Tuli sitten ekspertiltä ohje erääseen suunnittelukohteeseen. Huippuimurilla 3,5 litraa neliölle tuuletusta rossipohjaan. Tuommoiset 350 litraa sekunnissa siis alapohjasta ilmaa katolle. En nyt oikein tiedä missä mennään. Olisiko jollain asiasta jotain kokemusta?
rossipohjan tuuletuksesta ymmällä
Vanhempi suunnittelija
91857
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...iso määrä.
Mie luulen että vapaasti tuulettuva rossi on ihan tarpeeksi tuulettuva. Onhan siitä suunnilleen 100v kokemustakin suomessa. Niitä tuuletusreikiä kyllä pittää olla ja niitei sitten tukita.
t
Taitaa olla pilkkuvirhe. Katsoppa oheinen raportti, sivu 30:
http://hvac02.hut.fi/files/LVI-lab-raportti-B63.pdf
Siellä vilisee sellaisia arvoja kuin 1 m3 tunnissa yhtä neliötä kohden. Eli 0,35 litraa neliölle sekunnissa kuulostaisi järkevämmältä.
Tuo on hyvä. Kesällä yli 5 asteessa ei ole väliksi. Oppaassa on 2-3 kertaa tunnissa. Alle 5 asteessa ehdotetaan enintään 0,5 kertaa tunnissa. Tuossa on jotain järkeäkin.
Huomasit kait raportista että maapohja kannattaa eristää aina.
Kun tuota rossipohjaa tarpeeksi eristellään ja parannellaan, niin kohta on kehitetty maanvarainen laatta tuuletuksella....
Onnekis nyt uskallettan jo kertoa sekin että rossipohja ei suinkaan ole huoleton ja ongelmaton ratkaisu ilman nykyaikaista tekniikkaa...
Samaisessa kohteessa on aputilat ja pesutilat muurattu tiilestä. Tiilen ja hirren (250 mm massiivi) väliin tulee 50 mm ilmaväli. Ja ilmavälistä poistetaan koneellisesti ilmaa.
Minulla on jotenkin tuskainen olo tässä asiassa. Lieneekö syytä? Jos tuohon ilmaväliin vedetään huoneilmaa, tulee sinne mielettömät määrät pölyä vuosien vieriessä. Jospa vedetäänkin liian vähän ja siellä ilmavälissä viilenee liikaa. Eikö hirsi ala kostua ja kastua? Ymmärtäisin paremmaksi kosteuden estoksi lämmitysputken sinne rakoon ja luonnollisen ilman vaihdon.
Jotta ilmanvaihto toimisi, sinne olisi tietenkin tuotava jostain puhdasta korvausilmaa!
Toteutin ilmaraon tuuletusongelman itse niin, että vedimme lattialämmityskaapelit aivan seinän viereen asti, jolloin laatta lämmittää myös ilmaraossa olevan ilman ja aiheuttaa ilman kiertoa siellä. Sen lisäksi tilaan tuli madallettu katto, ja seinäraon ilmaväli on yhtenäinen madalluksen yläpuolisen tilan kanssa. Madalluksen yläpuolinen tila tuuletetaan painovoimaisesti niin, että sieltä on reikä viereiseen huoneeseen.
Aluksi madallus oli umpinainen ja siellä oli kovilla pakkasilla useita asteita kylmempää kuin huoneilma, joten kosteuden mahdollinen tiivistymisongelma ei ole ihan tuulesta temmattu juttu.
Kotitaloni on yli 100 vuotias maalaistalo, jonka paksulankkuisen lattian alla on monttu. Tuuletus on hoidettu puuputkilla, jotka talven tullen tukitaan lämpöhukan välttämiseksi.
Useasti keväisin ja syksyisin on tuossa lattian alaisessa montussa vettä, jopa kymmeniä senttejä, mutta se ei haittaa.
Kyllä wanhaan aikaan osattiin rakentaa!
Kuten mainitsin, on speksauksen tehnyt sisäilma-asiantuntija. Siis alan kouluttaja korkealla tasolla. Sähkärinä en vain ymmärrä. Mutta ei kai pidä yrittääkään. Teen puhaltimeen monipuoliset ohjaukset. Pannaan siihen nopeussäätöpotikka ja kapillaaritermostaatti alapohjaan. Asiakas voi sitten valita erilaisia nopeuksia, kun ensin on vetäisty -30 astetta sinne alapohjaan ja jäädytetty huopatossut kiinni eteisen lattiaan.