Olen kai jo vaihdevuosi-iässä ollut hyvänkin aikaa, nimittäin täytän viisikymmentä ihan tuota pikaa, muutaman kuukauden kuluttua. Mutta miten se muutos alkaa ja koska?
Kuukautiset tulevat edelleen säännöllisesti. Ensimmäiset kuukautiseni tulivat 12- vuotiaana. Synnytys 15 vuotta sitten.
Mitään esivaihdevuosi- tai vaihdevuosioireita en sinällään ole huomannut, muuten kuin että hiki haisee huomattavasti pahemmalle kuin nuorena, jos se oire edes on. Samoin muutamia karvoja on tunkenut leukaani jo vuosia vuosia sitten.
Koskaan en ole hormooneja syönyt enkä edes e-pillereitä.
Siis koska alkavat vaihdevuodet, ei kai se kaikki sentään ihan yössä tapahdu vaan muutokset tapahtuvat hitaasti ja pitkän ajan kuluessa - vai olenko väärässä?
Kuukautiset tulevat edelleen säännöllisesti. Ensimmäiset kuukautiseni tulivat 12- vuotiaana. Synnytys 15 vuotta sitten.
Mitään esivaihdevuosi- tai vaihdevuosioireita en sinällään ole huomannut, muuten kuin että hiki haisee huomattavasti pahemmalle kuin nuorena, jos se oire edes on. Samoin muutamia karvoja on tunkenut leukaani jo vuosia vuosia sitten.
Koskaan en ole hormooneja syönyt enkä edes e-pillereitä.
Siis koska alkavat vaihdevuodet, ei kai se kaikki sentään ihan yössä tapahdu vaan muutokset tapahtuvat hitaasti ja pitkän ajan kuluessa - vai olenko väärässä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nämä ovat omia kokemuksiani viimeisten viiden vuoden ajalta:
Hiki haisee pahalta
Yläleukaan kasvavat "viikset"
Mieliala kulkee vuoristorataa
Ärsytyskynnys laskee
Ajoittain mikään ei kiinnosta
Väsyttää
Tulee helposti hiki
Ruokahalu (oikeammin makeanhimo) lisääntyy
Varsinaisia vuotohäiriöitä alkoi olla vasta kun ensimmäisistä heikoista merkeistä oli pari vuotta. Täytän kohta 55, ja kuukautisissa on nyt ollut kolmen kuukauden tauko. Gynekologini mukaan ne eivät kuitenkaan ihan vielä lopu (ei kuitenkaan pystynyt ennustamaan, kuinka monta vuotoa on vielä kestettävä!:-))
Eli vastaus kysymykseesi on, että muutokset tapahtuvat vähitellen, pitkän ajan kuluessa. Tosin on niitäkin onnellisia, jotka eivät vaihdevuosia huomaa mistään muusta kuin siitä, että kuukautiset loppuvat, mutta silloinkin on usein kiertohäiriöitä (pitenevä tai lyhenevä väli tai kesto, runsastuva tai vähenevä vuoto) ennen totaalista loppumista.
Normaalia on se, ettei mikään kulje minkään kaavan mukaan. Jokainen on oma yksilönsä.
Eipä osannut minullekaan kukaan ennustaa, että sairauden takia poistetaan kohtu ja munasarjat jo suht nuorena ja vaihdevuodeta alkavat kertalaakista. Eikä myöskään, millaista sen jälkeen tulee olemaan, edes lääkärit. Osa oireista on poistunut, jotkut pahentuneet tai parantuneet. Osaan yksinkertaisesti vain tottuu jne.
Ei tule kaikki hidastetun kaavan mukaan myöskään. Sekin on yksilöllistä. Juuri tänään olin kokouksessa, jossa oli 50-60 vee naisia. Kasvojen hikoilusta näki heti, kenellä on tai ole hormoneja apunaan.
Hyvää jatkoa kaikille :)
"Kasvojen hikoilusta näki heti, kenellä on ja kenellä ei hormoneja apunaan." (50-60 v. naisista).
Itse olen päälle 50, en hikoile, punastele ja oloni on muutenkin mitä mainioin. Enkä käytä minkäänlaisia hormoneja. Ei kaikille tule kuumia aaltoja, se totuus on jäänyt unohduksiin tässä hormonivillityksessä.
Se on totta, osa naisista selviää muutosvaiheesta ilman minkäänlaisia oireita. Olen nähnyt sellaisen tilaston, että 20 % kuuluu tähän onnellisten joukkoon. Toinen viidennes saa ihan sietämättömiä oireita, ja loput keikkuvat jossain ääripäiden välillä.
Unohtui muuten tuosta edellisestä viestistäni kaksi psyykkisen puolen oiretta, jotka myös (ainakin osittain) liittyvät vaihdevuosiin, osittain ovat varmaan normaalia vanhenemista:
Muisti pettää
Keskittymiskyky heikkenee
Nyt en puhunut sinusta, vaan SIITÄ ryhmästä,joka oli koolla ja jotka tunnen. Missään vaiheessa en sanonut, että kaikilla naisilla on hikoilua! Ei nyt pidä itseään tarjota joka paikkaan ;)
vaihdevuodet. Siis keskimäärin. Voi olla iloinen jos ei vielä silloinkaan ala oireita ilmaantua, mutta tulevat sitten myöhemmin. Kuukautiset alkavat reistailla, ensin vähenee keltarauhashormoni tuoden runsaita ja epäsäännöllisiä vuotoja, sitten kuumia aaltoja yöheräämisineen, toisilla enemmän toisilla vähemmän. On harvinaista jos ei ollenkaan. Estrogeenia on sitoutunut "läskeihin", joten jos ei ole hoikempaa sorttia niin sekin voi "auttaa".
Sitten voi tulla niveloireita ja muuta, mielialan vaihteluita jne. Ja sitten auttaa hormonihoidot, ainakin minulle ja monille muille. Luontaislääkkeet on "alkuhuumaa" varten eivätkä sitten auta lopulta lainkaan kun oireet todella ovat päällä täysillä. Jos ei tosiaan tule mitään oireita niin senkun sitten on iloinen harvinaisesta asiasta, kuitenkin aika näyttää senkin paremmin sitten, miten on.