Hyvin, hyvin usein törmää ihmisiin, jotka laskevat mielellään leikkiä toisten kustannuksella. Toiset meistä taas eivät "osaa" taikka halua ottaa toisen ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia taikka olemusta "vitsin" aiheeksi. Eikö vaikka näin ole? Useimmiten he, jotka leikkimielisesti huomauttelevat "toisen lihoneen" tms. eivät kestä kuulla mitään negatiivista palautetta omasta olemuksestaan.
Mitä tämä ihminen sitten hakee letkautuksillaan? Ovatko tietyt meistä "hyvä maaperä" sille, että heille voi kiukuspäissään laukoa mitä tahansa.
Huono itsetunto kehittyy huonosta palautteesta; ehkäpä juuri letkautuksistakin. Kuten myös siitä, että ihminen nolataan toisten ihmisten nähden.
Minun on vaikea sanoa vastaan taikka loukata toista ihan tietoisesti. Nimenomaan tietoisesti. Se taito olisi hyvä opetella, vai kantaako moinen? Syntyykö haistattelulla taikka piikittelyllä hyvää vai huonoa?
Joskus on pakko puhaltaa peli poikki. Mutta kuinka ollakaan; takaraivossa jyskyttää ajatus; "Taidanpa vain olla pikkumainen.."
Meneekö raja siinä, miltä MINUSTA tuntuu? Vastaatko sinä pottuiluun pottuilulla? Vai jaksatko ymmärtää, että hänellä on niin huono itsetunto, että siksi hän tuossa rökittää minua. Omaa egoaan pönkittääkseen ;/
Sarjassamme pohdintaa Niis-maiseen tyyliin :/
Mitä tämä ihminen sitten hakee letkautuksillaan? Ovatko tietyt meistä "hyvä maaperä" sille, että heille voi kiukuspäissään laukoa mitä tahansa.
Huono itsetunto kehittyy huonosta palautteesta; ehkäpä juuri letkautuksistakin. Kuten myös siitä, että ihminen nolataan toisten ihmisten nähden.
Minun on vaikea sanoa vastaan taikka loukata toista ihan tietoisesti. Nimenomaan tietoisesti. Se taito olisi hyvä opetella, vai kantaako moinen? Syntyykö haistattelulla taikka piikittelyllä hyvää vai huonoa?
Joskus on pakko puhaltaa peli poikki. Mutta kuinka ollakaan; takaraivossa jyskyttää ajatus; "Taidanpa vain olla pikkumainen.."
Meneekö raja siinä, miltä MINUSTA tuntuu? Vastaatko sinä pottuiluun pottuilulla? Vai jaksatko ymmärtää, että hänellä on niin huono itsetunto, että siksi hän tuossa rökittää minua. Omaa egoaan pönkittääkseen ;/
Sarjassamme pohdintaa Niis-maiseen tyyliin :/
Vastaukset 8
Vanhimmat
tässä aiheessa.Rajoista puheenollen mun mielestä raja kulkee vähintään siinä missä sen itse havaitsee.
Riippuu tilanteesta, vastaanko pottuihin samalla mitalla, vai olenko ymmärtäväinen.
Joskus riittää tavallisella äänellä esitetty huomautus: "Olipa ilkeästi sanottu", tai: "Sulla huonot päivät sen kun jatkuu".
Kuten huomautit, nämä tyypit eivät tavallisesti itse siedä edes asiallista arvostelua.
...toisen kustannuksella vaativat aika läheistä suhdetta, mutta jos joku on oikein taitava sanoissaan ja saa nauramaan on vaikea suuttuakaan. Ja joskus on vaikea arvata mikä toiselle on vaikeata, jonka vuoksi helpommalla pääsee jos ei kokeile toisen sietokykyä ollenkaan.Ulkonäköasiat ovat vihoviimeisiä letkautettavia ja niissä voivat joskus läheiset olla kaikkein julmimpia.
pitää osaa haistaa kenelle sitä sopii heittää ja kuka ei ymmärrä sitä. Itse heittelen sutkautuksia sekä itsestäni että muista mutta heitän vain sellaisille joita sen tyylilajin taitavat. Itsestähän voi heittää aina :)
Niin ja tervehdys vaan kaikille, olen uusi täällä:)
Elikkäs tervetuloa joukkoon hurjaan :D
sinulle niiskumyy :)
Ulkonäköä koskeva huumori tuskin naurattaa ainakaan häntä, josta lasketaan leikkiä. Ihan oikeasti siis :) Joskushan voi hymyillä jopa kyynelten läpi.
Lapset voivat olla aikas lailla julmia toisilleen. Koulukiusaamista oli jo silloin, kun meikälikka taapersi koulupolkua. Siitä voi jäädä trauma poikineen.
Luulisi meidän aikuisten sitten osaavan käyttäytyä :/
...että et pidä tuosta tyylistä... Fiksu ymmärtää lopettaa....
Toisinaan sivusta seuratessa ei ehkä aina sitten ymmärrä asian ydintä.... toisilleen sanailevat voivat olla keskenään vallan sovussa ja tuo sanailu osa privaattia "hellyyttäkin"...