Jaksatteko auttaa hieman rodunvalinnassa (vaikka täällä moni kysyykin näitä samoja juttuja )kun oma näkökanta alkaa olla turhan putkinäköinen vain tietyille roduille. Olisi kiva kuulla toisten ehdottamia rotuja, saattaisi jopa löytyä sellainen rotu mitä itse ei olisi tullut ajatelleeksikaan.
Toivoisimme että koira on keskikokoinen tai iso. Turkki ei saa olla trimmattava tai muuten "vaikea hoitoinen". Pidämme ulkonäöllisesti pitkäkarvaisista koirista, mutta liekö näissä sellaisia koiria jotka ei kauheana tiputtaisi sitä karvaansa??
Ehdottoman tärkeinä asioina pidämme koiran luonnetta ja terveyttä.
Olemme lapsiperhe joten lapsiystävällistä rotua haetaan. Toivomme koiralta myös tiettyä rauhallisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä uskollisuutta omaa perhettä kohtaan.
Koiralla saa olla ehdottomasti myös iloisuutta ja eloisuutta =) eli mitään lelukoiraa emme etsi.
Nykyisin on paljon "sairaita" rotuja ja elämme toiveissa löytää kuitenkin suhteellisen terve rotu.
Vastalahjaksi näistä ominaisuuksista me puolestaan voisimme tarjota koiralle rakastavan, huoltapitävän kodin. Koira olisi meidän vanhempien vastuulla, mutta lapset touhuaisivat myös paljon hänen kanssaan. Harrastamme paljon ulkoilua ja luonnossa kulkemista ( emme metsästä joten metsäsysviettiset koirat ei ehkä ole ensisijainen meille) sekä vesillä oloa.
Koiran suhteellisen helppo koulutettavuus olisi etu koska aiempaa kokemusta koirista on melko vähän. Nämäkin olleet helppoja koulutettavia.
Koira saisi asua omakotitalossa eikä sen tarvitsisi olla oikeastaan milloinkaan yksin.
Kysykää lisää jos joku asia jäi "kertomatta"...nyt ei itsellä tule muuta tällä hetkellä mieleen.
Vielä sen mainitsen että terrierit eikä villakoirat valitettavasti viehätä ollenkaan joten nämä ovat ainakin poissuljettuja.
Eli nyt jos mieleen tuli mitään niin eikun vinkkejä kehiin :)
Toivoisimme että koira on keskikokoinen tai iso. Turkki ei saa olla trimmattava tai muuten "vaikea hoitoinen". Pidämme ulkonäöllisesti pitkäkarvaisista koirista, mutta liekö näissä sellaisia koiria jotka ei kauheana tiputtaisi sitä karvaansa??
Ehdottoman tärkeinä asioina pidämme koiran luonnetta ja terveyttä.
Olemme lapsiperhe joten lapsiystävällistä rotua haetaan. Toivomme koiralta myös tiettyä rauhallisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä uskollisuutta omaa perhettä kohtaan.
Koiralla saa olla ehdottomasti myös iloisuutta ja eloisuutta =) eli mitään lelukoiraa emme etsi.
Nykyisin on paljon "sairaita" rotuja ja elämme toiveissa löytää kuitenkin suhteellisen terve rotu.
Vastalahjaksi näistä ominaisuuksista me puolestaan voisimme tarjota koiralle rakastavan, huoltapitävän kodin. Koira olisi meidän vanhempien vastuulla, mutta lapset touhuaisivat myös paljon hänen kanssaan. Harrastamme paljon ulkoilua ja luonnossa kulkemista ( emme metsästä joten metsäsysviettiset koirat ei ehkä ole ensisijainen meille) sekä vesillä oloa.
Koiran suhteellisen helppo koulutettavuus olisi etu koska aiempaa kokemusta koirista on melko vähän. Nämäkin olleet helppoja koulutettavia.
Koira saisi asua omakotitalossa eikä sen tarvitsisi olla oikeastaan milloinkaan yksin.
Kysykää lisää jos joku asia jäi "kertomatta"...nyt ei itsellä tule muuta tällä hetkellä mieleen.
Vielä sen mainitsen että terrierit eikä villakoirat valitettavasti viehätä ollenkaan joten nämä ovat ainakin poissuljettuja.
Eli nyt jos mieleen tuli mitään niin eikun vinkkejä kehiin :)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Newfoundlandinkoira. Itse olen pikkulikasta asti viettänyt elämääni näiden isojen nallekarhujen kanssa. Lempeitä, hellyyttäviä, kovia uimaan, arvokkuuden omaavia mutta ei ylimielisiä, rauhallisia, eloisia ja erittäin lapsirakkaita. Turkin hoitokin on helppoa. Ainoa vika lonkkaviat, mutta niitähän esiintyy melkeinpä millä rodulla tahansa.
Sit hyviä vois olla collie, howavart, leonberg tai vaikka berninpaimenkoira.
Jos haluat lehmän, ota joku edellisistä. Rice unohti mainita, että näistä roduista lähtee poskettomasti karvaa. Ja lisäksi kuolaavat. Ja peräpäät ovat suurilla roduilla todella usein sököjä keskikok. rotuihin verrattuna. Itse ehdottaisin noutajaa. Labbis, kultainen noutaja tai vaikka novaskootti. Ovat kaikki fiksuja, uskollisia ja koulutettavissa. Iso tai keskikokoinen koira kun sen peruskoulutuksen tarvii joka tapauksessa. Yksi hyvä vaihtoehto bordercollie.
jos vaadit tiettyä rauhallisuutta..se on käyttökoira joka vaatii poskettomasti toimintaa. Itse ehdottaisin ponia Eli puolan alankopaimenkoiraa eli pon..helppokoulutteinen rauhallinen paimenkoira moneen touhuun.
Paimenkoirissa on paimennusviettiä joten ei aina paras lapsiperheisiin koska paimentavat joko näykkimällä tai tuijottamalla ja hösäämällä mutta pon voisi kaikesta huolimatta toimia hyvin myös lapsiperheissä.
Ja ei ole rotua joka on lapsiystävällinen vaan se on koulutuskysymys...eli säännöt sekä lapsille että koiralle ja johtajuus kunnossa!!
mutta en nyt lähtisi mitään koiria lehmiin vertaamaan...vai?? Niin ja olen tavannut useita noutajia jotka ovat nöffiämme isompi, myös niitä kultaisia. Ehdotuksesi olivat mielestäni myös hyviä, joten pisteet niistä..
Vähän pon-kommentteja..
Ponihan voi olla aikas itsepäinen koira, joten kärsivällisyyttä täytyy löytyä koulutuksessa. Yksilöeroja toki on. Ponista saa siis kyllä ihanteellisen perhekoiran riittävällä koulutuksella.
Polskista myös lähtee karvaa koko ajan eli nurkat ovat täynnä haituvaa päivän, parin päästä imuroinnista. Karvalaatujen välillä on eroja, mutta siisteysintoilijan koira ei pon välttämättä ole. Turkinhoito vaatii myös aikaa varsinkin pentuturkin vaihtuessa aikuiskarvaan.
Paimennusnäppimisen saa koulutuksella pois. Hauska tapa ponilla on ns. kuljettaa ihmistä esim. lenkillä ottamalla kädestä kiinni. Tätä ei pitäisi torua, se on vain hellyydenosoitus :)
Kaikenkaikkiaan polski on uskollinen, aktiivinen, itsepäinen, viisas ja hauskannäköinen koira kaikenlaisiin harrastuksiin.
Miltä samojedinkoira kuulostaisi?
Karvaa tosin lähtee karvanlähtöaikana kovastikin. Turkkia harjataan ja kammataan,ei muutoin trimmata. Tassukarvat voi leikata.
Viihtyy ulkona,liikkuva, ei omaa paljoakaan metsästysviettiä, on lapsiystävällinen ja sosiaalinen.
...siinä se.
Kysyjä tiedustelee keskikokoisesta tai isosta, kaiketi vähän "rauhallisemmasta" (koulutettavuuskysymystä ajattelen), joskin vilkkaasta ja kiltistä rodusta mielipiteitä. Kultainen tai labbis tai vast. keskikokoa, berni siitä isompaan päin ja oikeesti isoja esim. dogit, pyrret, bernhardit ja irlannin susikoirat. Onhan niitä. Jos ei kovin vaativaa turkkia kaipaa, niin lyhytkarvaiset versiot mukavia (pienemmistä "isoista" vaikka nahkamallin collie), isoista lyhytkarvainen bernhardi, doggi tai helppo irlis. Isot ei muuten kuolaa, ellei niitä siihen opeta (makupalatarjonta, ruoan kyttääminen ihmisten syödessä jne). Lyhytkarvaisillakin on karvanlähtö, mutta se on helppo ja ennen kaikkea nopea. Välissä puolisen vuotta takutonta "pese ja pidä"- aikaa :)))
..jotkut rodut/yksilöt voivat olla pitkäpinnaisia ja leikkisiä kuten vaikkapa terrierit, kavaljeerit, kultsut etc. mutta nekin jos säännöt ei ole selvät lasten ja koirien kera voi kumilanka venuttaessa katketa.
Eli sinun on koulutettava lapset ja koira tulemaan toistensa kanssa toimeen.
Eli opetettava lapsille miten koiran kanssa toimitaan ja koiralle omat pelisäännöt ja rauhoittumispaikka jonne muilla ei asiaa. Ja tietenkin johtajuus/hierarkia kuntoon. etc.
Tuttuni sai kultaisen noutajan lapsiperheestä koska se ei tullut lasten kanssa toimeen vaan näykki ja toinen kettis puolestaan meni toiseen lapsiperheeseen syystä ettei tullut aiemman perheensä lasten kanssa toimeen..selvisi että nämä aiemmat lapset kiusasivat koiraa jatkuvasti ilman vanhempien asioihin puuttumista ja nykyisillä samanikäisillä lapsilla ei ollut ongelmia koiran kanssa ja tykkääminen molemminpuolista mutta nykyperheessään vanhemmat rakastaakin koiriansa ja huolehtivat niistä kunnolla kuten lapsistaankin eli rajoja ja rakkautta...eli näinkin asiat voi mennä.
ettei tullut lasten kanssa toimeen puolestaan oli että nuoripari oli pitänyt koiraansa kuten vauvaa ennen oikean vauvan tuloa ja johtajuus oli aivan hakoteillä.
on lapsiystävällinen ja uskollinen omistajalleen. mutta se on pieni rotu. sillä on hieman metsästysviettiä, kylläkin. lisää tietoa rodusta voit mennä katselemaan näiltä sivuilta:
http://www.cavalieryhdistys.com/
http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=342
http://personal.inet.fi/perhe/jasu/
Olen itsekin ajatellut ottavani koiran, ja ihastuin cavalieriin heti.
Collie tuli heti mieleen, siinä on kaikkea
mitä koiralta toivot. Pitkäturkki aiheuttaa
kyllä kerran vuodessa "karvaisen kodin" , mutta
muuten helppo hoitoinen .Sairaudesta on minkään
rodun kohdalta vaikea mennä mitään sanomaan? meidän 5-vuotias collie tyttö on ollut täysin terve tähän saakka, näyttelykoiraa ei kyllä saatu
"pystykorvan " vuoksi (ainoa pettymys).
Uskollisempaa saa hakea :)
Wau... kiitos mielipiteistä! Minulle "uusia" rotuja nimettiin muutama, eli Pon ja sitten partacollie :)
Kävin näistä vähän lukemassa ja mikä ettei näistäkin saattas löytyä se oikea kun enemmän otan selvää.
Voin sanoa että mainitsittekin jo näitä rotuja mitä me olemme miettineet; Labbis, Leonbergi, Collie ja Newfoundlandilainen. Eli nämä rodut meillä on ollu mielessä.
Lapsiystävällisyydestä moni sanoi... Kirjotettu teksti voidaan tosiaan ymmärtää joskus väärin ja todellakin tiedämme että lapset täytyy ensin kouluttaa koiran varalle. Meillä on onneksi se hyvä tilanne että lapset ovat olleet eläinten kanssa tekemisissä aina ja ovat oppineet ns. kunnioittamaan eläintä elävänä yksilönä. Ovat fiksuja muksuja eivätkä varmasti kiusaa mitään eläintä. (kuullostaako itsekehulta? Tarkoitus ei ollut )
Hihnan tämä pää se on joka loppujen lopuksi tekee koirasta sen mitä se on, joten en haluaisi "pilata" hyvää koiraa väärällä rodulla tai osaamattomuudellani ja valita meille vääräntyyppistä koiraa. Esim. Bordercollie olisi takuulla meille väärä koira. En pystyisi tarjoamaan sille sitä toimintaa missä olen kyseisten rotujen nähnyt nauttivan elämästään...vauhdikas ja vilkas koira! Ei sillä ,oikeassa perheessä ihana koira sekin!!
Vieläkin saa ehdotella tai kommentoida asiaa :)
Kultainennoutaja ja collie tulisi ekana mieleen. Yleensä kultsut ovat helpompia koulutettavia kuin labradorinnoutajat, mutta tietysti yksilöerojakin on.
ehdottomasti kultainennoutaja ;)
Itse olen ihan hurahtanut kyseiseen rotuun. Mulla on koira joka on puoliksi kultainennoutaja, puoliksi labbis, eli löytyy toki myös tuota labbispuolen vilkkautta ja energisyyttä ja metsästysviettiä -> meille ihan täydellinen koira. ;)
Kultaisetnoutajat ovat myös lapsiystävällisiä ja seurallisia eivätkä niin virkeitä kuin lapukat. Sydämellisiä ja todella ihmisrakkaita, joten suosittelen ehdottomasti! Toki on muitakin koirarotuja mutta mä olisin tän kannalla. =)
Hei,jos haluat todella lasten ystävän,vartijan ja seuralaisen,hanki hieno sekoitus berninkoiran ja noutajan risteys.Meillä oli hieno yksilö,Jeppe-herra,se ei ollut koira vaan koiruus.Leikkisä ,oppivainen,viisa,ymmärsi puhetta,terve kuin pukki ei koskaan mitään sairauksia eikä vaivoja.Rakasti kaalisoppaa ja lasangea-ei huolinut haisevaa koiranruokaa,söi mitä mekin,hotki pitsaa mutta tiputteli suupielestä oliivit ja herkkusienet pois.Komea
ilmestys kuin dingo koira,ketun värinen ja suden kokoinen.Omat kissatkin nukkuivat vieressä,paitsi vieraat kissat sai kyytiä.Koiruus eli 14 vuotiaaksi,sitten iski vanhuuden vaivat kuten ukoillakin..Tämmösen koirakaverin jälkeen ei voi ajatellakaan mitään pikku turrea
Moi Mekin Hankitaan koira Eka Meinattiin otta mäyräkoira.. Mutta telkkarista tuli koira-Ohjelma Ja siinä sanottiin että mäyräkoirat on aikamoisia Haukkumaan :// Eli Mäyrää Ei Kannata Ottaa { Mutta saatte itse päättää :) ]
Toi kultainen noutaja ... ihanalta vaikuttaa sekin rotu!! Tunnen livenä pari kultsu-poikaa, ovat ihania kyllä, mutta nuorukaisina kovasti kokeilivat ottaa perheessä pomon paikkaa. Oli ohimenevä vaihe, niinkuin tietysti kaikilla koirilla.
Nartun ja uroksen eroista... Onko esim. kultsutytöt " helpompia" kuin pojat?
Tai sama kysymys Collien kohdalla?
Ja ihan minkätahansa rodun =) ??
Itsellä kokemusta sekarotuisesta tytöstä, noutajapojasta, pystykorvapojasta sekä ajokoiratytösta,-sekä pojasta.
Näistä vain noutajapoika oli "mahdoton menijä" jonka koulutus kesti koko eliniän ;)
Muut olivat aika helppoja tapauksia , mutta niinkuin roduista näette -ulkokoiria enimmäkseen.
Nyt olisi tarkoitus saada ihan erityyppinen, sisäkoira.Enemmän koko perheen ystävä jonka kanssa eletään ja ollaan paljon!!
tanskandoggi? ei ole kyllä pitkä karvainen, mutta erittäin ihmis/lapsiystävällinen ja rakastaa rapsutteluja ja huomiota :) Kokoakin löytyy ja tykkää olla ulkona kun pääsee vapaaksi juoksemaan. kysele rodusta lisää mikäli kiinnostaa :)
eli lyhytkarvainencollie :)
http://www.hauva.com/lkcollie.shtml
Ei ole sellaista pitkäkarvaista koiraa, mikä ei karvoottaisi kotia pariin kertaa vuodessa :) Käy tutustumassa tähän lyhytkarvaiseen collieen :)