Kommentoikaa miksiköhän muurattavien betonilämpöharkkojen valmistus on melkein lopetettu. Tuleeko siitä jotenkin huonompi talo. Itseäni ärsyttää toi betonivirmojen rosvous ja kauhea kiire kun valetaan betonin muottiharkkoja. Valutilanteessa äijiä tarvii olla paikalla ainakin 4 kpl. Sais rauhassa muurailla ja kustannukset pysyisivät hallinnassa. Eikä tarttis jälkeen päin täytellä. kerralla valmista. Valuissa tahtoo aina jostain kura lentää.
Muurattavat Betoniharkot.
MPV
51861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen antanut itseni ymmärtää että harkoille on määrätty maksimipainot siksi umpibetonisia lämpöharkkoja ei saa (enään) tehdä.
Niillä katkeaisi selkä R.Reiskaltakin.
Alun perin oli tarkoitus valuharkosta pusata. Pohdintojen jälkeen vaaka kallistuu kevytsoraharkon puoleen. Huolimatta laastin vääntämisestä, tuntuu omatoimirakentajalle joustavammalta ratkaisulta.
Ei tarvitse stressata valun onnistumisesta, välittää muurauksen aikana sähköputkien ja -rasioiden paikoista, saati viritellä niitä ahtaisiin raudoitusten valtaamiin aukkoihin, kun ensin on naama pölyssä helvetinmoisen rälläköinnin jälkeen saanut paikat rasioille tehtyä. Ks-harkkoon voi rauhassa jälkeenpäin tehdä tarvittavat railot pienemmällä konevoimalla.
Kellarin päälle olisi tarkoitus tehdä ks.harkko-eriste-ilmaväli-kuorimuuraus, koska tämä lämpöharkko ei kompaktiudestaan ja helppoudestaan huolimatta ole pitemmän ajan kuluessa teknisesti varma, johtuen juuri tästä eristeen ja ulkokuoren välistä puuttuvasta ilmaraosta.
Taitaa tuo hintakin ks-harkkoratkaisussa painaa enemmän kuin valuharkon paino suhteessa ks.harkkoseen.
...Kahi-harkkorakenteeseen. Olen nyt seuraillut pariakin työmaata ja hämmästyneenä todennut miten nopeasti tuosta syntyy valmista seinää. Ohutsaumamuuraus on verrattomasti nopeampaa, kun jää laastin lapionti, myllytys, kärräys ja kauhominen pois.
>Alun perin oli tarkoitus valuharkosta pusata. Pohdintojen jälkeen vaaka kallistuu kevytsoraharkon puoleen. Huolimatta laastin vääntämisestä, tuntuu omatoimirakentajalle joustavammalta ratkaisulta.
Puolensa kussakin.
>Ei tarvitse stressata valun onnistumisesta, välittää muurauksen aikana sähköputkien ja -rasioiden paikoista, saati viritellä niitä ahtaisiin raudoitusten valtaamiin aukkoihin, kun ensin on naama pölyssä helvetinmoisen rälläköinnin jälkeen saanut paikat rasioille tehtyä.
Mielestäni rasioille reikien tekeminen ei ollut iso homma. Eikä sähköputkien asentaminen.
Oleellista olisi saada joku sellainen auttelemaan joka on nuita hommia ennenkin tehnyt.
Alussa KAIKKI on hankalaa.
> Ks-harkkoon voi rauhassa jälkeenpäin tehdä tarvittavat railot pienemmällä konevoimalla.
Knappast. Samalla timantilla joudut vaan veteleen paljon enemmän.
>Kellarin päälle olisi tarkoitus tehdä ks.harkko-eriste-ilmaväli-kuorimuuraus, koska tämä lämpöharkko ei kompaktiudestaan ja helppoudestaan huolimatta ole pitemmän ajan kuluessa teknisesti varma, johtuen juuri tästä eristeen ja ulkokuoren välistä puuttuvasta ilmaraosta.
Turhaan epäilet teknistä varmuutta / epävarmuutta. Ei se ilmarakoviritys ainakaan sitä merkittävästi paremmaksi muuta. Monimutkaisemmaksi vain menee, mutta voi se (ilmarako paneeli) halvemmaksi tulla kuin rappaus.
Enpä muista kuulleeni ainoastakaan epäonnistuneesta/pilalle menneestä kevytsoraharkkotalosta/rakennuksesta.
Ja niitä on tehty kuitenkin jo ainakin 30 vuotta.
(tai jos on mennyt pilalle niinkuin eräs siporex varasto tuolla Rantsilassa, se johtuu siitä että räystäitä ei ole ollut eikä edes ulkopinnassa rappausta, tällöin KAIKKI sadevesi on vuosikymmenet mennyt esteettä harkkoon ja rapauttanut sen)
Raksaaja tuossa mainitsikin varmasti suurimman munauksen kivitaloissa eli räystäättömyyden, hyvin suurella todennäköisyydellä rappaukseen tulee vähintään esteettisiä ongelmia katon valumisvesistä jos räystäät puuttuvat.
Reilut räystäät vaikka arkkitehti mussuttaisi mitä niin ei tarvitse turhia murehtia.