MAITO LOPPUU!!:(

Käy lukemassa http://www.imetystukilista.net/faq/riitt.php

pumpulle herumattomuus välttämättä kerro maidon loppumisesta. Kaikki eivät vain heru pumpulle, etenkin kun vauvasi on jo 3 kk, niin maidontuotanto on varmaan alkanut tasaantua, eikä pakkaannu niin rintoihin, jolloin heruisikin pumpulle helpommin.
Lisäksi menkat saattavat hetkellisesti vaikuttaa maidontuloon, mut ei nekään ole mikään syy maidon loppumiselle yhtäkkiä.
Paras mittari maidon riittävyydelle on vauvan tyytyväisyys ja kasvu, jota tuon ikäisellä seurataan kuitenkin aika usein neuvolassa. Saattaa olla, et kohta on edessä vauvalla tiheän imun kausi, jolloin tuntuu et on jatkuvasti rinnalla, mut sillä hän vaan omin keinoin lisää taas maidontuotantoa tarvitsemalleen tasolle.
Tsemppiä vaan teille ja uskoa siihen, et ei se maito niin vaan lopu, jos kerran jo 3 kk olet täysimettänyt.

Voihan se olla että nuo menkka tyyliset vaikuttaa. Jos vauvasi on iloinen ja tyytyväinen, maitoa tulee. Ja anna ihmeessä lapsen nukkua kun nukkuu. Tulet valvomaan vielä monena yönä muutenkin.
Ne on nuo vauvat eripetoja saamaan sen maidon tuolta nännistä. Muistathan rentoutua ja olla stressaamatta ja ylläpitää hoivaviettiä?

Ja toisaalta jos näin käy että loppuisikin, löydät myös ilon siitä ettei lapsi ole ihan niin riippuvainen sinusta ja sinun tisuista. Luopumisen tuskaahan se on mutta jossain vaiheessa tissi jätetään kuitenkin. Tsemppiä lapsesi kanssa! Tuli ihan vanhat muistot mieleen =)

En minäkään saanut aikoinaan pumpulla irti juuri mitään, mutta täysimetin silti puoli vuotta ja vauva oli oikea läskikimpale:) Herumisrefleksi ei laukea, kun ilman vauvaa yrittää pumpulla hirveän stressin kourissa. Eikä asiaa kohenna, että maidon loppumisella koko ajan pelotellaan. Ei se noin vain yhtäkkiä lopu. Jos huolestuttaa, yritä imettää tiheästi ja riittävän kauan kerrallaan ja juo ja syö kunnolla. Kyllä se siitä.

Maitoa kertyy reippaasti rintoihin, kun juo lasillisen tai kaksi kotikaljaa. Mulla on jääkaapissa koko ajan pari pulloa. Päivisin mulla on maitoa riittänyt hyvin, mutta öisin puolivuotias toisinaan raivoaa, kun maitoa ei vain tahdo tulla. Niinpä juon (aina kun muistan) ennen nukkumaanmenoa perhekaljaa ja maitoa on piisannut.

Meidän kohdalla tosin on niin, että jouduin alusta asti käyttämään rintakumeja, koska nännini ovat pienet ja pehmeät, poika ei saanut niistä kiinni kunnolla. Ja kuten tuon linkin takana sanottiinkin, maidon tuotanto voi vähentyä jopa 30 % rintakumien takia. Meillä siis vähentyi huomattavasti, poika oli jatkuvasti tissillä, mutta ei saanut kunnolla ulos maitoa. Kokeilimme eri imetysasentoja, mutta ei auttanut. Pyysin neuvolatätiäkin vielä näyttämään oikean asennon ja se oli tismalleen samanlainen kuin "oma asentoni". Söin hyvin ja join tarpeeksi, söinpä vielä lisäkalkkiakin. Meillä poika huusi nälkäänsä jatkuvasti, puoli tuntia sain öisin nukkua kerralla, koliikkia se ei ollut. Maito siis väheni ja väheni, vaikka kuinka tissitin jatkuvasti. Lopulta olin jo aivan lopen uupunut, parisuhteemmekin jo kärsi, koska väsyneenä en ole mitenkään helppo ihminen. Ja kun päälle lisättiin vielä huoli huomattavasta maidon vähenemisestä, voitte kuvitella että soppa oli valmis. Nämä kaikki siis aiheuttivat meillä maidon vähenemisen ja loppumisen, monet itkut itkin asian takia. Minä jopa masennuin näiden paineiden takia. Halusin niin täysimettää sen puoli vuotta, mikä on suositus! Nyt meillä syödään nykyään vain korviketta, on syöty jo 1 ½ kuukautta ja vika on yksistään minun rintojeni.

Mutta minusta hyvää äitiyttä ei voi mitata sillä, että syökö vauva rintamaitoa vai tuttelia! Meillä on kaikesta huolimatta iloinen, naurava ja yönsä hyvin nukkuva pikkumies, meidän parisuhteemmekin on saanut aivan uuden vivahteen ja kaikki ovat onnellisia. Tiedän että imetys on tärkeää, mutta meillä se ei toiminut, tunsin itseni epäonnistuneeksi, mutta tälle en nyt mahda mitään, mistään en saa toisenlaisia nännejä, vaikka kuinka haluaisin! Kaikkein vähiten imetysongelmaiset kaipaavat syyllistäviä ja "pitää vaan jaksaa ja jaksaa imettää, kyllä se siitä"- tyylisiä kommentteja. Kaikkialla neuvotaan nukkumaan hyvin ja olemaan stressaamatta yms, niin maitoa tulee! Mutta mites olet stressaamatta kun tuo pikkunyytti huutaa nälkäänsä ja nukkuu puolen tunnin pätkiä? Nuku siinä sitten hyvin! Niiden joilla imetys onnistuu (enkä nyt halua mitenkään syyllistää teitä, päinvastoin, haluaisin niin olla yksi teistä) on turha tulla sanomaan, että anna tissiä vain sitkeästi! Mutta kuinka sitkeä pitää olla, ja millä hinnalla? Itse ajattelin ainakin, että nyt riittää, jos parisuhde kärsii ja lapsi ei saa mahaansa täyteen, niin mielummin työnnän tuttipullon korvikkeineen suuhun, vaikka se harmittikin vietävästi.

Päivääkään en ole katunut valintaani, mutta tunnen myös syyllisyyttä, kun tissini eivät soveltuneetkaan niille tarkoitettuun tehtävään! Älkää missään nimessä kasatko lisäpaineita imetysvaikeuksissa olevien äitien harteille paasaamalla, että äidinmaito on parhain ravinto lapselle, me tiedämme sen ilman jankuttamistakin ja parhaamme yritämme! Joskus sekään vain ei riitä!

P.S. Yksi hyvä puoli, nyt voin jättää pojan pidemmäksi aikaa isänkin hoitoon ja käydä kavereiden kanssa kahvilla ja virkistäytymässä ilman että heti soi puhelin että tule kotiin, pojalla on nälkä! Itsekin jaksaa paremmin kun välillä pääsee edes hetkeksi toisiin kuvioihin! TSEMPPIÄ KAIKILLE! Älkää luovuttako ihan heti, mutta älkää polttako itseänne loppuun.