ahdistushäiriö

sairastava

onko muita kellä ois ahdistushäiriöitä?kertokaa kokemuksia, on helpottavaa kun ei oo yksin!
kiitos

31

11050

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • edellinen kirjoittaja

      kirjotin vahingossa väärin!
      anteeks! :)

    • _Josefiina_

      Mulla se ilmenee...jaa...miten sen nyt kuvais,sellaisena ahdistuksena,että koko ihminen on -seis-. Ei pysty keskittymään mihinkään. Jos johonkin tekemiseen tarttuu,niin sen kyllä äkkiä nakkaa kädestään pois. Mulla on siihen Truxal 50 mg,joka ilta. Masennuksen lisäksi ahd.häiriö on kurja kaveri.Kun kohtaus iskee,niin silloin haluaa olla yksin. En pysty puhumaan mitään. Jos joku haluais jutella,niin livahdan pikaisesti pois. Puolisolleni vastaukset tulee ärtyisesti:"Ei", "En tiiä", "En jaksa nyt puhua". Ärtyneisyys johtuu siitä kun ei JAKSA ahdistukseltaan puhua. Se on niin kaiken kattava tunne. Vie koko ihmisen mennessään.

      Ahdistuksen saattaa laukaista ihan mikä vaan "Kirpusta Kirafiin". Tulee tilaamatta ja yllättäin kuin Jäätteenmäen faksi.

      Kun ahdistaa menen peittojen alle ja olen hiljaa.Ehkä otan ylimääräisen Truxalin.

      • Pelottaa

        Itselläni ollut hyvin huono olo viime kuukausien ajan.
        Olen ravannut lääkärissä kun on pahoinvointia, sattuu vatsaan, masentaa ja pelottaa.
        Testejä otettiin kilpirauhasen vajaatoiminnan ym. takia.
        Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Huono olo vain jatkuu, väsyttää eikä mitään pysty tekemään KUNNOLLA. Koko ajan on 10 hommaa samaan aikaan ja vähän sieltä ja vähän tuolta ja suurimman osan hommista unohdan.

        Työskentelen asiakaspalvelijana, olen hymyileväinen ihminen ja kehuja saan asiakkailta kuinka jaksan aina olla niin iloinen. Sisällä olen vain ihan hajalla, sekoilen puheessa eikä pysty keskittyä edes puhumiseen tai kuuntelemiseen. Kaikki on rutinoitunut, mokailen paljon ja sitten hävettää ja syytän itseäni.

        Ahdistushäiriöön on vaikuttanut monet ihmiset/tapahtumat elämässänni.
        Olen aina tuntenut oloni turvattomaksi ja lapsuuteni meni lastenkodissa ja ennen lastenkotia olin kotona joka ei ollut hyvä ilmapiiri nuorille.' Ja isä piti kyllä huolen siitä.

        Miten te saatte tuon ahdistuksen pois? =/ Olen yrittänyt, nukkuminen auttaa (ei satu vatsaan silloin, nukun hyvin!) Mutta heti herätessäni en uskalla lähteä ulos, enkä tehdä mitään!
        Kiitos jo neuvoista!


      • hymyjahuokaus
        Pelottaa kirjoitti:

        Itselläni ollut hyvin huono olo viime kuukausien ajan.
        Olen ravannut lääkärissä kun on pahoinvointia, sattuu vatsaan, masentaa ja pelottaa.
        Testejä otettiin kilpirauhasen vajaatoiminnan ym. takia.
        Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Huono olo vain jatkuu, väsyttää eikä mitään pysty tekemään KUNNOLLA. Koko ajan on 10 hommaa samaan aikaan ja vähän sieltä ja vähän tuolta ja suurimman osan hommista unohdan.

        Työskentelen asiakaspalvelijana, olen hymyileväinen ihminen ja kehuja saan asiakkailta kuinka jaksan aina olla niin iloinen. Sisällä olen vain ihan hajalla, sekoilen puheessa eikä pysty keskittyä edes puhumiseen tai kuuntelemiseen. Kaikki on rutinoitunut, mokailen paljon ja sitten hävettää ja syytän itseäni.

        Ahdistushäiriöön on vaikuttanut monet ihmiset/tapahtumat elämässänni.
        Olen aina tuntenut oloni turvattomaksi ja lapsuuteni meni lastenkodissa ja ennen lastenkotia olin kotona joka ei ollut hyvä ilmapiiri nuorille.' Ja isä piti kyllä huolen siitä.

        Miten te saatte tuon ahdistuksen pois? =/ Olen yrittänyt, nukkuminen auttaa (ei satu vatsaan silloin, nukun hyvin!) Mutta heti herätessäni en uskalla lähteä ulos, enkä tehdä mitään!
        Kiitos jo neuvoista!

        Tuntuu ettei lääkärit ota vakavasti kun minusta on aina tuntunut ettei minua hyväksytä ihmisenä jos en hymyile. Tahdon olla iloinen vaikka en ole niin olen olevinani. Kuulostaa oudolta mutta... =/


      • Anonyymi
        Pelottaa kirjoitti:

        Itselläni ollut hyvin huono olo viime kuukausien ajan.
        Olen ravannut lääkärissä kun on pahoinvointia, sattuu vatsaan, masentaa ja pelottaa.
        Testejä otettiin kilpirauhasen vajaatoiminnan ym. takia.
        Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Huono olo vain jatkuu, väsyttää eikä mitään pysty tekemään KUNNOLLA. Koko ajan on 10 hommaa samaan aikaan ja vähän sieltä ja vähän tuolta ja suurimman osan hommista unohdan.

        Työskentelen asiakaspalvelijana, olen hymyileväinen ihminen ja kehuja saan asiakkailta kuinka jaksan aina olla niin iloinen. Sisällä olen vain ihan hajalla, sekoilen puheessa eikä pysty keskittyä edes puhumiseen tai kuuntelemiseen. Kaikki on rutinoitunut, mokailen paljon ja sitten hävettää ja syytän itseäni.

        Ahdistushäiriöön on vaikuttanut monet ihmiset/tapahtumat elämässänni.
        Olen aina tuntenut oloni turvattomaksi ja lapsuuteni meni lastenkodissa ja ennen lastenkotia olin kotona joka ei ollut hyvä ilmapiiri nuorille.' Ja isä piti kyllä huolen siitä.

        Miten te saatte tuon ahdistuksen pois? =/ Olen yrittänyt, nukkuminen auttaa (ei satu vatsaan silloin, nukun hyvin!) Mutta heti herätessäni en uskalla lähteä ulos, enkä tehdä mitään!
        Kiitos jo neuvoista!

        Kannustan ihmisiä pahoinpitelemään oikeistolaisia ihmisiä jotka aiheuttavat tätä pahaa oloa jatkuvasti ymmärtämättä muuttaa toimintaansa


    • Depra

      Esimerksi juuri äsken kesken vierailuni vanhempieni luona keskeytyi ahdistuskohtaukseen. Jouduin lähtemään äkkiseltään hakemaan rauhottavia. Oksetti, rintaa painoi, koko vatsa oli ihan jännittynyt, kurkunpäässä tuntui kuin siellä olisi ollut iso kyhmy. Olo oli ihan hervoton ja ajoin ylinopeutta koko matkan, että saisin nopeasti lääkkeet naamaan. Olo onneksi helpotti kolmen diapamin jälkeen. Nyt on rauhallinen olo. Muutenkin toi masennus vaikuttaa asiaan tosi paljon ja tänään on muutenkin ollut aika tiivis päivä. Oli se psykiatrin tapaaminen ja kaikki. En tiedä oliko uuden lääkkeen alottamisella mitään vaikutusta asiaan.

      • pahentaa oireita

        Itselläni vaihdettiin kaksi viikkoa sitten entinen lääke cipralexiin ja voin sanoa että on ahdistusta sen jälkeen riittänyt. Huomenna olisi aika lääkärille, että keskustellaan jatkosta. En tiedä, mitä tehdä kun aiheuttaa tällaista oloa, mutta se on kuulemma yleistä, että alussa kaikki pahenee ja sitten tasaantuu.

        Voimia meille :-)


    • N77

      Jestakkoon et mua sit ahistaa jatkuvasti. Tuntuu et tulen hulluksi kohta! Ärsyttää kaikki lähellä olevat ihmiset ja ei jaksa puhua kenenkään kans ja ukko ei tajua olotilaani! Tuntuu et kaikki kaatuu päälleni... Mahan pohjasta viiltää ja itkettää, mut ei tule edes itkua. TÄÄ ON YHTÄ HELVETTIÄ!!!!!!

      • sama kirjottaja

        onko sulla mitään lääkitystä siihen?jos on nii mkä ja kauanko oot syöny


      • n77
        sama kirjottaja kirjoitti:

        onko sulla mitään lääkitystä siihen?jos on nii mkä ja kauanko oot syöny

        Ei ole todellakaan helppoa tää elämä. Lääkkeit syön, optiparia, seroquelia ja vielä temestaa. Olen syöny monia eri lääkkeitä ja mitkään ei tunnu auttavan. Laitokseen olisin päässyt jaksolle, mut hirvittää mennä...


    • vour

      ite koittano hakee täältä apuu ja koskaan ei vaastattu mun kommaan,mut kuitenkin oon 17.v poika, ja poltin pilvee "vahingossa" sain sen vaikutuksen alaisena paniikkikohtaksen tai jonkun,,,sen jälkeen ollu puol vuotta outoi oloi:kotona välillä tai ihan missä vaan niin ahdistaa tai miten sen sanois ihan kuin olis rakastunu ja samalla jotenkin ärsyttävä olo,sit päää on ihan jumissa,ei pysty ajatteleen kunnolla,sit keho sätkii joskus yöllä kun pää on ihan jumissa kai jotkut painaa mun hermoja;;;varmaan stressi ja sit ihan epätodelline olo ja tuntuu että ei ole oma itsensä kun mikään ei tunnu miltään,vastatkaa mieluiten mun sähköpostiin

      • Amadeuz

        Juu, ei tässä oo itelläkää ku semmoset 5vuotta ollu ahdistus häiriö. Aluks alko pienellä paniikki kohtauksella, ja sen jälkeen niin sanottua kohtausta ei oo tullu, mut jatkuvasti ihmisten keskellä, ravintoloissa, ruokaloissa, luokissa, ihan joka paikassa tädellisen tuskanen olo, (ahdistaa), jos joku katsoo sua, nii rupee ahistaa, tuntuu et ahdistus näkyy kaikille, ihmisten katseet kuvallisesti polttaa, mut sitä vaa luonteen lujuudella mennään. Ei voi muutaku toivoo et tällä on joku tarkotus mun elämässä. Kunnon musa keikkoja laulu solistina on kuitenkin tullu paljon isoissa jutuissa, siinäki mennää pelkällä sisulla, mut odotan et siitä pääsee nauttimaa.


      • 18+13?

        Olisiko sinulla epilepsia, siihen viittaavat nuo kuvailemasi nykymiset?


      • Anonyymi

        Mulla sama. Oon 16 ja menin muutama kuukautta sitte kännissä tyymyyksissäni polttaa pilvee. Sen jälkeiset 3 päivää oli yhtä helvettiä. Keskittymiskyky oli poissa, todellisuudentaju hävis ja paniikkikohtauksii oli koko ajan. Sit sen jälkeine viikko oli suht normaali mut sit sen jälkee alkoo ahistus ja ei oo loppunu. Yhen päivän saattaa tuntuu normaalilt mut sit on taas viikko ahistusta. Ihmisil puhuminen on vaikeeta ku ei saa oikeita sanoja suustaan (vaik haluisin puhuu ihmiste kaa) , aina tuntuu vaa et kaikki kattoo ku käyttäydyn ahdistuksen takia oudosti, kaikki tuntuu jotenki epätodelliselta ja pelkään koko ajan et menetän lopullisesti järkeni. Aika perseestä on...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla sama. Oon 16 ja menin muutama kuukautta sitte kännissä tyymyyksissäni polttaa pilvee. Sen jälkeiset 3 päivää oli yhtä helvettiä. Keskittymiskyky oli poissa, todellisuudentaju hävis ja paniikkikohtauksii oli koko ajan. Sit sen jälkeine viikko oli suht normaali mut sit sen jälkee alkoo ahistus ja ei oo loppunu. Yhen päivän saattaa tuntuu normaalilt mut sit on taas viikko ahistusta. Ihmisil puhuminen on vaikeeta ku ei saa oikeita sanoja suustaan (vaik haluisin puhuu ihmiste kaa) , aina tuntuu vaa et kaikki kattoo ku käyttäydyn ahdistuksen takia oudosti, kaikki tuntuu jotenki epätodelliselta ja pelkään koko ajan et menetän lopullisesti järkeni. Aika perseestä on...

        Kerropa tuo sama tuossa toisessa ketjussa …"kannabis ei ole huume, vaan päihdeaine"


    • Piina||

      On täällä muitakin. Minulla ei ole itse vielä todettu ahdistushäiriötä, mutta kohtauksia on alkanut tulemaan melkein päivittäin ja lääkehoidon olen saanut. Itku tulee useasti etenkin koulussa. Tiedän tämä ei ole mukavaa..

    • rihanna86
      • just..

        nostellaan? Kukaan tuskin kahta vuotta odottaa vastausta...


    • pelot

      Mulla diagnosoitiin ahdistuneisuushäiriö. Murehdin koko ajan kaikkia asioita. En saanut niitä pois ajatuksistani. Pelkäsin että lapsilleni tapahtuu jotain. Ulkona näin jokapuolella vaarallisia paikkoja. Esim. poika voisi pudota keinusta, poika voisi juosta auton alle jne. Pelkäsin myös että mies joutuisi liikenneonnettomuuteen. Kaikki asiat ahdisti valtavasti.

      • fatalmedic..

        aiheesta, siitä löytyy kyllä kirjoja, voisi olla apua, yksi mikä tulee heti mieleen on sen niminen kuin "älä huoli" itselle ainakin ollut apua, minulla on juuri samantapaista kuin sinulla, murehdin joka asiaa, pitkälle etukäteen, ja kun yhdestä pääsen niin toinen tulee, aina on jotain murehtimista.

        -itse olen luultavimmin tämän murehtimisen oppinut vanhemmiltani, isäni on murehtimisen ammattilainen, jos näin voi sanoa!

        ja lisäksi minua ahdistaa aina, tuntuu sellainen ahdistava tunne rinnassa, enkä osaa yhdistää sitä mihinkään, eli mistä se ahdistus johtuu, olen vain ahdistunut, toisaalta monesti se tuntuu hukkuvan pakkoneuroosien oireisiin


    • Elämä voittaa kuiten

      Minustakin löytyi kyseinen "vika" , onneksi työterveydessä osattiin oikestaan todella nopeasti kysyä oikeat kysymykset minulta ja niin asia lähti etenemään hoidon kannalta oikeaan suuntaan. Lääkäri määräsi venlafaksiinia 75mg joka aamu ja nyt kun olen syönnyt niitä reilun kuukauden on ahdistuneisuuteni helpottunut, olen tosi tyytyväinen tämän hetkiseen olooni verrattuna entiseen ja hoitojakso vasta alullaan, lääkäri sanoi että pitää heti valmistautua että vähintään vuosi on lääkitystä ja sit katsotaan missä mennään.

      Lääkityksen lisäksi määrättiin psykoloogille aikoja ja sieltä saan toivottavasti eväitä purkaakseni ongelmani jotka vaivanneet mua jo vuosia, ja ei ole yhtä ongelmaa jonka voisin nimetä..

      Itseäni harmittaa kovasti että näinkin kauan meni ennekuin ongelma selvisi, lähimmäiseni joutuneet liiankin koville minun ärtyneisyyteni takia. Toivottavasti he vielä jaksavat kuitenkin.

      Voimia teille kaikille jotka kärsitte joko itse ongelmasta tai joudutte sijaiskärsijäksi läheisen ongelman takia.

    • antakee apuu

      täälä kans yksi onneton, ihan alkujaan oli paniikkihäiriö,nyttemin muuttunut ahdistuneisuushäiriöksi ja varmaan jotain masennusta. tällä hetkellä oikee mitää ei jaksais tehdä heti kun väkisin ryhtyy johonkin tulee oikee tosi tuskanen olo joka sit alkaa ahdistaa, kuukauden verran ollut nyt jo töistä pois ja sepram nostettii 40mg 3viikkoo sit,mut tuntuu että ei vaan auta enää sitä kuitenki joh 3vuotta syönyt. sit on tarvittaessa oxamin15mg, se on kyllä auttanut pahimpaan. oon joku 5kertaa joutunut ottaa nyt 2viikon aikana. sit tulee paljon sellasia ajatuksia et jos nyt joutuisin johonkin lähtemää ihan vaan esim kauppaa niin tulee äärettömän ahistunu olo kun alkaa heti miettii et kuin vaikeeta se taas oiskaa. en siis yksin mut vaimokkee ja lapsen kans. tai joku sukuloiminen tuntuu nyt tällä hetkellä ihan mahdottomalta. sit tulee pakkoajatuksia et tekis itellee jotai tyhmää vaik ei oo kyl aikomustakaa. hiukanko ahdistavaa. Onko muilla vastaavia tuntemuksia, ois kivaa saada kohtalontovereita täältä kautta:) jotta jaksais nää paskimmat ajat.

      • En jaksa

        Mulla on aivan samanlaisia tuntemuksia. Heti kun pitää tehdä jotain tulee tuskainen olo, ahdistaa niin kamalasti että tuntuu etten jaksa tätä elämää enää. Mutta tekemistä riittää - mulla on kaksi pientä lasta. Syön Venlafaxinia 150 mg jo 5 kk. Mutta silti tulee välillä noita pahoja aikoja. Nyt on kauhea takapakki, enkä voi tehdä muuta kun ottaa Oxaminia ja odottaa että se menee ohi (jos menee). Olen kokeillut muita masennuslääkkeitä, eikä mistään ollut apuaa. Venlafaxin on ainoa jolle ei tullut mitään haittavaikutuksia. Mulla ahdistukseen liittyy myös sekava ja epätodellinen olo :(


      • antakee apuu
        En jaksa kirjoitti:

        Mulla on aivan samanlaisia tuntemuksia. Heti kun pitää tehdä jotain tulee tuskainen olo, ahdistaa niin kamalasti että tuntuu etten jaksa tätä elämää enää. Mutta tekemistä riittää - mulla on kaksi pientä lasta. Syön Venlafaxinia 150 mg jo 5 kk. Mutta silti tulee välillä noita pahoja aikoja. Nyt on kauhea takapakki, enkä voi tehdä muuta kun ottaa Oxaminia ja odottaa että se menee ohi (jos menee). Olen kokeillut muita masennuslääkkeitä, eikä mistään ollut apuaa. Venlafaxin on ainoa jolle ei tullut mitään haittavaikutuksia. Mulla ahdistukseen liittyy myös sekava ja epätodellinen olo :(

        niimpä, tää on kyl aika vaikeeta just nyt, huomen on terapia ja psykiatri ja varmaan lääkkeen vaihto edessä. sepram auttoi mut kyllä 2008 ylös paniikkihäiriön tuottamasta ahdistuksesta mut nyt tuntuu ettei enää tehoo. onko sulla illalla helpompaa kun esim aamul/päiväl? itel on ainakin ollut niin toistaiseksi et iltaisin jaksaa jopa innostuu tekeen jotai kuten ruohonleikkuuta muuta pihahommaa:) mitenkäs pieniä sun lapset on? toi meijän on nyt 1,5vuotias. olisi kiva jakaa kokemuksia enemmänkin vaikka sähköpostitse:)


      • En jaksa
        antakee apuu kirjoitti:

        niimpä, tää on kyl aika vaikeeta just nyt, huomen on terapia ja psykiatri ja varmaan lääkkeen vaihto edessä. sepram auttoi mut kyllä 2008 ylös paniikkihäiriön tuottamasta ahdistuksesta mut nyt tuntuu ettei enää tehoo. onko sulla illalla helpompaa kun esim aamul/päiväl? itel on ainakin ollut niin toistaiseksi et iltaisin jaksaa jopa innostuu tekeen jotai kuten ruohonleikkuuta muuta pihahommaa:) mitenkäs pieniä sun lapset on? toi meijän on nyt 1,5vuotias. olisi kiva jakaa kokemuksia enemmänkin vaikka sähköpostitse:)

        Illalla on aina helpompaa kuin aamulla.

        Meillä on kaksi tyttöä 4v ja 1v 9kk.

        [email protected]


    • masentunutahdistunut

      juu onhan noita tullu. hengitys tihenee joskus hirveesti, vaikea hengittää ja tulee kylmä hiki. joskus kädet vapisevat.

      on ollut myös masennusta. kaverit on kaikonneet, koulu menee paskasti, ei rahaa, ylipäätänsä vituttaa koko ajan.

    • maksimiahdistus

      Mistähän kannattais lähtee hakee apua? Meikäläisellä on menny tää ahdistus siihen pisteeseen, että alan olla ihan vakavasti huolissani mielenterveydestäni. Kaikki ahdistaa, mitään ei jaksa tehdä. Ulos lähteminen on tuskaa, ja ulkona käyn ainoastaan, jos on pakko. Vieraat ihmiset ahdistaa ja mitä enemmän tuntemattomia, sen pahempi. Hengitys vaikeutuu ja tulee sellasia yskäisyjä, joiden perässä oksennusrefleksi. Työt ja opiskelut menee perseelleen, kun ei vaan pysty mihinkään vaikka kuinka tsemppais. Lisäks tulee sanottua kaikessa ahdistuneisuudessa pahasti muille, ja eihän kaveritkaan enää jaksa sitä kattoo. Lähipiiri jo kattoo kieroon ja hävettää ihan vitusti. Alkoholi on ihan viimeinen ja sitä pitää välttää, muuten menee aina homma siihen, että iskee maksimiahdistukset. Tälläkin hetkellä ahdistaa ja tuntuu todella pahalta. On vaan jotenkin sellanen olo, että mitään ratkaisua ei löydy. Huolettaa vähän, että jos loppuelämä on tällaista olotilaa, eli hirvee ahdistus, jota ei voi poistaa milläään.

    • Mulla on ahdistuneisuushäiriö ja oon myös vakavasti masentunut,sosiaalisten tilanteiden pelkokin on ja välillä vaan tuntuu ettei jaksa enää.Viillellyt oon 14-vuotiaasta asti ja itsemurhaa yrittänyt kerran.Lääkkeenä oli ensin muutaman vuoden seronil muttei auttanut mitään,vaihdettiin sertraliniin ja risperidoniin.Sen jälkeen lisättiin vielä venlafaksin muttei mikään tunnu auttavan.Oon koko ajan masentunut ja ahdistunut,en pysty keskittymään mihinkään ja kiukuttelen muille.Varsinkin iltaisin tulee yleensä kamala ahdistuskohtaus,tuntuu etten selviä siitä,että voisin vaan kuolla siihen kamalaan oloon.Sillon on vaan pakko tehdä jotain,viillellä,hakata seinää,purra käsi verille tai heitellä ja hajottaa tavaroita.Diapam menee tarvittaessa mutta ennen kuin se alkaa vaikuttaa niin oon yleensä jo tehnyt jotain tyhmää.Sitten vaan ei pystykään tekemään mitään,lysähdän lattialle,tärisen ja itken ja ajattelen etten saa tehdä mitään tyhmää,petän äidin ja kaikki,kaikki on huolissaan.Saatan vaan itkeä tunnin liikkumatta mihinkään,sen jälkeen yleensä makaan sängyssä itkemässä,jossain vaiheessa ei enää tule kyyneleutä ja jää niin tyhjä olo,jotenkin epätodellinen ja kadun jos oon tehnyt jotain.Sitten yleensä alan nukkumaan.Sama toistuu melkein joka ilta,usein se jää kyllä vaan itkemiseen mutta olo on silti ihan hirveä.Haluaisin niin kovasti päästä eroon ongelmasta,pelkään että joskus viillän liian syvään.Viimeksi kun viiltelin,veri vaan valui lattialle,meni kauan ennen kuin haavat lakkasi vuotamast ja aloin miettimään että jos oikeasti käykin pahemmin,sitä en kuitenkaan halua.Nyt en oo viillellyt pariin kuukauteen mutta pelkään koska tulee seuraava kerta,koska itsehillintäni pettää.Ja lääkäri ei millään puhu mun kanssa asioista vaikka oon pyytänyt,tunnen itteni aika hylätyksi.

    • 6+16

      Koko nimike on naurettava. Sä oot vaan masentunu. Voit toki olla myös mielisairas mitä en usko.

    • ainaonhetkiaikaa

      on ja uskon että meitä on tuhansia tässä maalimassa. Ennen sain ahdistusta vain sillon tällöin. Se alko yleistymään, söin citalopramia ahdistukseen, paniikkikohtauksiin ja masennukseen. Ilman minkäänlaista tulosta. Samat vaivat oli ja pysy. Mutta lääkkeiden aikana, rupesin ymmärtämään mistä siitä loppujen lopuks on kyse, sillon myöski tajusin että ne tunteet on mun omia, ne on mun kanssa syystä. Joten aloin meditaation avulla etsimään syitä, ahdistukseni paheni ja paniikkikohtauksia alko tulla enempi, luin erään jutun mitä meditaatio guru sanoi. Ihmisen mieli toimii samoin kuin sudenkorennon elämä. Toukka vaiheessa, et tiedosta niistä ongelmista ym. Joten sun on löydettävä ne kaikki aiheuttajat sisältäs ja tuotava ne pintaan, kun sudenkorento pääsee pintaan, se tekee täydellisen elämän muutoksen, samoin toimii ihmisellä. Mitä lähemmäs pääset, sitä enenmpi se sattuu. Mitä enemmän menet edemmäs, sitä lähempänä olet päämäärää, eli kahleista vapautumistasi. en tiedä olenko pääsemässä loppuun, koska oireet liisäänty. Mutta aika sen meille kertoo.

    • Anonyymi

      Mä!mua ahdistaa olla joka paikassa ja kaikkienkaa en tiiä miks kaikki vaa ahistaa

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      140
      10192
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2944
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      204
      2769
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2097
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1858
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1679
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1577
    8. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1566
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1533
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1358
    Aihe