi mun koiran jalat palelee.

sitä kovempaa koira viuhtoo etiäpäin. Meillä ei tuota koiraa näytä pakkanen painavan. Nostelee tassuja kun pysähtyy pitemmäks aikaa nuuskattelee, mutta kotiapäin ei halua vaan hirveetä kyytiä etiä päin. Kai se on huomannu, että mitä nopeempaa jalat liikkuu, sen vähemmän niitä paleltaa:) Pakolla ei kuitenkaan kävellä..koiran halujen mukaan..

Itselläni on monirotuinen koira. Ikää on 12 v, mutta virtaa vielä riittää. Joka talvi ollut sama ongelma, kun pakkanen laskee alle -15 ei voi käydä kun äkkiä pihassa. Lyhytkarvainen kun on.
Mutta nyt ostin talvitakin koiralle, suojaa selkää, vatsaa ja rintaa. Kyllä nyt koiruuden kanssa kelpaa käydä pitemmälläkin lenkillä, vierivä kivi ei sammaloidu, talvellakaan! :)