Tyttöystävän vanhemmat painaa kovaa päälle, että pitäisi ostaa oma ensiasunto. Olen katsellut asuntojen hintoja Vaasassa ja laskeskellut kynä savuten, mutta en näe hommassa mitään järkeä. Voisiko joku selittää minulle mitä kohtaa en ole ymmärtänyt ja mikä on niin sanotusti asian pihvi?
Nyt esimerkiksi olisi tarjolla vuokra-asunto Hietalahdessa. Vuokra 535 eur vesimaksut. Samassa talossa myytävänä täsmälleen samankokoinen asunto ja hinta lähes 120000 euroa.
Jos ostaisimme tämän asunnon, niin 4,5% korolla täytyisi maksaa 30 vuoden ajan joka kuukaisi 600 euroa lyhennyksiä ja korkoja. Tämän päälle lähes 200 euroa vastiketta ja vesimaksut. Korkovähennys verotuksessa noin 100-130 euroa kuukausi.
Asunnon ja talon remontteja tämän 30 vuoden ajalle en edes uskalla laskea. En liioin sitä, että asuntoa jokus myytäessä välittäjälle täytyy maksaa 4000-5000 euron välityspalkkio. Tai jos joutuisin työttömäksi, niin menettäisi korkovähennyksen enkä olisi oikeutettu saamaan kuin murto-osan vuokralla asuvan asumistuesta. Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, että korot nousevat esim. 7-8 prosentin tasolle.
Elikkä: Vuokralla asuessa asumiskustannus kuukaudessa noin 120 euroa korkeampi ensimmäiset 30 vuotta. Tekee sinä aikana yli 100000 euroa enemmän asumiskustannuksissa. Ja siinä vaiheessa talo on lähes 100-vuotias ja elinkaarensa lopussa?
Onko tässä nyt joku yksityiskohta, jonka olen missannut?
Nyt esimerkiksi olisi tarjolla vuokra-asunto Hietalahdessa. Vuokra 535 eur vesimaksut. Samassa talossa myytävänä täsmälleen samankokoinen asunto ja hinta lähes 120000 euroa.
Jos ostaisimme tämän asunnon, niin 4,5% korolla täytyisi maksaa 30 vuoden ajan joka kuukaisi 600 euroa lyhennyksiä ja korkoja. Tämän päälle lähes 200 euroa vastiketta ja vesimaksut. Korkovähennys verotuksessa noin 100-130 euroa kuukausi.
Asunnon ja talon remontteja tämän 30 vuoden ajalle en edes uskalla laskea. En liioin sitä, että asuntoa jokus myytäessä välittäjälle täytyy maksaa 4000-5000 euron välityspalkkio. Tai jos joutuisin työttömäksi, niin menettäisi korkovähennyksen enkä olisi oikeutettu saamaan kuin murto-osan vuokralla asuvan asumistuesta. Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, että korot nousevat esim. 7-8 prosentin tasolle.
Elikkä: Vuokralla asuessa asumiskustannus kuukaudessa noin 120 euroa korkeampi ensimmäiset 30 vuotta. Tekee sinä aikana yli 100000 euroa enemmän asumiskustannuksissa. Ja siinä vaiheessa talo on lähes 100-vuotias ja elinkaarensa lopussa?
Onko tässä nyt joku yksityiskohta, jonka olen missannut?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lopussa tuli olla näin: Vuokralla asuessa asumiskustannus 120 euroa HALVEMPI kuukaudessa ensimmäiset 30 vuotta. Tekee sinä aikana yli 100000 euroa VÄHEMMÄN asumiskustannuksissa.
Meinaatko tosiaan että tuo vuokra on koko tuon 30v sama tai suhde olisi tuollainen.
Olen sata varma että jos korko nousee 7-8%, niin kyllä vuokrat nousee 14-16% (pääomalle) sen olen oppinut tässä elämässä!
Ja jos suhde/ jopa teistä tulee perhe niin on aika varmaa että tarvitsette isomman asunnon, ja mikähän olisi tuollaisen vuokra.
Siskon pojalla oli 3h/keittiö keskustan tuntumassa ja vuokra oli 900 euroa ( melkein uusi talo) ja vaikka on hyvät tulot niin liika on liikaa, ja teki oman.
tyttöystävän vanhemmat haluaa, että rahat menee asuntoon eikä juhlimiseen. Tai muuhun turhaan.
korkovähennyksen? Työttömänkin verokorttiin voi korkovähennyksen laskea (mikäli kyse on ansiosidonnaisesta ja pidät itse huolta veroprosenttisi täsmällisestä laskemisesta. Kelan päivärahasta en tiedä).
lopusta päätellen,en ole ihan varma........morjes
Miten tyttöystävän vanhemmat voivat liittyä elämäänne?
olen elämäni varrella käynyt kaikki asumismuodot
läpi. Vuokralla asuminen on parasta sittenkin.
Minulla oli osakehuoneisto ja sitten sain naapuriksi huumehörhöt. Ja siinä olikin pitelemistä. Mutta huume ja viina on todella paha yhdistelmä. Nyt jotkut lainoppineet sanoo, että lain mukaan te pääsette helpolla eroon. Ei pitänyt paikkansa, kas kun juridiikassa on hörhön mentävä aukko. Niille ei löydy mitään lakia. Niitä puolustaa oikeuslaitos, poliisi ja sosiaaliviranomaiset ja Kela. Sain onneksi myytyä asuntoni ja sain omani nippanappa pois. Onneksi ei tullut kaupanpurkuehtoa koska ostaja tiesi ongelmat. Nykyään asuntokauppalaissa on ankarat pykälät, jos olisi ollut toinen ostaja olisin joutunut palauttamaan kauppahinnan ja maksamaan kaikki kulut ja oikeudenkäyntikulut. Pääsin sellaiseen asuntoon jossa elän kuin taivaassa.
Vuokra on kohtuullinen. Jos minulle tulee ikäviä naapureita, niin sen pitempiä puheita pitämättä
häivy. Toiseksi tämän ketjun aloittaja laski aivan oikein ja sitten ottaa huomioon että 30 vuoden päästä se asunto pitää täysin peruskorjata,
kylpyhuoneet, keittiöt jne. Uudet vielä tietämättömät tekniikat ja korkoprosentti on todella hutera tällä hetkellä. On jo kaksinkertaistunut. 90-luvun alussa asuntokorot huiteli 18 prosentissa. Minun elinaikanani on asuntomarkkinat menneet laidasta laitaan. Se laskennallinen totuus pätee että asuntolaina on viimeistään maksettava 10 vuodessa. Sama on vuokranantajalla, laskennallinen aika sijoitetulle pääomalle on tultava takaisin 10 vuodessa. Kysymys on: pysyykö asunnon hinta vakiona kun siihen lisätään korkomenot. Saako sijoittamansa rahat takaisin ja tuottaako se sijoitetulle pääomalle korkoa.
Karkeisesimerkki:
asuntomaksaa 100000 euroa, siihen otetaan 30 vuoden laina lisätään pääomaan korkomenot 150000
euroa olettaen että keskim. korko pysyy 5% elinkustannukset nousee 100000 euroa, korjaukset
asuntoon 50000 euroa.
Tulopuolelle että palkat 130000 euroa. Asunnosta saa 250000 euroa. kansantalouden vaihtelut 30 vuoden ajalla on käsittämättömän suuret.
Se on totta että suurten ikäluokkien kohdalla onnistui hyvin asuntokaupat koska inflaatio maksoi rutkasti asuntoa pois. Silloin se tuotti hyvin. Mutta onko autuutta nuorilla tänään. Ei ole. Panee hieman miettimään. Minä olen itse hyvin tyytyväinen vuokralla asuja ja suurin piirtein olen omillani.
silloin kun tapahtuu sama kuin 70-luvulla,
viidessä vuodessa vuokrat nousi 100%,
jos Herra Suksi muistaa sellaista.
Minä muistan kun ostin silloin oman asunnon sieltä missä halusin elää ja asua.
Herra Suksi muistaa oikein hyvin ja silloin kannatti ostaa omakotitalon tai osakkeen ja sen sai ns. kynnysrahalla. Sitten tehtiin aravatoukkia
(lapsia) niin saatiin aravalainasta lyhennystä ja korkoon vapaavuosia.
Sitten tuli hullut vuodet rahaa oli ja tuli ovista ikkunoista. Tikut ja Akut pumppasi rahaa pankeista ja kasinopelit senkun soi. Tavallinen ihminen teki töitä mutta sai pankista helpon asuntolainan. Jakselemaan ja makselemaan 15-16 prosentin korolla.
Tuli 90-luku, Neuvostoliitto romahti samalla romahti NL:n Suomelle edullinen kauppa. Se aiheutti 300 000 ihmisen joukkoirtisanomiset ja sen kerrannaisena yli 300000 lisätyöttömyys.
Entisestä Neuvostoliitosta tuotiin halpaa joka piti Suomessa pestä lailliseksi eli tuli valuuttalainat. Sitä tuli Vaasaankin ja pankinjohtajat pesi rahaa Venäjälle ja kaupattiin valuuttalainaa. Sitten alkui kuulua kummia, markka devalvoitiin ja pantiin kellumaan, lainojen korot nousi lähelle 30 % ja lisäksi laina
jota oli hyvin jo monet maksaneet nousi 30 %:lla.
100000 laina olikin yhdessä yössä noussut 130000
markkaa ja korko noussut lähelle 30 %. Pankit eivät joustaneet työttömien ja pienyrittäjien kohdalla, tapahtui lainojen joukkoirtisanominen.
Pankeille se olisi mitä parhain bisnes, kaikki maksamattomat pankkilainat valtio maksoi ja sen lisäksi pankki otti asunnot ja myi ne millä hintaa vain, koska se oli puhdasta tuottoa.
Näin Vaasassa, rehellisiä ihmisiä, ei mitään kasinopelureita, jotuivat työttömiksi ja maksukyvyttömiksi. Yllättävän moni tappoi itsensä
jopa perheensä, sairastui työkyvyttömiksi.
Ihmisiä kuoli enemmänkuin jatko- ja talvisodassa
ja pysyvästi invalidisoitui enemmän kuin viimesotien aikana. Valtiovarainministeri Suvi Anne Siimes (Vasemmistoliitto) myi lamavelalliset 5%:sta hämäräperäisille
perintäyhtiöille joiden toimipisteet oli Ruotsissa
ja jonka juuret johtivat Norjan kautta Irlantilaiselle mafialle. ja siinä myytiin rehellisiä ja tavallisia ihmisiä.
Tarina on pitkä. Enää ei asuntovelallista pelastanut inflaatio 70-luvulla.
Muutama vuosi sitten sai halpaa lainaa 2,25 %,
se oli halpaa. Nyt on korko noussut melkein 100%
ja korot nousee edelleen. Esim. 30 vuoden asuntolaina moninkertaistaa asunnonhinnan ja karkaa reaalihinnan edelle. Nyt kun laskuoppi on kouluissa pilattu, ei osata laskea sijoitetun pääoman tuottoa ja pääoman korkotappiota. Nyt pankit rahoittaa asuntolainoja 100%:sesti ja asunnon arvo on vain 70 %. Siinä annetaan pankille syötäväksi enemmän kun pikkusormi. Pankeilla on leegio pankkilakimiehiä jotka tarpeen vaatiessa irtisanoo lainan ja realisoi pantin
Me elämme nyt jo sietämättömällä ja arvaamattomalla pohjalla. Me ollaan jälleen kulutushysteriassa.
Järkevintä on se, että tehdään kuin sukupolveni teki, säästetään 30 % etukäteen ja sen jälkeen reaaliarvoisesti pantataan asunto lainaa vasten
ja 10 vuoden tasaerälyhenteinen laina. Ei tarvita takaajia. Annuiteettia kaupataan ja se laina laskettu pankin kannalta hyvin edulliseksi, koska mysteerisesti pankki tienaa ajan kanssa noin 15%.
Sitten takaajille ohjeeksi: Tinkikää! Pankki on liikelaitos. Se ei ole sosiaalivirasto. Pankki on rahan tukkuliike. Se ostaa mahdollisimman halvalla rahaa markkinoilta ja myy sen mahdollisimman kalliilla velallisille.
Älkää ihmeessä takaajat menkö takaamaan asuntovelallista koko summasta, vaan siitä 30 %:ta
joka on lainan ja pantin välinen arvo. Asunnon arvo on lain mukaan 70% panttina.
Minä esitän vähän vasta kysymyksen, että miten laskettais menoja kun korot nousee 300% ja yhtiövastikkeet 100 % viidessä vuodessa. Siinä pitää jo hallita peruskoulumatematiikka.
rahaa velalliselta.
Ja, tuotu täysin se mikä oli 80-luvun alusta aina 1995 asti miten Suomen herrat toimii ja nämä samat häärii vieläkin jopa kansan avituksella vallassa.
Jotkin tällä palstalla kehtaavat kehua heitä vielä, kuinka ovat tehneet jotain hyvää tavallisen ihmisen hyväksi?
Meillähän on palkka tasokin Suomessa Tanskaan melkein 100% pienempi(tieto vuodelta 2004), kun ovat nuo asiat tosiaan hoidetut, siis niillä joilla nyt sattuu vielä olleen töitä eikä työvoimaviranomaiset ole passittanut vaikka Norjaan.
Kun tällaista on jopa itsellenikin ehdotettu, ja kuuden viikon karenssi tuli, kun olin eri mieltä mitä haluan tehdä, ja kirjallisesti sain syyn miksi en saa työllisyyskoulutusta.
Että tällainen tämä todellinen Vaasa on ja sen asukit, harmi että tällaiseen paikkaan on vielä syntynyt. Mitähän pahaa sitä on tullut tehtyä edellisissä elämissä ??. ;)
Ei sillä, molemmissa asumismuodoissa on puolensa (itse "tuomittu ikuisesti" vuokralla asumaan, nuoruuden törttöilyjen takia). Mutta se oma on aina oma. Ei tartte jokaista pientä muutosta asunnossa hyväksyttää vuokranantajalla, jos edes suostuu. Rahaa se vaatii, mutta sen saa takas ku asunnon myy. Ja nuo vuokrat tuntuu vaan nousevan ja nousevan, mitä järkee siinä on. Eihän kukaan tappiolla asuntoaan vuokraa.
Asunto oli entisaikoina erittäin hyvä sijoitus, jos yleensä lainaa onnistui saada pankilta. Mutta lainaa saadakseen täytyi joko säästää 30% asunnon hinnasta enakkoon tai löytää vakavarainen takaaja. Myös oikein hyvät suhteet pankinjohtajaan saattovat auttaa ratkaisevasti. Tästä juontaa vanha käsitys siitä, että pankinjohtajan puheille pitää mennä lakki kourassa. Enää ei tarvitse mennnä.
Nykyään, kun pankkilainan on "jokapojan ruokaa" (niin kuin muuten 1980-luvun lopullakin), on turha kuvitella, että asunnot ovat enää hyvä tai edes kohtuullisen hyvä sijoitus. Näin käy aina, kun joku asia leviää tuulipukukansalle asti. Silloin ovela ja rahan haistava bisnesmiesten porukka on jo jättänyt markkinat ja touhuaa aivan jossain muualla uusien sijoitusmuotojen kimpussa.