Maalämpöfoorumilla LTO seurantaa yms.:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1165945549
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1165945549
enerventtiilien tutkailua
raksaaja--sh
474339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
taannoin talteen täältä Pigviinin vastaavaa dataa. Pelikaani näyttää sen perusteella olevan tehokkaampi.
Itellä on Nilan. kylmin mittauspiste tuli eilen ulkolämpötilassa -8.4 astetta jolloin poiston lämpötila oli -1.7, Pigviinille 2.3 ja Pelikaani on tuolloin noin -0 astetta.
Virhettä tulee toki monesta lähteestä, eli ei tiedetä todellisia ilmamääriä, sisälämpötila on asteen parin sisällä. Mittarit eivät ole samoja, mittaus tapa ei ole sama jne.
että Nilan oli tuollo ilma/ilma tilassa. Vettä lämmittäessä hyötysuhde on heikompi, joten olen säätänyt talveksi vastuksen 60 asteeseen.
Pystyykö Nilanissa käyttämään hyväksi yö-sähköä, vai muuttuuko talo suoranaiseksi suorasähkötaloksi lämmityskautena (mukaan lukien käyttöveden lämmittäminen)?
Entäpä millaisiin lämpötiloihin tuloilma lämmitettään ja minkä lämpöisenä se tulee huoneventtiileistä sisään?
Itsellä 3500 kwh talviarkipäivää ja 12500 kwh ns. muuta aikaa.
Olen mittaillut paskanhajuindeksiä enerventilleni:
krapulapaska - 10
normijööti - 6
emännänturaus - 8
Indeksi siis kertoo hajun määrän muissa huoneissa.
Kyllä suorasähkölämmitys se käytännössä on jostakin +2 asteesta alapäin. Tämä talo on kuitenkin erisyksien suhteen hifi versio, joten lompakon suhteen sillä ei ole väliä.
Talon suunnittelussa (kolmisen vuotta sitten) huomioitiin mahdoillisuus pienin muutoksin vaihtaa tuo varsinainen lämmön lähde. Eli kunhan VILP kypyss ja hinnat putoaa laitan sellaisen huokumaan lämmintä. Hinta ei minulle ole kovin tärkeä, mutta nykyiset 8k€ huudot ovat kuitenkin liikaa. Sillä kuitenkin lämmittelee koko talon seuraavat 10 vuotta...vähintään.
Tuloilma näyttää pörränneen 21-40 asteen haarukassa. yö/päivä suhde on 52/48%.
Jääkuutio-kauppiaat ovat kyllä aika hädissään, kun kukaan ei halua ostaa museotekniikkaa.
Jääkuutio-kauppiaan tunnistaa siitä, että tämä laskee alleen nähdessään pätkimättömän lto:n, jossa on korkea hyötysuhde.
Tästä tulee jääkuutio-kauppiaille ominainen käry.
Tässä se taas nähdään tavallisten Enerventtiin hurahtaneiden tietämys LTO laitteista. Luullaan että kaikki kuutiokoneet pätkivät. Jotkin mallit pätkivät, eikä niitä halpiskoneita voi kenellekkään suositella.
Mitkö kuutiokoneet ei pätki ja hyötysuhde pääsee samoihin?
Pätkimisen osalta voisi luetella muutamia merkkejä. Mutta yhdistät kysymykseesi hyötysuhteen. Siinä on se ongelma ettei Enerventin hyötysuhteesta ole saatavissa riippumattomia tutkimustuloksia. Eli vastaus jää odottamaan sitä että muidenkin kuin valmistajan ilmoittama hyötysuhde on käytettävissä.
OK eli jätetään kysymyksestä hyötysuhde pois.
Asia rupesi kiinnostamaan sen takia, kun suunnittelija on piirtänyt meille enervent pingviinin taloon.
Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän liikkuvia osia sen parempi.
ei pätki
Lisätään ehdokkaiden listaan.
ja paremman hyötysuhteen
(sunair lienee ainoa jolla on vain normaali ristivirtakuutio, mutta hyvin osaavat muita haukkua)
- raksaaja
Oletko raksaaja ehtinyt tutkia missä oloissa enerventin jäätymisenesto alkaa pätkiä tuloilmaa? Mistä jäätymisenesto tietää milloin pitää pätkiä? En asiaa tunne tarkkaan mutta luulen että pitää olla kova pakkanen että tuo tapahtuu.
Ainoa jolla on esittää sertit hyötysuhteesta, eikä edes pätki. Lisäksi siinä on vähempi huollettavaa ja tuloilma on aina raikas.
lämpötilavaihtelut voivat olla maaliskuussa -15 .. 5 ºC. Melkoinen ero minkälämpöistä ilmaa lämmitetään. Esim. lämpötilahuippu alkaa keskipäivästä eteenpäin 6h etelässä
ainakin itellä valinta kohdistui siihen jonka LTO toimii 24/7/365 ellei sitä itse pysäytä.
Saako kysyä mihin se valinta on kohdistunut? Ja ennen kaikkea saako vastauksen? :)
esilämmitys on ihan jees homma. En ymmärää mitä vikaa siiä on. Vai onko jollain talo, jota ei tarvitse edes 10 asteen pakkasessa lämmittään ja tuo esiläämitys energia joudutaan tuulettamaan ulos??
Ihmettelen vaan.
kylmenpi lämmöntalteenottaja saa enemmän energiaa itseensä poistosta
(kunhan se ei jäädy)
ja 24/7/365 on sukulaisen kokemus puutalosta tuolla 66 leveyspiirin kohdalta
LTO toiminut jäätymättä ja tauotta 5 vuotta ilman jälki tai esilämmitystä tai ohitusta.
(kaikilla muilla tutuilla onkin sitten kuutiot jotka pätkii tai syö vastusta/varaajaa)
Taidan päätyä tuohon enerventtiin. Juttelin putkimiehen kanssa, hän oli samaa mieltä kuin suunnittelija, enervent toimii.
Yksi kysymys vielä. Meillä vaihdettavia kuutioita 629. Onko pingviini vähän alarajoilla? Silloin kun suunnitelmat tehtiin ei ollut pandion mallia. Kannattaako vaihtaa aavistuksen isompaan ettei tarvitse täydellä teholla huudattaa?
on Kair www.pamon.fi
Valintaan vaikutti pätkimättömyyden lisäksi mm
- Ei elektroninen ohjausjärjestelmä. Siihen sopivia 240V releitä ja lämpöantureita (termostaatteja) saa maailman tappiin.
- Ei palauta kosteutta takaisin. Tiedän että monet haluavat kosteuden takaisin, mutta meillä se ei ole materiaalivalinnoista johtuen tarpeen. Lisäksi kun meillä käytetään jo löylyvetenä min 8 litraa vettä illassa (hetivalmiiseen kiukaaseen saa heittää enemmän vettä, kuin grillikiukaaseen -> enemmän kosteutta löylyyn). Lisäksi suihkuijen aiheuttaman kosteusrasitus. Tuloilma menisi jo liian märäksi.
- IV systeemiin ingtegroituva jäähdytysratkaisu, joka on osoittautunut erittäin toimivaksi.
Meillä 650...700m3.
Halusin IVK riittävän 50% teholla tuottamaan RakMk:n mukaisen ilman vaihdon.
Eli esim LTR6 150W moottorein ois ollut sopeva. Mutta koska halusin jäähdytyksen ja automatiikan, päädyin ACE malliin jossa tehoja on naapurillekin.
Mutta eipä se haittaa. Onpahan tehostusvaraa kjesähelteellä (kunhan poistaa kesäksi alipaineistuksen ettei kone vedä ilmavuotojen kautta lämpöä sisään)
"Minimi tuloilman lämpötila ollut 19C."
Saunassa vai Marokossa?
Kalevi
sen venttiilistä huonetilaan tulevan ilmavirran lämpötila. Mitattu sen pyörivän kennon jälkeen. Eikä pätki.
Miten tuo on teknisesti mahdollista että tuloilma on Suomen talvessa väh. 19 astetta ilman jälkilämmitystä (näin käsitin).
Kaverilla täytyy olla lämpötila-anturi rikki, irti tjms. koska tuskimpa sisälämpö on normaalia kovempi tai talo sijaitse "marokossa".
Kannattaa laittaa ylimääräisen mittarin suoraan tulolautaselle niin näkisi oikean lämpötilan. Konetta lähimmässä tuloventtiilissä ei putkiston lämpöhäviöt vielä vaikuta.
Kalevi
Tulohyötysuhde näyttäisi olevan 85% ja poistohyötysuhde 76%. Tuloilma lämpenee hieman enemmän, kuin mitä poistoilma jäähtyy. Tähän on kaksi syytä; Poistoilmamäärä on hieman suurempi kuin tulo ja poistoilman kosteus(ja siten lämpökapasiteetti) on hieman suurempi kuin tuloilman.
Tulos on hieman hämäävä, jostakin tulee lämmittämätöntä tuloilmaa taloon jota ei lasketa tuohon tuloilman lämpötilaan. Sama juttu on tietysti muillakin iv-koneilla.
Ilmanvaihtokanavat pitää sijoittaa lämmöneristeen alapuolelle, silloin ei hävikkiä tule!
Toki suomessa saa rakentaa myös päin *rsettä. :-)
- raksaaja
Jos uskoo tuohon 19 asteen tulolämpöön ilman jälkilämmitystä niin varmaan uskoo myös haltijoihin ja joulupukkiin.
enerventit syö perkuleesti sähköä. Osa siitä katoaa katolla nauravalle harakalle ja osa tulee sisään tuloilmassa. Ja kun vielä lisää poisto/tulo erotuksesta tulevan lämmön, niin kyllä tuo mahdollista on.
Mutta se hyötysuhde ei siis toudellakaan ole 85% vaan mallista riippuen 55-75% siis E-venteillä.
Älytöntä laittaa iv-putket kylmään yläpohjaan, jos voi suunnitella ne lämpöiselle puolelle pienellä vaivalla ja ilman häviöitä. Helppoa kun haluaa niin.
sehän riippuu suoraan siitä kuinka hatara talo on (sisälämmön lisäksi)
ajetaan siten, että tulo on paljon pienemmällä kuin poisto ja näin "huijataan" itseään kuinka tehokas peli on. Kuutio-LTO:ssa tämä tapahtuu vasta kovilla pakkasilla pätkimisenä. Sinällään pakkaspäivillä voi unohtaa ton nyrkkisäännön: koko ilmamäärän talossa on vaihduttava joka toinen tunti. Tämän ohjeen tekijä pitäisi pistää syytteeseen ilmastomuutksen kiihdyttämisrikoksesta !!!!
Tässä toi lainaus tuolta toiselta foorumilta enerventiilin ajamisesta,:
Aika-ajoin konetta ajettu:
kesällä Tulo 4 ja poisto 5.
Viime talvena tulo 2 ja poisto 3
Nyt tulo 1 ja poisto 2 (142W)
Joissakin lto-koneissa on mahdollisuus ajaa tulopuhallinta pienemmällä kuin poistoa. Tämä ei siis ole mitenkään enerventin ominaisuus. Yleensä kytkentä vain on tehty niin ettei puhaltimien nopeusero näy käyttäjälle. esim. asennolla 2 tulopuhaltimelle syötetään 100V ja poistolle 120V. Samaan tyyliin asennolla 3 tulo 140V ja poisto 160V. Enerventissä nopeusero jostain syystä näytetään käyttäjällekin.
Pääasia on että poistoilmamäärä on 5-10% suurempi kuin tuloilmamäärä jottei suodattimien likaantuessa tai muusta syystä käänny ilmanvaihto ylipaineiseksi. Tuossakin linkissä oli näin, eikä syynä ollut se että saadaan hyötysuhdemittari näyttämään parempaa lukemaa. On samantekevää tehdäänkö homma kuristamalla tuloventiileillä vai ajamalla tulopuhallinta pienemmällä. Jälkimmäinen vaihtoehto säästää hieman sähköä mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä.
Eikös se puuttuva tuloilma revitä ikkunan raoista yms. "raakana"? Ilmanlaatu ei voi olla kovin hyvä jos ilma revitään ohi LTO:n suodattimien...hullun hommaa.
Laittaisiko joku näkyville enerventin mittaustuloksia joillakin muilla kuin noilla "astma-asetuksilla".
Kalevi
Ilmamäärässä oli 10% ero niinkuin pitääkin, eikä mikään ylenmääräinen alipaine. Vaikka kone olisi ollut jokin muu silti ilmamäärät olisi säädetty juuri samoin, Sillä, että saavutetaanko tuo tilanne kuristamalla tuloventiileillä vai pudottamalla tulopuhaltimien kierroksia, ei ole merkitystä. Säätö vain tehdään hieman eri tavalla, mutta lopputulos on sama. Itse asiassa tulopuolen kuristaminen on hullun hommaa, vähän kuin auton nopeutta säädettäisiin jarrulla -> kulutus kasvaa.
Toisella kirjoittajalla on ilmeisesti enerventin tavallinen malli kun nopeuksia on vain 4. Siinä on tulo- ja poistopuhaltimet aina samalla teholla. Vain AC-mallissa on 8 nopeutta ja mahdollisuus laittaa tulopuhallin pienemmälle.
Samalaisia lukemia löytyy vanhoista keskusteluista ja muiltakin foorumeilta. Esim. tuolta http://groups.google.fi/groups/search?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=enervent+l%C3%A4mp%C3%B6tila&qt_s=Hae
Voihan olla että myyjät ovat jaksaneet monta vuotta kirjoitella eri foorumeille ja valehdella lämpötiloja... :)
Isojen laitteiden valmistajilla on monenlaisia talteenottokoneita. Samlla valmistajallakin on erilaisilla kennoilla ja heidän tiedoistaan selviää helposti että pyöriväkennoisella saavutetaan paras hyötysuhde. Erilaiset koneet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Pientaloissa pyöriväkennoinen on ihan hyvä kone.
Niin varmaan ja www.google.com:sta löytyy vielä enemmän tarinaa.
Muutama vilkaisu:
"Mulla pingviinin kenno alkoi osoittaa jäätymisen merkkejä yli 20 asteen
pakkasessa ja vähän lämpöisemmälläkin."
"Meillä on Pingvin ACE enkä sitä enää ottais jos nyt valitsisin.
On meinaan sen verran äänekäs laite vaikka erilisessä teknisessätilassa
onkin."
"LTR6 ei kaipaa jälkilämmittimiä. Ei sähköä tai vettä.
Esim 2.1.2003:
Ulkotulo: -19.5C
Sisäpoisto: 18.3C (tuloputket voisi olla paremminkin eristetty...
sisälämpötila on 21,8C)
Sisätulo: 7.1C (kuten kesäyönä ilman lämmöntalteenottoa)"
">Joulukuussa -96 mittasin Pingvinin lämpötiloja tavallisella
digitaalilämpömittarilla.
>Kaikki lämpötilat on mitattu koneen sisältä:
> Poistoilma = 17,2 °C
> Tuloilma = 13,3 °C
> Ulkoilma = -8,8 °C
> Jäteilma = 0,8 °C"
NYT SITTEN KYSYN ETTÄ KUINKA VITUIKSI VOI ILMANVAIHDON SÄÄTÄÄ ETTÄ ENERVENTIN TULOILMA PYSYY 19 ASTEESSA KOVIMMALAKIN PAKKASELLA!
Joo ja vastaukseksi ei kelpaa www.google.com tai jotain muuta yhtä hölmöä.
tuloilmaputkiston eristys. Ei ole ennenkuulumatonta että putkistossa ilma jäähtyy 10°C. Jos putkisto on huonosti eristetty niin on selvää että kylmäks vetää.
"NYT SITTEN KYSYN ETTÄ KUINKA VITUIKSI VOI ILMANVAIHDON SÄÄTÄÄ ETTÄ ENERVENTIN TULOILMA PYSYY 19 ASTEESSA KOVIMMALAKIN PAKKASELLA!
" Ei tarvitse olla säädöt pielessä tuo 19°C tuloilma on ihan järkeenkäypä jos putket on lämpimässä tilassa Silloin voi käydä niin että ilma lämpenee tuloputkistossa. Ei kirjoittaja kertonut enempää ja on vaikeaa arvailla käy kysymässä maalämpöfoorumilta jos mieltä vaivaa.
Tuossa toisella oli enemmän mittauksia ja sama n.19°C kun ulkona ei ollut pakkasta vaan 2,6. Minusta tuo on järkevämmän kuuloista.
Hyvä otatanta sinulla enerventtiilin ongelmista. Toisin kuin kuvitellaan niin sekään ei ole täysin jäätymätön. Kone on myös ilmeisesti hieman muita äänekkäämpi mutta se ongelma on korjattavissa usein ylimääräisillä äänenvaimentimilla. Tietenkään meluavaa konetta ei kannata asentaa makuuhuoneen viereen. Teknisessä tilassa tai kodinhoitohuoneessa se saa meluta rauhassa.
"Ei tarvitse olla säädöt pielessä tuo 19°C tuloilma on ihan järkeenkäypä jos putket on lämpimässä tilassa Silloin voi käydä niin että ilma lämpenee tuloputkistossa."
Tuo 19 astetta on mitattu enerventin sisällä olevalla anturilla, ei lautasen suulta. Näin käsitin asian.
Mitenköhän tuokin kylmimmällä ilmalla on todettu. Onko kaveri äivystänyt koneen mittaria koko yön vuoden kylmimpänä päivänä. Epäilen tuloksen luotettavuutta tai sitten sillä oikeasti on säädöt pielessä.
..mielipiteidenvaihto lähtenyt rönsyileen sitten viimenäkemän.
Allekirjoittanut on ton maalämpöfoorumin toisen mittailun tekijä, "Eksile", ja mittaus jatkuu hamaan tulevaisuuteen eli kunnes saan rakenneltua keskiarvot eri lämpötiloille.
"Teron" kirjoitusta en kommentoi, omat mittaukset kertoo tarpeellisen.
Pari toteamusta:
- Pelican ei pätki (AC -koneesta en tiedä, aiheuttaako automatiikka k.o. ilmiön?), ainoa yli 15 asteen pakkasilla huurtuva koneen osa on rungossa kanavien väliseinät, kennosta en jäätä ole vielä bongannut, eikä toi huurre rungossa kennon pyörimistä haittaa.
- Sisäilman kosteusprosentti pyörii talvisin välilä 34-39, ei liian kuivaa.
- Kennon avuksi ajetaan jälkilämmityspatteriin vettä, jonka lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan. Tällä saadaan pakkasilla tuloilmaan ne muutamat lisäasteet eli tuloilma pidetään välillä 17.5 - 18.0 astetta. Tähän mennessä 26,5 asteinen vesi on riittänyt.
- Ilmanvaihto säädetään yleisesti n. 5-10% alipaineiseksi, myös kuutiokoneissa, ettei "puskettaisi" sitä sisäilman kosteutta seinärakenteisiin.
- Mitä on "astma-asetukset"? 396 m3/h?
- Hyötysuhde välillä 14.-29.1.07 78-83%
- Mekaaninen hyötysuhde " " 4,9 - 9,6
Toisaalta, kyseessä on vain ilmanvaihto, ei elämä.
... on tämä erilaisten IV-laitteiden ympärillä "vellova" keskustelu. Jäätyvä alipainekuutio rock's!
14.-29.1.07 78-83% ??? Miksi sitten täällä olleista mittauspöytäkirjoista laskien saadaan 55-65% hyötysuhteita, eli mistä tuo laskettu?
Kun lasketaan tuloilmahyötysuhde niin saadaan korkeampi arvo. Poistoilmahyötysuhde on yleensä huonompi koska poistoilmassa on enemmän kosteutta ja poistoilmamäärä on hivenen suurempi. Yleensä on vain mukavaa ilmoittaa se suurempi lukema.
Tulohyötysuhde lasketaan ulko ja sisälämpötilan erosta ja verrattaan kuinka paljon tuloilma lämpenee tuohon lämpötila eroon nähden. Esim lt-ero ulko-sisä on 30°C ja tuloilma lämpenee 20 astetta niin hyötysuhde on 20/30=0,66 = 66%
Poistohyötysuhde taas lasketaan siitä kuinka paljon poistoilma jäähtyy verrattuna ulko-sisä-lämpötilaeroon nähden. Jos noilla edellisillä arvoilla poistoilma jäähtyy 15 astetta niin poistohyötysuhde on 50%.
Minusta oleellisinta on se paljonko menee poistoputkesta harakoille, ei niinkään se minkäverran tuloilma lämpenee.
...lisätietoa tän linkin kautta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=7875&lan=fi
Juuri tolla tuloilman hyötysuhteella päästään prosenttiin 78-83, poistoilman hyötysuhde vaihtelee samalla ajalla 73-78% kieppeillä.
Tabliskan mukaan voi halukkaat laskeskella omia myllyjään, but I rest my case.
Otinpa kulutusmittarin juuri irti:
-käyttöaika 86h37min59sec
-kulutus 39,45 kWh (mistä puhaltimien kulutus noin 9,3 kWh)
-Amax 4,87 A
-Wmax 1173 W
-Sähköjälkilämmitys (asetus 18C)
-Nopeus 3/8
-Ulkolämpötila:
*26.1. -5,7... 4,6C
*25.1. -9,0... 1,0C
*24.1. -9,3... 1,7C
*23.1. -16,7...-0,1C