tuolla sijari-puolella välillä? Siellä kirjoitetaan sellaista soopaa, että muutama valistunut vastaus olisi paikallaan.
Nämä (jotkut) sijarit väittävät taas olevansa niin äitiä, niin äitiä??
Tuokaa esiin, ettei kukaan voi olla äiti jos hoitaa sijarina toisen lasta. Muutenkin heille pitäisi taas valaista, että sijoitukset ovat tilapäisiä.
Tai ainakin suurimman osan pitäisi olla!
Siellä on esillä myös raha-politiikka ja sen riittävyys? Siihen olisi hyvä saada kannanottoja.
Nämä palstat ovat kaikille avoimia foorumeja, joten sinne vain omaa mielipidettä.
Asioitaan esiin tuomalla, voi joskus johonkin odottaa myös muutosta?
Jos vain olemme vaiti ja tyydymme kohtaloomme, niin jos jonkunlainen, epäpätevä tantta jyrää ylitsemme. Textailkaa!
Nämä (jotkut) sijarit väittävät taas olevansa niin äitiä, niin äitiä??
Tuokaa esiin, ettei kukaan voi olla äiti jos hoitaa sijarina toisen lasta. Muutenkin heille pitäisi taas valaista, että sijoitukset ovat tilapäisiä.
Tai ainakin suurimman osan pitäisi olla!
Siellä on esillä myös raha-politiikka ja sen riittävyys? Siihen olisi hyvä saada kannanottoja.
Nämä palstat ovat kaikille avoimia foorumeja, joten sinne vain omaa mielipidettä.
Asioitaan esiin tuomalla, voi joskus johonkin odottaa myös muutosta?
Jos vain olemme vaiti ja tyydymme kohtaloomme, niin jos jonkunlainen, epäpätevä tantta jyrää ylitsemme. Textailkaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
oikeasta elämästä haettua textiä eikä siihen ole aihetta puuttua. Älä yleistä jos sinulla elämä vinksottaa niin ei tarvii muiden elämä olla kuten oletat.
ja siis käynyt sijaripalstalla. Se mitä olen siellä viimeksi nähnyt on , että sijarit yrittää kertoa bioille, miksi sallivat lasten kutsua heitä äidiksi ja valtaosalla on syynä juuri se, että omaa äitiä ei ole mailla eikä halmeilla.
Olen huomannut näistä omista sijoitetuista, että heille on hirveän tärkeetä, että saavat kutsua jotain äidiksi, ihan päivittäin. Kun sanovat äiti, niin on edes yksi äiti, joka vastaa ja kysyy mitä haluat, onko hätä ja tulee apuun.
Kyllä se on lapsen kehityksen kannalta hyvin tärkeää.
Esim. lastenkodeissa heillä ei voi olla kokopäivä äitiä ja tuntevat olonsa irrallisiksi. Välillä kun viisikin lasta huusi koko päivän jatkuvasti äitiä joka lähtöön, niin monesti tuntui, että ei enää jaksaisi kuulla koko sanaa, kun se aina tarkoitti minua. Mutta se on oikeesti lapsille hyvin tärkeetä. Etenkin silloin, jos perheessä on myös omia lapsia, jotka kutsuvat äidiksi, niin ei sijoitetutkaan halua mitenkään poiketa, vaan mieluumminkin samaistua muuhun porukkaan. Tällä nyt taas tarkoitan niitä lapsia, jotka todella on jätetty heitteille omien äitiensä taholta.
En usko, että meidänkään lapsilla olisi ollut tarvetta kutsua minua äidiksi, jos heidän omat äitinsä olisivat olleet vahvasti mukana heidän elämässään ja muistuttaneet olemassa olostaan.
Se on myös lapsilta hyvin pitkälti samaistumista muuhun perheeseen, kosk meillä kaikki kutsuvat minua äidiksi, mutta koska kukaan ei kutsunut miestäni aiemminkaan isäksi, niin sijoitetutkin kutsuvat häntä vain etunimellä.
olen monta kertaa ajatellut noina äitienpäivinä ja isänpäivänä, että on se hyvä, että lapsilla on edes leikisti äiti ja isä, joille voi tehdä kortit ja muistaa kyseisinä päivinä. Monesti on ollut, kuten nytkin, niin että ei ole edes osoitetta äideillä. Ajattele miltä lapsista tuntuisi, kun heillä ei olisi yhtään ketään kelle tehdä kortteja, niin kuin muilla lapsilla.
Esim. vaikka kotona eivät kutsu miestäni isäksi, niin puhuvat kavereilleen kuitenkin "meidän iskästä".
Samoin teki oma poikani, jonka isästä olen eronnut. Hän kotona kutsui miestäni etunimeltä, koska hänellä oma isä vahvasti elämässä, mutta kevereille puhui isäpuolesta.
Se on kai jotenkin helpompaa, ettei tarvitse selitellä sen kummemmin. Kun sanoo äiti, niin kaikki kaverit tietää, että tarkoitetaan sitä naista, jonka luona lapsi asuu. Kun meidän lapset puhuvat omasta äidistään, niin he selventävät asiaa sanomalla, mun oikea äiti.
Sitten tosta maksupolitiikasta. Sitä olen aina ihmetellyt, että miksi haluatte, ettei teidän lapsistanne maksettaisi kunnon korvauksia, että olisi vaara, ettei perheillä ole kertakaikkiaan rahaa kunnolla ruokaan eikä vaatteisiin, muusta puhumattakaan. Meillä sijoitetut ovat saaneet huomattavasti enemmän kaikkea, kuin omamme aikanaan, koska heistä maksetaan, niin se mahdollistaa myös paremmin kaikki hankinnat mitä lapset tarvii. Omien kanssa piti olla hyvinkin tarkkana ja saivat odottaa usein pitkäänkin, ennen kuin pystyimme jotain kalliimpaa hommaamaan. Kyllä tyttärenikin on usein muistuttanut, että ei vain meillä ollut noin paljon kaikkea eikä noin nuorena, kuin näillä sijoitetuilla. Ymmärtää kyllä, että lapset ovat jääneet paljosta paitsi muutoin elämässään ja kokeneet menetyksiä, joten kyllä hän ihan mielellään suo heille sitten edes tätä materiaalista puolta vähän enemmin, mutta jos meille ei maksettaisi, niin ei pystyisi mitenkään hankkimaan edes kaikkea välttämätöntä. Sellaistako toivoisit meidänkin lapsille, että saisivat oikein tuntea kavereidensa keskuudessa olevansa huonompiosaisia ihan joka suhteessa?
Noissa korauksissa on vain pieni osa sitä "palkkaa" tästä työstä ja kaikki muu on tarkoitettu lapsesta syntyviin kustannuksiin. Meilläkin noi nuoret haluaa aina vaan kalliimpaa ja kalliimpaa. Vaatteiden kanssa kronataan ja kaikki mahdolliset hienot vehkeet pitää saada, et ei meinaa nytkään rahat kaikkeen riittää, et mites sit, jos ei mistään edes rahaa tulisi. Ymmärrä, että mitä paremmin meille maksetaan, sitä enemmin myös lapsesi siitä hyötyy.
Eli kotonaan, ei sijaiskodissa.
Tuntuu aika järkyltä lukea kuinka eriarvoisessa asemassa lapsia maassamme silti pidetään.
Joku oli kirjoittanut joskus lasten biologisiin (köyhimpiin) koteihin maksettavat elatustuet ja lapsilisät riittäviksi.
Eli Suomen hallitus on on sitä mieltä että sosiaalitoimistoistakaan ei tukea anneta jos tuo päälle kaksisataa euroa tulee ja tuleehan se kun lapset asuvat kotonaan.
Sosiaalissa lasketaan lapsilisät tuloiksi eikä se siitä miksikään muutu vaikkei verotoimistot niitä tuloiksi laskekaan.
Kun sijoitetuista lapsista maksetaan noin paljon enemmin kuin mitä omissa kodeissaan turlevat koskaan saamaan, aiheuttaa se vuorenvarmasti kiusausta ryhtyä alalle "lapsipoloja" ajatellen?
Rahahan se on sivuseikka, sanotaan.
Niinpä soisinkin sijaisvanhemmille kuin laitoksillekin riittävän sen saman minkä Suomi katsoo biologisillekin perheille riittävän. Kysehän pitäisi olla vain turvallisesta ympäristöstä jota omat kotinsa eivät kyenneet tarjoamaan?
ollenkaan, että valtaosa nykyisistä sij.perheistä tekee tätä työnään. Eli tämä on ammatinvalintakysymys. Yleensä äiti jättää oman työnsä ja jää kotiin hoitamaan lapsia. Ihan kuin monet rupeavat perhepäivähoitajiksi, jos ovat kiinnostuneita lapsista. Ei tämä ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan ihan täyttä työtä. Hoidamme toisten lapsia, sillä erolla vain, että lapset ovat luonamme/hoidossamme jatkuvasti. Perhepäivähoitajien lapset menevät illaksi ja vkonlopuksi sentään kotiin ja silti taitavat tienata peremmin kuin me työtä vuorotta tekevät. Siinä sitten kun jatkuvasti yhdessä elämme käy niin väkisinkin, että joutuu olemaan äiti näille lapsille ja kiintyy heihin kuin omiinsa, mutta eivät siltikään ole koskaan omia. Jokaisen tulee vastata itse omien lastensa hoidosta, mutta jos lapsia hoitaa joku toinen kuin omat vanhemmat. niin siitä pitää maksaa kohtuullinen korvaus.
Emme me ainakaan saa sijoitetusta enempää kuin mitä olisi elatusraha.
Tarkoitan, että jos sijoitettu olisi meidän biologinen lapsemme ja minulle & miehelleni tulisi ero. Erossa lapsi jäisi toisen luo ja kyllä elatusraha olisi vähintään puolet tuosta kulukorvauksesta, jonka saamme.
Lisäksi lapsilisään tulisi yh-korotus.
Ihan totta, raha on sivuseikka, mutta...
Kyllä meillä ainakin tarjotaan sijoitetulle lapselle sama elintaso kuin biologisillekin lapsille.
Voisin kuvitella, että siitähän haloo nousisi jos sijoitettu saisi ainoastaan sijaissisarusten käytettyjä tavaroita ja vaatteita.
sijoitetuille huomattavasti parempi, kuin on ollut mahdollista omille, johtuen juuri siitä, että kulujen korvaus mahdollistaa sen. Meillä on varaa antaa enemmän, koska heistä maksetaan meille, muuten ei olisi.
Lasten saamasta paremmasta elintasostako nämä biot on niin kateellisia, en jaksa ymmärtää.
Siltä kannalta kyllä ymmärrän, että vanhemmat luulevat, että heidän lapsensa ikäänkuin "ostetaan" parempaa elintasoa tarjoamalla, kuin mihin olisi omilla vanhemmilla mahdollisuus. Älkää sitä pelätkö, ei lasten rakkautta osteta millään materialla. Kovin olette epävarmoja vanhemmuudestanne, jos luulette, että rakkautta voi tai pitää rahalla ostaa. Kyllähän se on niin, että sij.perheet tarjoavat lapsille niin paljon kaikkea kuin pystyvät, ihan vain varmistaakseen ettei lasten tarvitsisi tuntea erottuvansa porukasta ainakaan sen suhteen ja kai siinä on vähän jotain hyvityksen makuakin, kun ovat muuten jääneet, siis tunnepuolella niin paljosta paitsi. Tosin millään tavaralla ei voi ikinä mitään ikävää tai vast. korvata eikä pois pyyhkiä, eikä siihen pitäisi myös lapsia koskaan opettaa, koska siten heistä tulee korvikkeen hakijoita aikuisia. Kuka syö suruunsa ja ikäväänsä, toinen juo, kolmas turvautuu huumeisiin jne. Lapset pitäisi opettaa erittelemään asiat ihan pinestä pitäen, eli käsittelemään asiat sellaisina kuin ovat, eikä hakemaan vain hetkellistä lohtua jostain aineellisesta.
jos minulle annettaisiin hoitoon joku oikeasti tarviteva lapsi, ei sellaista kuin omani joka on sossun kiusantekor´tarkoituksena itseltäni riistetty.