jos omistat asemakaava alueella maata taikka järvenrantaa ymv.ja haluat rakentaa toivomallesi paikalle talon ymv.sinulla ei ole mitään oikeuksia rakentaa taloa kuin kaavoittettuun kohtaan!maanomistajilta on vienyt kaavoittaja kaikki oikeudet!pitäisi välittaa näistä herroista euroopan ihmis oikeus tuomio istuimeen.ja poikkeusluvat viipyvät vuosia ja tuskin niitä saa sittenkään!
kaava
rakentaja6
161418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
poikkeuslupa hakemukseni tuli alle puolen vuoden
talon paikat kohdalleen, turha rutista kun jo h...
Ja kukahan se kerää kaavoituksessa tulevat arvonnousut taskuunsa????
Mikä ikuinen pikkulapsi täällä taas vänisee?
Eikö mene jakeluun, että järjestäytyneessä yhteiskunnassa saa perin harvoin
tehdä juuri niin kuin itse haluaa.
Olisi parempi haluta sitä mitä voi saada =)
niin valituksen voisi kirjoittaa sellainen henkilö, joka hallitsee lyhenteet, välimerkit, yhdyssanat ja isot alkukirjaimet...siis yleensä oikeinkirjoituksen. Lisää uskottavuutta kummasti.
Eipä tuossa uskottavuus välimerkeistä parane. Sääli, että järvenrantatontti on päätynyt ymmärtämättömiin käsiin...
Kyllä ainakin mökkikunnassani Keski-Suomessa on kunta puoltanut kaikkia kokonaisuuden kannalta järkeviä rakennuspaikan muutoksia. Muutoksia tehty myös rantakaavaan. Luonnollisesti pitää olla rantarakentamisoikeus, eli vähimmäisvaatimus että kantatilalla ollut muistaakseni joskus 1960-luvulla riittävästi rakentamiskelpoista rantaviivaa, ja muutos sellainen että kaikkia kohdellaan tasaveroisesti. Koskaan en ole löytänyt kunnanhallituksen pöytäkirjoista tapausta jossa muutos evätty jos muutos parantaa ympäristöä, tai kaavaan merkitty rakennuspaikka täysin mahdoton suurten korkeuserojen takia mahdoton rakentaa. On sallittu jopa lähemmäs rantaviivaa rakentamisen esim rantasaunan osalta, jos rakentaminen muuten mahdotonta, mutta silloin erityisehtona istutusvelvollisuus rakennuksen ja rantaviivan väliin ellei muuten riittävästi puustoa. Jos kantatilalla on ollut esim 1km RAKENNUSKELPOISTA rantaviiva, joka lasketaan tiettyjen kriteerien mukaan eli kapeat niemet ja lahdet kuten myös pienet saaret eivät ole rakennuskelpoisia, saa tyypillisesti kantatilasta muodostetut kiinteistöt esim. 5 rakennuspaikkaa, yleensä niin että ne pyritään ryhmittelemään rinnakkain että säästyy rakentamatonta vapaata rantaa jokamiehenoikeuden käyttöön.
Mitä, jos on tullut ostettua maata rannalta, jossa ei tuota rantarakentamisoikeutta ole, mutta johon haluaisin kuitenkin rakentaa, niin mistä sitä rantarakentamisoikeutta saa lisää? Voiko sitä esim. siirtää joltain muulta tontilta, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta??
Kantatila josta oman tonttini ostin, oli saanut kaavan laatineen insinööritoimiston mukaan siirtää pienemmän järven rantarakennusoikeuksia suuremman järven rannalle, jossa ne luonnollisesti paljon arvokkaampia. Jos kantatilalla ei ole koskaan ollut riittävästi kriteerit täyttävää rantaviivaa, tai rantaviivan määrästä laskettu rakennuspaikkojen lukumäärä on jo rakennettu/kaavoitettu, tai valtio on rakennusoikeudet ostanut pois, ei liene mitään tehtävissä, ellei kunta muuta rantakilometriä kohti sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärää uudessa kaavassa, ja saa sille vielä muissa hyväksyntäportaissa vahvistuksen. Tällainen kaavan muutos vienee ainakin vuosikymmeniä, sillä näyttää siltä että kaavan hyväksyntä vaatii että kaikkia rannanomistajia Suomessa kohdellaan tasapuolisesti. Mökkikuntani yritti kaavoittaa liikaa rakennuspaikkoja joidenkin järvien rannoille ja ministeriö hylkäsi kaavan. Lisäksi kaavoitettava määrä rakennuspaikkoja rantakilometriä kohti näyttää riippuvan rannan luontesta, eli venesatamien lähelle jopa 7 tonttia kilometrille, luonnontilaisille selkävesien rannalle jopa vain 3. Näissä laskuissa kantatila on joskus 1960-luvulla vallinnut tilanne, eli silloin piti olla sopivaa rantaa tilalla riittävästi, eli tyypillisesti yli 200m rakennuspaikkaa kohti. Samat kriteerit näyttävät pätevän poikkeamalupiin ellei kaavaa, mutta varmaan hieman tiukemmin ettei vahingossa anneta enempää lupia kuin joskus tuleva kaava antaisi.
Luonnollisesti vain rantarakentamisoikeutta näyttää voivan siirtää joissakin tapauksissa toiselle paikalle rannalla. Normaali rakennusoikeus rantavyöhykkeen ulkopuolella, joka tyypillisesti ainakin 200 metriä leveä, ei tietääkseni ole mitenkään siirrettävissä rantavyöhykkeelle. Jos ei rantarakentamisoikeutta edellä mainituin kriteerein, lienee ainoa tapa ostaa kaavoitettu rantatontti. Joissakin tapauksissa näyttää rantamaatiloilla olevan kuitenkin mahdollista saada rantasaunan rakennuslupa vaikkei kaavoitettua rantatonttia.
kun teet mökkisi 100 m päähän rannasta, silloin ei ole kyseessä varsinainen rantarakentaminen.
Ja rantaan teet erilaisia rakennelmia jotka ei tarvitse lupia. Telttasaunan, keittokatoksen jne.
Jos maapala ei ulotu noin pitkälle niin viimeksimainitut lisättynä asuntovaunupaikalla toimivat.
Mitä jos omistan kaksi rantatonttia saman kunnan alueella, mutta ne ovat lähtöisin eri kantatiloista. Toisella on rakennusoikeutta 150 m2 ja toisella ei yhtään, niin onnistuuko rak.oikeuden siirto esim. niin, että molemmille tonteille saisi rakentaa 75 m2?
tonttien pitää olla saman järven rannalla jolloin vapaata rantaa jää yhtäpaljon vaikka niitä palstoja vähän siirrelläänkin.
Ei ole noin helppoa. Jos toisen tilan rannat on jo rakennettu, ei sinne enää rakenneta, ei ainakaan rakennuspaikkojen määrää lisäämällä. Oleellista rantarakentamisessa ei ole rakennusoikeuden määrä neliöinä vaan rakennuspaikkoina.
Onko netissä jossain luettavissa nämä rantarakentamisen pelisäännöt? Hain asiasta tietoa Googlella, mutta tietoa tuli niin paljon, että oikean tiedon löytäminen tuottaa vaivaa.
Täältä löytyy jotain:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1129&lan=fi
Erityisesti esite "Rannalle rakentaminen" kertoo yleiset pääperiaatteet.
Juuri tällaista tietoa kaipasinkin.
Mukavaa, että täällä kirjoittelevat ammattilaisetkin, niin ei tarvi aina kaikenlaisten pikkuasioiden kanssa häiritä sitä oman kunnan rakennustarkastajaa.