Oletteko jo lukeneet päivän Ilta-Sanomien lööppijutun? Sosiaalityöntekijä sai golfmailasta.
Näin se homma hoituu :/ Taisi se äiti varmistaa, että lapsi on ja pysyy huostassa.
Näin se homma hoituu :/ Taisi se äiti varmistaa, että lapsi on ja pysyy huostassa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Juu, tässä taas ihan syyttä (!!!) ollaan oltu huostaanottoa valmistelemassa ja vanhemmalta väkisin viedään "ihan ilman syytä" oma lapsi (????) Noh, mitäs se nyt jos vähän viina virtaa ja on väkivaltaan taipuisuutta... voi äiti parkaa sentään! (V..u, kaikki tollaset vanhemmat pitäs tappaa ja sioille syöttää!)
olen samaa mieltä. Et kyllä itsekään ihan fiksusti ilmaissut asiaasi.
Moitit väkivaltaisia vanhempia ja sanot kuitenkin, että heidät pitäisi tappaa ja sioille syöttää. Miettiä mitä suustaan päästelee.
että sitä saa miatä tilaa! sossut haastavat ihan verta nenästään tekemäll aiheettomia huostia!
soskuja huostaanotto tilanteissa,niin paljon siinä on vihaa
On välillä tosi hyvä ojentaa! Ei niiden röyhkeyttä muuten pysäytetä. Vaan mikä olisi se sopiva keino??
Tällaista, enkä minkäänlaista väkivaltaa kuitenkaan kannata enkä hyväksy!
Taas yleistys.
Vain osa sossuista toimii lastensuojelun parissa.
Ja toiseksi.
Jos ei kukaan kohta uskalla hakea lastensuojelu puolelle...kuinka monta kuolinilmoitusta haluatte lehteen?
Minä en haluaisi yhtään.
Joskus vaikuttaa, että osan mielestä kaikki huostaanotot ovat aiheettomia. Varmasti niitäkin on, mutta paljon on myös aiheellisia, jossa "pelastetaan" lapsi.
Mietin joskus Porvoon tapausta, kuka muistaa.
Kaksi lasta menetti henkensä palamalla kuoliaaksi.
Kolmanneksi, väkivalta ei auta. Kuten tässäkin tapauksessa, nyt lapsi menettää äitinsä, ja oikeuden päätöksellä, ei sossujen.
Ehkä lopullisesti.
Kuitenkin sos.toimi oli vasta valmistellut=harkinnut lapsen huostaanottoa.
siinähän nimenomaan loppuunpalanut ja uupunut äiti teki epätoivoisen ratkaisun, ettei lapsia tarvi sijoittaa??
Sijoitus on paitsi lapselle, myös omalle äidille hirvittävin asia, mitä elämään voi mahtua!!
Äiti valitsi "helpomman" tien. Lähetti lapset taivaan kotiin eikä antanut revittäväksi vieraille ihmisille.
Jos tällekin äidille olisi järjestynyt koko perhe yhdessä- tukimuoto, näin järkyttävään ja epätoivoiseen ratkaisuun ei olisi tarvinnut päätyä????
Kyllä minä mietin vastaavaa ne elämäni Hirvittävimmät kuukaudet, kun mietin, suostunko huostaan vai en?
Kyllä se on MYÖS ÄIDILLE ELÄMÄN TUSKALLISIN JA KAMALIN ASIA. EDELLE VOISI MENNÄ VAIN LAPSEN MENETYS MUUTA TIETÄ!!!!!
kuolema erottaa lopullisesti. Huostaanoton jälkeen voi elämä ja yhteistyö lapsen ympärillä jatkua. Ja silloin on mahdollisuus laittaa asiansa kuntoon, niin että lapsi voi palata kotiin.
Lapset ovat meillä kaikilla vain lainassa, lapsella on oikeus omaaan elämään ja omiin valintoihin.
Mutta ymmärrätkö sinä TODELLA, kuinka tuskallinen ja hirvittävä kokemus on luopua omasta lapsesta edes väliaikaisesti?
Lapseni oli 1-vuotiaana sairaalassa 4-päivää ja itkin hillittömästi, kun jouduin hänet sinne jättämään.
Otin kesälomastani vapaata ja asuin sairaalan "omaishotellissa", jotta voin joka päivä olla osastolla niin kauan kuin haluan ja hoitaa lastani itse.
En vielä silloin arvannut, että jotain sanoin kuvaamattoman hirveää tulee tapahtumaan???
Paloin täysin loppuun yksinhuoltajana ja tietämättömänä suostuin huostaanottoon.
Ennen sitä mietin itseni ja lapseni surmaamista. Nekin tuntuivat helpommilta ratkaisuilta, kuin nähdä lasta vain kerran kuukaudessa 5-päivän ajan???
Olen myöhemmin kertonut, nyt jo aikuiselle nuorelleni, mitä silloin suunnittelin. Uskomatonta, hän ymmärsi minua??? Hän kysyi, olenko jälkeen päin miettinyt, mitä se ratkaisu olisi merkinnyt jäljelle jääville?
Kerroin vain, ettei siinä tuskassa jaksa ajatella kuin ulospääsyä keinolla millä hyvänsä?
Onneksi jaksoin tuon ajan, joka tosin vammautti minua ruumiillisesti.
Jatkuva valvominen teki myös omat vaurionsa.Pelkäsin lapseni puolesta, hoidetaanko häntä hyvin ja itkin ikävää, itkin ja itkin. Ei siinä nukuttu alussa kuin pari tuntia yössä.
Silti minulla on nyt IHANA NUORI, joka opiskelee raskasta alaa ja käymme tunteita lävitse sijoitusajalta.
Nuoreni on kyllä sanonut, jollei tätä "kärsimyskoulua" olisi ollut hänen elämässään, ei hän olisi tätä ammattia valinnut?
Vihaan edelleen sossuja ylikaiken. Vihaan myös entisiä sijareita. En luota enää keneenkään ns. ammattilaiseen, vaan "testaan" jokaisen, ja kerron että minulle tehtiin aikoinaan tällainen temppu. Huijattiin lapsi sijarille, vaikka avon tukitoimet olisivat riittäneet.
Niitä ei minulle edes tarjottu??????
Alueelta, jossa asuimme, oli sijarit etsineet tietyin kriteerein leimaamaansa lasta. Minun omani sopi tähän kuvioon ja sillä sipuli. Huijaus onnistui nuoren ikäni vuoksi.
Olen kyllä miettinyt, että voisin hyödyntää tätä kärsimys kokemusta auttamalla nyt äitejä. En vain vielä ole keksinyt keinoa, sillä sossujen kanssa en IKINÄ halua olla missään tekemisissä!!!
oli väärä ja väärin perustein.
Kun luin tuon tarinasi niin sehän oli täysin oikein perustein tehty huostaanotto. Lapsi vietiin turvaan pois äidiltä joka mietti ja uhkasi surmata lapsesi ja itsesi.
Oletko edes vielä toipunut sinun omasta sairaudestasi.
Jo tuo tarinasi alku laittoi miettimään että jos lapsi joutuu sairaalaan niin ei ole tervettä reaktiota tuo kertomasi.
Toivon että haet apua itsellesi ja vain itsesi vuoksi. Edessäsi on elämää kunhan sen jaksat elää.
Vihaat sossuja ylikaiken? "Alueelta, jossa asuimme, oli sijarit etsineet tietyin kriteerein leimaamaansa lasta. Minun omani sopi tähän kuvioon ja sillä sipuli. Huijaus onnistui nuoren ikäni vuoksi."
Onkohan sulla pikkasen vilkas mielikuvitus?
Sossut ym. tekevät työtä LAPSEN PARHAAKSI, se on vain sääli etteivät nämä "lapsi viety ilman syytä... pyääää..." -tyypit sitä tajua! Kukapa sen oman tilanteensa näkisi ihan rehellisesti ja voisi myöntää omat erheensä... harva valitettavasti.
Kummassa lapsesi oli parempi, toisessa kodissa sijoitettuna vai loppuun palaneen tappoa suunnittelevan äidin luona? Herää nyt jo!
Se, että joku käyttää väkivaltaa omaa lastaan kohtaan saa ainakin minut NIIIIIN vihaiseksi ettei mitään rajaa, sen LAPSEN PUOLESTA!
Aikuiset tekee mitä tekee, mutta lapsi on aina syytön vanhempien alkoholismiin ja väkivaltaan, prkl!
Juu, sehän on ihan oikein ojentaa näitä ihmisiä jotka tekevät työtä lastensuojelun parissa pelastaakseen ja järjestääkseen lapsen hirvittävistä oloista sellaiseen, että lapsi saisi antsaitsemaansa rakkautta ja huolenpitoa jostain muualta kun vanhemmat eivät siihen kykene! Steriloida pitäis kaikki sellaiset vanhemmat ja viedä autiolle saarelle joka on täynnä viinaa ja huumeita niin pääsis niistäkin eroon!
Eipä tarvii tuollaisia äitejä ja vanhempia puolustella yhtään millään, ei tosiaankaan!
Olipa todella hienosti tehty! Riistää henki lapsilta jotka olisivat voineet saada jossain muualla ansaitsemaansa rakkautta ja huolenpitoa.
Päässä on vikaa ja todella pahasti tuollaisilla äideillä.
tarinasi.on.koskettava.olet.aito.ihminen.älä,välitä.pilkkaajista.niitä.riittää.joka-junaaan!
itseni ja lapseni surmaamista mietin silloin, kun minun piti tehdä ratkaisu, annanko lapseni sijoitukseen vai lastenkotiin oman loppuunpalamiseni vuoksi?? Miettimisaikaa oli puoli vuotta?
Tuon miettimisajan suunnittelin elämämme tuhoa. En ennen sitä!
Lapsi oli sairaalassa 1-vuotiaana, hengitystietulehduksen ja korvien putkituksen vuoksi tuon 4-päivää.
Opettele lukemaan, ennen kuin mitään älyttömiä kirjoittelet!!
ovat näin "tyhmiä"? Pitäisikö sinulle rautalangasta vääntää vastaus, että ymmärtäisit sen? Osaatko lainkaan lukea? Jos osaat, luepa uudelleen tekstini ja vastaile omia älyttömiä arvailujasi vasta sitten?
Lapseni oli sairaalassa 1-vuotiaana tuon 4-päivää, jonka ajan minä asuin ns. potilashotellissa.
Lapsellani oli YLÄHENGITYSTIETULEHDUS JA MOLEMMAT KORVAT PUTKITETTIIN SAMALLA. Menikö jakeluun??
Sijoitus tapahtui lapsen ollessa n. 6-vuotias, jolloin yksinhuoltajana paloin totaalisesti loppuun. Sairastuin "böönautiin". Menikö jakeluun??
Minulla oli kaksi vaihtoehtoa. Sijoitetaan lapsi lastenkotiin tai sijarille. Tuota ELÄMÄNI TUSKALLISINTA ratkaisua mietin puoli vuotta ja sinä aikana minulle tuli ne itsetuhoajatukset, koskien myös lasta.
Ajatukset syntyivät siitä epätoivosta, että oma lapsi pitäisi antaa jollekin toiselle hoidettavaksi ja olla erossa? Nämä olivat siis epätoivoisen äidin ajatuksia ja nousivat sijoituksesta. Menikö jakeluun??
Paikkakunnalla kärkkyi perhe uutta lasta. Heillä oli toiveet, millaisen lapsen he haluavat. Omani oli juuri heidän toivomansa. Menikö jakeluun??
Annoin suostumukseni sijoittaa lapsi tuolle perheelle, ehtona että tapaan lastani 5-päivää kuukaudesta kotonani. Tähän sossu suostui. Menikö jakeluun??
Kun tapaamiset sujuivat hyvin ja sijoitus jäi melko lyhytaikaiseksi, niin kaikki itsetuhoajatukset hävisivät. Lapseni jäi eräältä lomalta kotiin ja elämämme alkoi normalisoitua, kun olin saanut jonkin aikaa rauhassa levätä! Menikö jakeluun??
Olen hoitotehtävissä. Mitäs jos tulisin sinua, ääliö, vastaan?
Älä tarjoa kenellekään hoitoa tietämättä asioiden oikeaa laitaa? Menikö jakeluun??
Älä lähde kehittelemään "kummitustarinoita" lapsen sairaalassa olosta, kun et tiedä syytä? Menikö jakeluun??
Me molemmat voimme todella hyvin nyt. Nuoreni opiskelee ja minä käyn samassa työssä, josta silloin olin sairaslomalla. Menikö jakeluun??
Lapseni kanssa selvitimme itsemurha-ajatukset (joita on kaikilla joskus) ja hän kertoi, ettei ilman sijarikoti-kärsimystä ja minun loppuunpalamistani olisi valinnut ammattia, johon nyt opiskelee! Menikö jakeluun??
Voimme molemmat mainiosti, joten älä tolkuta hoidon hakemista. Minä puolestani hoidan päivittäin ihmisiä, jotka kärsivät. Kuka mistäkin syystä.
Meitä ÄITEJÄ kun on muitakin, kuin alkkiksia, narkkareita ja pahoinpitelijöitä! Menikö jakeluun??
Olen tiennyt, että osa sijareista on tosi tyhmiä, mutta en uskonut että NÄIN tyhmiä löytyy?
Ymmärrätkö koko tekstini? Siis, menikö jakeluun??
koska olet sekoittanut asioitasi alusta alkaen. Mihin minun pitäisi uskoa.
Opiskelee raskasta alaa onko sosionoomiksi vai liekö joku muu vielä raskaampi ala.
Niin todella kummitus juttuja kirjoitit aivan itse.
Et kait ole siitä vieläkään toipunut vai?
Hoitoalalla ja et tiennyt että on tyhmiäkin ihmisiä olemassa. Mutta nyt sinulle selvisi sekin.
En ymmärrä tekstiäsi nyt sitäkään vhää. Siitä puuttuu se jokin eli totuus.
olisi lasten pitänyt lunastaa, joten parempi taivaassa turvassa!
Sinä et rakastaisi ja hoivaisi päivääkään ilman rahaa!!
Onko se siis ansiotonta rakkautta? Mieti?
Äskettäin vasta moni nuori kirjoitti tällä palstalla, että ruoka ja vaatetus sekä katto pään päälle saatiin, mutta mitään tunne-elämän asioita, lohdutusta, hellyyttä ei herunut?
Olisitko nekin lapset tahtonut repiä pilalle?
saa omalta äidiltä, isältä, omaisilta ja isompi lapsi kavereiltaan. Myös taivaankoti on pyhäkoulussa opetettu ansaitun rakkauden paikaksi.
Sijareiden rakkaus, sen esittäminen loppuu viimeistään, kun viimeinen kulukorvaus ja palkkio tulee tilille!
Hävetkää!! (ei koske kaikkia sijareita, vain ahneita ja lapsellisia).
voi vaatiakaan muuta, kun lusikalla on annettu, ei voi kauhalla vaatia!
annetaan pyyteetöntä rakkautta niillekin, joita kukaan muu ei jaksa rakastaa. Ja se rakkaus onkin tervehdyttävää rakkautta.
saavat rakkautta. Ei heidän tarvitse sitä ansaita. Rakastan heitä hyvinä ja huonoina päivinä ihan yhtä paljon. Yksi laina ja yksi oma on maailmalla, he ovat aina tervetulleita kotiin.
En ole koskaan erotellut lapsiani. Raha auttaa siinä, että olen voinut heidän pieninä ollessa olla kotona. 300 ekeä hoitopalkkiota ei mielestäni ole paljoa, kun lapsi on saanut turvallisen paikan, kodin. Minä en ole äiti, eikä mieheni isä lainalapsillemme, olemme olleet ja olemme edelleen ne turvalliset aikuiset, joiden luokse uskaltaa tulla myös huonoina päivinä ja huonojen uutisten kanssa. Maailmalle lähteneet lapsemme saavat elää omaa, elämäänsä, mutta tarvittaessa voivat turvata meihin.
Jumalan rakkautta ei tarvitse ansaita, Hän rakastaa meitä aina.
Meidän pitkäaikaine sijoitettu sairastui vakavasti ja joutui laitoshoitoon. Olen ollut häneen yhteydessä yli neljän vuoden ajan. Käyn katsomassa ja otan kotiin, jos vain pääsee. Mitään hoitosopimusta ei ole enää ollut pitkään aikaan. Jos papereista poistuu lapsi, ei sydämestä kuitenkaan!
niin onnelinen. Tähän tilaan voi muutkin pyrkiä. Silloin saisivat monet vanhemmet pitää lasensa omassa huostassaan.
lupaa tulla rakastetuksi tai eivät osanneet ottaa sitä osoitettua hellyyttä ja huolenpitoa rakkutena heitäkohtaan. Mikä on rakkaus se on jokaisella henkilökohtainen tunne ja sitä ei opita kirjoista.
jonka sossu vei. nyt kaksi vuotta huostan alkamisesta. joka päivä rukoilen yötä päivää. Jumala auttaa, uskon niin. lapseni kärsimykset ovat olleet suunnnattomat huostan aikana, on jopa joutunut psykiatriselle osastolle. Asiallista hoitoa ja lääkärintutkimuksia tai puheterapiaa ei ole saanut huostan aikana. Ehkä tapauksemme palvelee niiitä muita äitejä ja lapsia joita näin kohdellaan, toivon niin ja pidän esillä julkisuudessa asiaa, kirjoitin useille silmäätekeville. jatketaan taistelua viranomaistenkin harjoittamaa ilkivaltaaa vastaan sillon kun sellaista tapaphtuu. toimitaan yhdesä lastemme ja hoitolastemme parhaaaksi!
Entinen sijaiskoti lapsi. Se puhukoon puolestaan!
ja on luonnollista, että ÄITI rakastaa lastaan. Puhuimme kerran työkavereitteni kanssa, että omalle lapselle antaa vaikka "silmän päästään".
Sinun rukouksesi kuullaan. Uskon niin. Pidä mahdollisimman paljon yhteyttä omaan lapseesi ja kerro kuinka paljon häntä rakastat.
Joskus lapsi ymmärtää vain konkreettiset asiat, riippuen iästä. Levitä kätesi niin pitkälle kuin yltävät ja kerro, että näin paljon rakastan sinua!
Pidä sylissä, helli, paijaa. Kerro lapsellesi, miksi huostaan on jouduttu päätymään (kerro se lapsen omalla kielellä) ja kerro sekin, että aiot SAADA hänet takaisin kotiin.
Kukaan vieras ei voi IKINÄ tuntea samalla tavalla rakkautta, kuin OMA äiti tuntee. Ole ylpeä ja onnellinen äitiydestäsi.
Lapsestasi on sinulle vielä paljon iloa, kun hän kasvaa ja saa päättää itse asioistaan.
Toivon Sinulle paljon voimia ja taivaan isän rakkautta!
Oman lapsesi rakkaus sinua kohtaan on parasta, mitä elämässä on!!!
Niin mitä tarkoittaa että "sinä et rakastaisi ja hoivaisi päivääkään ilman rahaa"???
Kerron että itselläni on kolme ihanaa lasta jotka saavat rakkautta, hoivaa ja huolenpitoa. Myös sisarusteni lapset joita näen saavat yhtä lailla meiltä samoja asioita, kuin myös lastemme kaverit joita näkyy aika lailla pyörivän aina meillä ja viettämässä aikaa. (Niin miksihän ovat mieluummin meillä kuin kotonaan?) Ja kerron että raha tienataan kyllä ihan muulla tavalla kuin mitenkään lapsilla ansaitsemalla.
Ja luulen kyllä että suurin osa sijaiskodeissa olevista lapsista ovat siellä paljon paremmissa oloissa kuin kotonaan. Aina tietysti mahtuu poikkeuksia mukaan, mutta onneksi taitavat olla aika harvassa vaikka tietysti se yksikin paikka on liikaa kun on kyse tälläisistä asioista.
"Olisitko nekin lapset tahtonut repiä pilalle?" Siis mitä sun päässä oikein liikkuu?