Tässä taloa olen rakentamassa. Jälleenmyyntiarvolla on merkitystä, koska talo voi hyvinkin olla muutaman vuodenkin jälkeen sopimaton paikan tai jonkin muun suhteen. Itselleni ensisijaisesti kuitenkin rakennan ja "kivitalon" haluan. Parhaiten vaatimuksiani vastaa täystiilitalo, mutta kallein kivitalo rakentaa ja tällähetkellä poissa muodista kivitaloissa ja siksi markkoinoilla vähiten arvostettu. Kevytsoraharkko halvin rakentaa, mutta siporexi ei paljoa sitä kalliimpi ja on nyt markkinoitu niin muotituotteeksi asuntomarkkinoilla että taitaa olla arvostetuin. Eli pitääkö paikkaansa jos tekee pohjaratkaisuiltaan samalle paikalla samanlaiset kivitalot, niin siporexista saa parhaan hinnan ja tiilitalosta huonoimman? Tuuletetettavalla alapohjalla ei myöskään taida olla markkinoilla arvoa vaikka sellaisen meinaankin tehdä jokatapauksessa.
Rungon jälleenmyyntiarvo
ihmettelijä_
425563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
tiilet halvin materiaali ota puolalaisia muurareita ja teetä täystiilitalo halvin ylivoimasesti ja paras ja on oikea kivitalo eikä kaasubetoni talo eikä kevytsorapapu talo
Tiilirungossa varmaan materiaalikustannukset halvimmat, mutta ei tavattomasti kevytsoraharkkoa halvempia kuitenkaan. Työtö tiiliseinässä ylivoimaisesti eniten ja niiden jälkeen se on kalleinta seinää nykytilanteessa jossa muurarin palkka ei ole huono. Puolalaista muuraria tuskin helpolla löytyy. ja jos myy palveluaan suomalaista selvästi halvemmalla markkinoilla kysyntä kasvaisi ja tekisi hän hyväntekeväisyyttä harvoille valituille koska ei pysty kaikille halukkaille työtä ei sellainen edes pysty tekemään
Jos sipo on menekkinsä ansiosta arvostetuin kivitalo, niin tuolla logiikalla Älväri on sitten arvostetuin puutalo.
Kastelli lienee eniten myyty eikä Älväri? Se ehkä arvostetuin?
että kivitalomarkkinoilla rakentavat/rakennuttavat ihmiset joilla ei enää taloudellinen puoli ole niinkään esteenä kun taas siellä puutalopuolella vaikuttaa enemmän....että ei ihan ole menekki puutalopuolella ja kivitalopuolella verrattavissa arvostukseen.
Kyllä kivitaloja rakennetaan myös lainarahalla ja hartiapankilla. Silloin valinta on todenäköisemmin sipo kuin vaikkapa Lammi, Luja tai Maxit
että ihmiset luonnollisesti haluavat saada vastinetta rahoilleen ja kokevat sipon paremmaksi ja helpommaksi vaihtoehdoksi.
juuri kerro mitä on tapetin alla eli yks hailee vaikutus myyntihintaan.
Halvin on varmin, voi jopa saada omansa pois.
Kun on asuntonäytöillä käynyt ja kysynyt että minkä valmistajan talo on kyseessä, tulee välittäjiltä yleensä "ööö, en tiedä mutta selvitetään". Näin siis puutalojen kohdalla.
Kivitalojen kohdalla ollaan ekana mainitsemassa Lammit ja Jämerät ihan brändeinä. No, ok, on joku välittäjä tainnut Kastellin mainita ihan eka hengenvetoon.
Jotain tuo kertoo brändien arvostuksesta ja toisaalta alan miesten "osaamisesta". En tiedä kertooko se mistään muusta.
itse ostamassa miellyttävää taloa vai harkkoa?
Mutta ostajilla ei useinkaan ole käsitystä eri harkkojen ominaisuuksista, vaan keskiverto ostajalle kaikki "kivitalot" ovat samalla viivalla.
taidat olla Lammisti kun tuollaista väität =D
Pohjoisessa antaisin penaltyä seinärakenteelle joka lämmönpitävyydessään on vain määräysten mukainen tai jopa sitä huonompi.
(jep, alan olla kääntynyt siihen suuntaan että LL400 investointi sittenkin kannattaa verrattuna EMH350:n)
Yleisesti olen siinä uskossa että Lammi on eniten Mersun tai peniksen jatkeen maineessa eli arvostetuin.
Ehkäpä rakentajien silmissä lammi tiedostetaan kalleimmaksi ratkaisuksi, mutta talon ostajat eivät tiedä eri rakennusteknisten vaihtoehtojen hintavaikutusta eivätkä näe lammin betoni talossa oikeastaan mitään hienoa. Sensijaan siporexin yksiaineisuus on jo joidenkin tiedossa ja oletetaan jotenkin muita kivitaloja "hienommaksi" ratkaisuksi. Kyllä minullakin oli aluksi kun vaihtoehtoja aloin katsomaan niin jotenkin olettamus että se jämerän siporex-vaihtoehto olisi kallein, vaikka ei olekaan
Ja kyllähän se Pastori Raksaaja on lähetystyössä hyvä puhuja...
Seurakunta on saannut saarnamiehen...
Kunnia Lammibetoni-jumalalle...
Muinoin kun aloin rakentamaan niin kaikki alle määräysten jäävät eristävyydet tippui Oulun korkeudella pois kuvioista.
Kuten aiemminkin ketjussa sanottu, niin suurimmalle osalle ostajista rungon harkko-materiaali ei juurikaan vaikuta ostopäätökseen/asunnon hintaan. Kyllä siihen vaikuttavat ennemminkin ulkoiset ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät seikat: sijainti, ympäristö maisemineen, ostajan makuun sopiva ulkonäkö, asunnon siisteys/kunto/tilat, jne.
Ne mahdolliset ostajat, joille harkkomateriaali on elämän ja kuoleman -asia ovat ilmeisesti muistakin teknisistä ratkaisuista hyvin tarkkoja ja sen vuoksi päätyvät rakentamaan itse talonsa.
Itse tässä rakentajan suossa useamman vuoden rämpineenä ei enää osaa välttämättä ajatella asioita pelkästään asunnon ostajan näkökulmasta. Kun aloittelimme rakentamista siporex oli kyllä menettänyt terävimmän asemansa kärki-brandinä johtuen mm. tuolloinkin vallalla olleesta lämmöneristävyys keskustelusta.
Kirjoitit että rakentamisen alkuvaiheessa siporex oli jo menettänyt asemansa sinun kärki brändinä. Eli sinullakin se oli aluksi sitä ja tämä minusta on usealla näin ennenkuin asiaan perehtyy ettei se olekaan mikään muita parempi kuin vain tietyissä asioissa ja muut taas joissakin muissa asioissa.
On varmaan niin että ostajilla runkomateriaalit ei paljoa ratkaisi, mutta luulen että kivitalolla on oma lisäarvonsa ja esim. täystiilitalo on joistakin vain tiilitalo kuten tiilellä verhoiltukkin.
Jep. Toisaalta silloin, kun aloimme rakentamista suunnittelemaan, oli eri leka-harkkovalmistajien ja valuharkko-valmistajan tuotteistaminen ja brändin luominen vielä aivan alkutaipaleilla ja lähinnä tekivät vain harkkokauppaa. Jämerä taas oli ollut jo pitkään tunnettu ja kova tekijä kivitalomarkkinoilla hyvällä konseptilla: kohtalainen tuote, hyvät suunnittelijat ja ylivoimaisesti paras "talomallisto" (talokirja on mielestäni edelleenkin paras kaikista). Tällä hetkellä pakka on tosin mennyt enemmän sekaisin eri harkkotoimittajien kesken. Mutta tuolloin tosiaankin vielä oli asuntomyynti-ilmoituksissa statusarvona mainittuna erikseen Jämerä-sana. Itselleni tosin tuo ylenpalttinen statusarvo oli tuolloin yksi niistä syistä, miksi aloin miettimään muitakin vaihtoehtoja.
Täystiilitalosta olen samaa mieltä. Jos ostaja jostain syystä haluaa "tiilitaloa", niin tiiliverhoiltu puutalo lähtee halvemmalla. Jos taas "kivitaloa", niin harkkotalo lähtee halvemmalla kuin rapattu täystiilitalo.
monet täällä tuntuu puhuvan että tt-talo kallis mutta harvalla lienee kokemusperäsitä kokemusta TT- talosta eli puhutaan vasten parempaa tietoa.
TT- talon omistajan voin kertoa että TT- talon runko ei tule ainakaan kalliimmaksi kuin vaikkapa Lammi tai sitten muurattava harkko kun hieman käyttää harkintaa minkälaisen urakan runko- ja verhoilusta suostuu maksamaan
maksamaan?
Olen talonrakennusta itelleni suunnitteleva ja täystiilitalo kiehtoo, mutta tuskin niin paljoa että olen valmis maksamaan siitä selvästi enempää kuin vaikka kevytsoraharkosta. Olen miettinyt eri runkovaihtoehtoja ja kustannustiedot olen hankkinut niin että materiaalihinnat materiaalin myyjältä ja sitten työn tekijälltä arvioitu työn nopeus ja tuntihinta. Jos ajattelisi että harkot voi muurata itse ja slammata pinnasta, kun tiilen muuraminen taas liian hankalaa omatoimisesti, niin silloin tt-seinä on kolme kertaa kalliimpi. Tuplasti kalliimpi muutenkin. Tilanne jolloin edullinen on se että on itse valmis muuraamaan, mutta vaatii ainakin rohekeutta, ei muuta.
Hinta-ero tulee kasvamaan edelleen, kun tehdään täystiilitalossa sisäseinät tiilestä. Harkkotalossa sisäseinien harkot on halvempia kuin tiiliseinän tiilet.
muoviharkkoja. Ajatus siitä, että 'kivitalossa' betonikerrosten välissä on muovi eristeenä ei kerta kaikkiaan mene läpi. Toinen syy on erilaiset harkkotyypit, joka valmistajalla on hieman erilainen tuote. Kolmanneksi muoviharkkobuumi näyttää elävän massiivisuuden ja lämpöarvojen mielikuvilla. Pitkäaikaisia kokemuksia ei vielä ole eikä kukaan esitä mielellään laskelmia talon kokonaisenergiankulutuksesta.
Ei ole muita aseita kuin pelotella mielikuvilla.
Ostakkee mielikuvatalo. AITO kivitalo:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/artikkeli2.asp?sivuid=901
Abstraktimpaa mainoshöpinää saa hakea.
kanssa samaa mieltä, että muovi rakennusmateriaalina tuntuu vastenmieliseltä. Väistämättä tietty muovipussiefekti mielessä välähtää, kun ympäröivät seinät on muovitettu, vaikkakin sitten olisivatkin kivellä verhoillut.
Mutta koska koneellinen ilmastointi on nykyrakentamisessa käytäntö, ei tuolla sen enempää merkitystä liene. Jos siporex olisi jämerämpää tavaraa ja kohtuuhintainen, se olisi ehdoton valintani omaan talooni. Joku naurettava kymmenys lämmöneristävyydessä seinien osalta ei ainakaan pitäisi olla valintaperusteena, johtuen sen vähäisestä vaikutuksesta kokonaisuuteen.
Minulle taas pieru- ja pökälehuumorin ystävänä papanaharkko sopinee, kuin nenä persiisiin.
Eiköhän se varsinainen mielikuvaviidakko ole tämä loputon ja ymmärrytä vailla oleva höpinä massiivisuudesta. Kuinka helvetisti talon pitää oikein painaa, että se olisi lopulta 'jämerä'. Pitääkö puurunkotalossa asuvankin alkaa huolehtia talonsa keveydestä?
Muoviharkkojen tuotekehitys tulee jatkumaan vielä kauan. Nyt on jo pari valmistajaa muuttanut vaivihkaa harkkojen rakennetta. Näin niitä kokemuksia kertyy. Palataan asiaan parin vuosikymmenen päästä.
"johtuen sen vähäisestä vaikutuksesta kokonaisuuteen."
Matalaenergiatalossa menee hankalaksi jos seinät on kylmät ja muu talo hyvin lämpöä pitävä.
Elinolosuhteita on silloin hankala saada hyviksi.
v.1954 siporex-talon ja edelleen siinä sama perhe asuu, kun ei ymmärrä muuttaa pois.
Minäkin hölmö tein siporex-talon 1981 ja laajensin sitä 2006. tosi hölmöä, ei voi edes säästää, kun kaukolämmön perusmaksu kolkuttelee samansuuruisena kuin kulutus. Lammin harkoista tein kellarin, ihan hyvä ainakin siihen tarkoitukseen. Tähän mennessä ei ole seinät paukkunut eikä rakosia löytynyt, mutta toivossa on hyvä elää.
Energialuokitus on tulossa ja se pistää jälleenmyyntiarvot uuteen uskoon.
Kannattaa päätyä hyvin eristettyyn hyvän u-arvon omaavaan tuotteeseen.
Myös helposti halkeilevat materiaalit kannattaa unohtaa, koska myydessä huomataan asiakkaan toimesta kaikki pienetkin hiushalkeamat ja kauppa saattaa kaatua siihen.
Ulkoilmalla tuuletetut alapohjat kuluttavat paljon lämmitysenergiaa ja ovat herkkiä homehtumaan, tuskin nostavat tulevaisuudessa jälleenmyyntiarvoa.
Sitä taitaa nostaa eniten markkinat, mikäli ovat suotuisia, jos taas eivät voi hinta pudota jopa puoleen, kuten on käynyt ennenkin.
Ihmettelin kommenttiasi että tuulettava alapohja herkästi homehtuva? Eikä iso syy miksi tuulettavaa joku haluaa ole juuri se ettei tule kosteusongelmia kuten maavaraisessa laatassa? Miksi maavarainen laatta kosteusteknisesti parempi. Voihan tuuletettava alapohja olla ongelmallinen jos ei siellä tarpeeksi tuuletusaukkoja. Tietenkin koneellisesti tuuletettava vielä parempi, mutta jos tavoittelee teknisesti yksinkertaista niin perinteisessä etunsa. Eikö tuuletettava alapohja ole vanhojen talojen hyväksi koettu ratkaisu. Nykyiset kivitalojen tuuletettavat alapohjat vielä kiviaineisia ja siksi luetettavampia. Eihän kiviaineinen alapohja edes homehdu niin helposti? Kustannus syistähän on siirrytty maavaraiseen laattaan ja toinen syy tyo lämmöneristys mutta sekin kustannuskysymys, kun pienellä lisäeristysinvestoinnilla yhtä hyväksi. Onko siis tuuletettava riskialttiimpi oikeasti?
Tuulettuva alapohja on nykyrakenteella kosteusriski.
Ongelma perustuu tuuletustilan lämpötilaan, joka nykyrakenteen paksuilla lattiaeristeillä on niin viileä, että laskee alle kastepisteen.
Myös tuuletusilman mukana kulkeutuu runsaasti kosteutta otollisilla keleillä alapohjaan.
Ruotsissahan on vastaavia ulkoilmalla tuulettuvia alapohjia todettu tutkimuksissa homeisiksi kymmeniä tuhansia.
Myös Suomessa Ruotsalaisten talopakettien mukana toimitettu runsaasti kiinteitä ilmankuivaajia rossilattioiden alle. Viime vuosina myös monet Suomalaiset valmistajat ovat siirtyneet ilmankuivaajien käyttöön.
Kivirakenne homehtuu aivan samoin kuin puukin, kun kosteutta on riitävästi, pölyä ravinteeksi ja happea. Kivi ei kuitenkaan lahoa tai mätäne.
Väitteesi on ihan ymmärrettävä ja luultavasti todenmukainen. Kuitenkin uskallan olettaa että on muitakin vaihtoehtoja kuin tuo koneellinen ilmanvaihto. Yleensä alapohjissa on tuuletusaukkoja vain melko vähän ja ainakin vanhoissa taloissa selvästi vähemmän kuin nykyvaatimukset vaativat. Ajattelisin että tuuletusta lisäämällä ongelma poistuisi? Jos tuuletusta lisätään tarpeeksi tulee alapohjan lattiapohjasta yhtäläisesti tuuletettu kuin ulkoseinästä ja ei ulkoseinätkään homehdu. Jos vaikka 20 % alaosasta on avoina niin maalaisjärjellä luulisi että tilanne olisi jo hyvin lähellä sitä mitä se on ulkoseinissä. Lisäksi vaatimukset ovat myös kasvaneet ryömintätilan korkeuden suhteen mikä oletettavasti myös auttaa. Yksi tuuletuksen lisäyskeinohan on myös se että putki(a) vedetään alapohjasta kattoon, mutta nämäkin alkavat luullakseni olemaan merkityksettömiä jos alapohja on tuuletettu niin että ilmasto alapohjassa vastaa ulkoilman ilmastoa .
Nämä nyt olivat minun olettamuksia.
kun on muutama viikko vuodesta pakkasta ja muun ajan ikkunat auki. Päinvastoin pitäisi suosia kaikenlaisia katettuja puolilämpöisiä terasseja, parvekkeita, viherhuoneita tms, jotta sateinen syys- ja kevätkaamos sujuisivat rattoisasti.
Eikö rakenne jossa eristys ontelolaatan alla ole parempi kuin ontellaatan päällä. Tai onko merkitystä koska styroksikin aika tiivistä tavaraa
Johon vaikuttaa ylivoimaisesti eniten SIJAINTI. Se onko runko sipoa, lammia, kevytsoraharkkoa kuitataan myyntiesitteessä sanalla harkko. Tai voihan tuota yksilöidä mutta ei se taloa sen kalliimaksi tai halvemmaksi tee.
Sisällä tietysti materiaalien taso ja yhtenäinen tyyli. Täytyy muistaa että talolle tarvitaan vain yksi ostaja.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kivitalo huonolla sijainnilla on selvästi halvempi kuin vastaava puutalo hyvällä sijainnilla.
Itse pohtisin ylipäätään rakennuspaikkaa minkä linnan sinne rakentaisin koska joihinkin paikkoihin se linna ei vain kuulu.
oman litaniasi hyvän sijainnin tunnusmerkeiksi?
Entäpä huonon sijainnin vastaavat?
Mummon mökki Kauniaisissa - Kivilinna Keravalla?
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta täällä Helsingissä on tähän asti parhaan tuoton saanut tiiliverhotusta puutalosta. Sehän on kuitenkin kivitalo suurelle osalle ostajista. Ja taloon tarvitaan vain yksi ostaja.
Kyllähän kivitalosta kovemman hinnan saa myydessä, mutta ei niin paljon kovempaa kuin mitä pykäämiseen on mennyt rahaa.
Eri harkkomerkeillä on marginaalinen merkitys ostajalle, jollei nyt satu joku erityisen innostunut Lammi- tai Jämerä-fani joukkoon. Arkkitehtuuri ja viimeistely on paljon isompi juttu.
Ja auta armias pykäämästä lautaverhoiltua kivitaloa! Sitähän ei kukaan usko kivitaloksi.
oman mieltymyksen mukaan ja kun itselle tekee (ja vielä itse)niin aika turhaa tuommoinen pohdinta...hyvin ja huolella rakennetusta saa kyllä itselle vielä "provikkaa". Myynnin jälkeen uusi asukas tekee yleensä ainakin "pakolliset" rempat...kun on KIVESTÄ tehty niin eipä sillä väliä mistä lohkareista se on tehty... :)
valtaosalle ostajista on aivan sama mitä harkkoa rappauksen ja tasoituksen alta löytyy, tietysti se voi välillisesti vaikuttaa esim energiakulutuslukemina. Mutta siinäkin rakennusvirheet voivat saada aikaan isoimpia heittoja kuin harkon merkki..
rahalle tulee hyvälle paikalle olevalle Älvärille, siinä piememmällä sijoituksella voi saada talosta saman neliöhinnan kuin naapurin kivitalosta!!!!
jonka sijainti on huono, on rakennettu kivitalo rekalla tuodun puulaatikon viereen, joka sijaitsee hyvällä paikalla. Älväri kallion laella ja naapuri rotkon pohjalla?
Minusta asemakaava-alueella tulisi kaikkien tonttien olla vähintään 2000m2. Koska voiko olla törkeämpää kun rakennetaan näyttävä kivitalo postimerkin kokoiselle tontille ja 4 metriä on naapurin rajaan. Onko se edes omakotiasumista vai lähempänä rivitalo asutusta? Ja ahneuden syyhän se on.