Suomen ulkopolitiikka

Ilmeisesti kiinnität huomiota samoihin asioihin kuin Samuel Huntington kuulussa teoksessaan kultturien taistelusta. Emmanuel Todd, johon itse viittaan, tyrmää täysin Huntingtonin ajatusmallin. Toddin mukaan on selkeitä näyttöjä siitä, ettei Huntingtonin teoria pidä paikkaansa.

Todd mainitsee samanlaisista lähtökohdista, historiasta, tavoista, uskonnosta yms. lähtöiset olevat kulttuurit, jotka ovat kuitenkin omaksuneet erilaisen toimintamallin. Yksi selkeä esimerkki on Kiina, jota Huntington pitää kulttuurisesti erilaisena. Kuitenkin nämä samat kiinalaiset ovat Taiwanissa ja Honkkongissa omaksuneet liberaalin demokratian mallin täysimittaisesti.

Toddin mukaan lukutaidon yleistyminen ja siihen liittyvä syntyvyyden säännöstely ennustavat parhaiten valtioiden demokratisoitumista. Koulutus ja tiedollisen pääoman lisääntyminen johtavat uuden tiedon omaksumisalttiuden kasvuun ja individualistiseen ajattelutapaan. Kansoja ei voi sen jälkeen manipuloida enää kuvilla, kun he kykenevät ottamaan selvää asioista lukemalla. Todd laskeskelee, että noin vuonna 2050 vai olikohan jo aiemmin koko maapallon väestö osaa lukea ja tämän taidon opettelemiseen on kulunut kaikkiaan aikaa 5000 vuotta. Lukutaidon lisääntyminen on aina johtanut mullistaviin uudistuksiin yhteiskunnan tasolla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ilmeisesti kiinnität huomiota samoihin asioihin kuin Samuel Huntington kuulussa teoksessaan kultturien taistelusta. Emmanuel Todd, johon itse viittaan, tyrmää täysin Huntingtonin ajatusmallin. Toddin mukaan on selkeitä näyttöjä siitä, ettei Huntingtonin teoria pidä paikkaansa.

Todd mainitsee samanlaisista lähtökohdista, historiasta, tavoista, uskonnosta yms. lähtöiset olevat kulttuurit, jotka ovat kuitenkin omaksuneet erilaisen toimintamallin. Yksi selkeä esimerkki on Kiina, jota Huntington pitää kulttuurisesti erilaisena. Kuitenkin nämä samat kiinalaiset ovat Taiwanissa ja Honkkongissa omaksuneet liberaalin demokratian mallin täysimittaisesti.

Toddin mukaan lukutaidon yleistyminen ja siihen liittyvä syntyvyyden säännöstely ennustavat parhaiten valtioiden demokratisoitumista. Koulutus ja tiedollisen pääoman lisääntyminen johtavat uuden tiedon omaksumisalttiuden kasvuun ja individualistiseen ajattelutapaan. Kansoja ei voi sen jälkeen manipuloida enää kuvilla, kun he kykenevät ottamaan selvää asioista lukemalla. Todd laskeskelee, että noin vuonna 2050 vai olikohan jo aiemmin koko maapallon väestö osaa lukea ja tämän taidon opettelemiseen on kulunut kaikkiaan aikaa 5000 vuotta. Lukutaidon lisääntyminen on aina johtanut mullistaviin uudistuksiin yhteiskunnan tasolla.

Lue lisää

turhanpäiväistä vastata sinulle mutta vastataan nyt vielä. Minä en huomannut Jaban mitenkään viittaavan siihen, että Suoomen demokratian kehittyminen olisi rodusta tai uskonnosta kiinni. Kyllä kiinalaisistakin ja japanilaisistakin todella voi tulla demokraatteja, kunhan länsimainen vaikutus on tarpeeksi syvä. Japanilla ja Taiwanillahan se on ollut nimenomaan USA:lainen. Vaikka Todd olisi eri mieltä, se ei minuun tee vaikutusta. Sinun pitäisi hieman itsekin ajatella eikä olla vain sitaattien varassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ilmeisesti kiinnität huomiota samoihin asioihin kuin Samuel Huntington kuulussa teoksessaan kultturien taistelusta. Emmanuel Todd, johon itse viittaan, tyrmää täysin Huntingtonin ajatusmallin. Toddin mukaan on selkeitä näyttöjä siitä, ettei Huntingtonin teoria pidä paikkaansa.

Todd mainitsee samanlaisista lähtökohdista, historiasta, tavoista, uskonnosta yms. lähtöiset olevat kulttuurit, jotka ovat kuitenkin omaksuneet erilaisen toimintamallin. Yksi selkeä esimerkki on Kiina, jota Huntington pitää kulttuurisesti erilaisena. Kuitenkin nämä samat kiinalaiset ovat Taiwanissa ja Honkkongissa omaksuneet liberaalin demokratian mallin täysimittaisesti.

Toddin mukaan lukutaidon yleistyminen ja siihen liittyvä syntyvyyden säännöstely ennustavat parhaiten valtioiden demokratisoitumista. Koulutus ja tiedollisen pääoman lisääntyminen johtavat uuden tiedon omaksumisalttiuden kasvuun ja individualistiseen ajattelutapaan. Kansoja ei voi sen jälkeen manipuloida enää kuvilla, kun he kykenevät ottamaan selvää asioista lukemalla. Todd laskeskelee, että noin vuonna 2050 vai olikohan jo aiemmin koko maapallon väestö osaa lukea ja tämän taidon opettelemiseen on kulunut kaikkiaan aikaa 5000 vuotta. Lukutaidon lisääntyminen on aina johtanut mullistaviin uudistuksiin yhteiskunnan tasolla.

Lue lisää

Huntingtonin mallista en ole kuullutkaan.

Se, mitä edellä heittelin juolahti mieleeni, kun muistin yhden Holkerin haastattelun, jossa hän mainitsi kehitysmaiden demokratisoitumisen suurimman esteen olevan siinä, ettei tyttöjä kouluteta, koska partiarkaalinen yhteiskunta on arvoiltaan sellainen, ettei se salli naisten nousta miesten rinnalle.

Silloin ei lukutaitokaan yleisty eikä syntyvyyttäkään takuulla säännöstellä.

"Manipulointi" oli myös mielenkiintoinen sananvalinta, koska kirjoitustaito (kirjaimet) ovat kehittyneet kuvien ja kuvakirjoituksen perusteella. Itse käyttäisin neutraalia informointi-verbiä, koska kuvien avulla on lukutaidottomalle kansalle siirretty mm. raamatun sisältö. siitä näet esimerkin, jos menet tutkimaan esim Notre Damen kirkon pronssiovien reliefejä.

olemaan kirjoitti:

turhanpäiväistä vastata sinulle mutta vastataan nyt vielä. Minä en huomannut Jaban mitenkään viittaavan siihen, että Suoomen demokratian kehittyminen olisi rodusta tai uskonnosta kiinni. Kyllä kiinalaisistakin ja japanilaisistakin todella voi tulla demokraatteja, kunhan länsimainen vaikutus on tarpeeksi syvä. Japanilla ja Taiwanillahan se on ollut nimenomaan USA:lainen. Vaikka Todd olisi eri mieltä, se ei minuun tee vaikutusta. Sinun pitäisi hieman itsekin ajatella eikä olla vain sitaattien varassa.

Lue lisää

Minä pyrin ammentamaan myös muiden ajattelua. Pyörää on turha keksiä uudestaan, jos sen on joku jo keksinyt. Lisäksi olen huomannut, että ajatukseni on helppo teilata sillä perusteella, että ne nyt ovat vain ylivilkasta mielikuvistusta. Aavistelisin, että moni miettii asioita kahdestikin, kun kerron, että näitä ajatuksia ovat esittäneet eräät maailman eniten alallaan siteeratut tutkijat. Heidän ajatuksensa on siis suodattunut jo laajan tiedemispiirin läpi ja saaneet sitä kautta uutta painoarvoa ja uudistamisvoimaa.

Jaba nimenomaan ensimmäisessä kappaleessa toi esille useita kulttuuria tekijöitä. Ehkä se jäi sisnulta huomaamatta, joten kehotan lukemaan uudestaan Jaban kirjoituksen.

Länsimaisen vaikutuksen syvyys ei näytä edesauttavan demokratisoitumista. Shaahin Iran oli hyvin epädemokraattinen valtio. Islamilaisen vallankumouksen jälkeinen Iran on kehittymässä demokraattisemmaksi. Koko latinalainen Amerikka on ollut USAn läntisessä vaikutuspiirissä ja demokratiakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan näkyvintä USA-vastaiseksi koetussa Venezuelassa.

Mitä sitten tulee Suomen demokratisoitumiseen Jaba siteeraa historiaa mielestäni kovin epätarkasti. Tsaarin ajan autonomisessa Suomessa demokratiakehityksemme lähti liikkeelle eikä mallia otettu tsaristisesta Venäjästä. Meillä oli oma valtiopäiväkoneisto ja naiset saivat Suomessa esnimmäisenä äänioikeuden koko Euroopassa aikana, jolloin Suomi edelleen kuului Venäjään.

Suomen nopea demokratisoitumiskehitys on nimenomaan korkean lukutaidon ansiota. Tieto levisi kirjallisen valistuksen ja fennomaanien suomenkielen asemaa korostavien pyrkimysten kautta. Snellman ja fennomaanit nostivat Suomen demokratioiden joukkoon.

Autoritaarinen malli puolestaan tuli Suomessa kuten Venäjällä talonpoikaismallistamme, missä isäntä oli kaiken yläpuolella. Muualla talonpoikaismallit olivat toisenlaisia korostaen esim. yhden lapsen eli esikoisen erityisasemaa.

Aotoritaarinen perinne ja lukutaidon kohottama individualismi joutuivat murrosvaiheen yhteentörmäykseen. Nämä eri suuntiin vetävät tekijät voidaan nähdä myös sisällisotamme taustalla. Eli vahvaan isäntävaltaan kohdistui nouseva individualismiin pohjautuva demokratiavaade. Isäntävalta voitti taistelun eli kukisti punakapinan, mutta hävisi myöhemmin koko sodan eli demokratia eteni punikkien vaatimuksiakin paljon pitämmälle. Näin kävi Toddin teorian mukaan vääjäämättä ennen pitkää.

Isäntavallan ilmentymänä voi pitää myös sitä, että Suomeen ehdittiin valita kuningas. Monarkia oli siis aika lähellä. Monarkki korvattiin kuitenkin vahvalla presidenttivallalla eli talossa piti olla kuitenkin yksiselitteisesti isäntä. Lopullisesti autoritaarisesta isännästä päästiin eroon sitten paljon myöhemmin kuten Jaba oikein kertoo.

Suomalaisten lukutaidon ja muunkin sisvistyksen on täytynyt olla todella melko hyvä jo 1900 luvun taitteessa, koska poliittinen tietoisuus oli merkittävän suuri. Aleksanteri II vapaamielisyys ja fennomaanien toiminnan salliminen ovat tässä kehityksessä avainasemassa. Epäilen, että suomalaisten vahva usko kouluttautumisen tärkeyteen on peräisin tuolta aikakaudelta. Itse asiassa se on ehkä kansamme menestyksen suurin yksittäinen tekijä.

Jaba_43 kirjoitti:

Huntingtonin mallista en ole kuullutkaan.

Se, mitä edellä heittelin juolahti mieleeni, kun muistin yhden Holkerin haastattelun, jossa hän mainitsi kehitysmaiden demokratisoitumisen suurimman esteen olevan siinä, ettei tyttöjä kouluteta, koska partiarkaalinen yhteiskunta on arvoiltaan sellainen, ettei se salli naisten nousta miesten rinnalle.

Silloin ei lukutaitokaan yleisty eikä syntyvyyttäkään takuulla säännöstellä.

"Manipulointi" oli myös mielenkiintoinen sananvalinta, koska kirjoitustaito (kirjaimet) ovat kehittyneet kuvien ja kuvakirjoituksen perusteella. Itse käyttäisin neutraalia informointi-verbiä, koska kuvien avulla on lukutaidottomalle kansalle siirretty mm. raamatun sisältö. siitä näet esimerkin, jos menet tutkimaan esim Notre Damen kirkon pronssiovien reliefejä.

Lue lisää

Holokeri käsittää asian aivan samalla tavalla kuin minäkin ja hänen käsityksensä näyttää olevan yksi yhteen siteeramani Toddin kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä pyrin ammentamaan myös muiden ajattelua. Pyörää on turha keksiä uudestaan, jos sen on joku jo keksinyt. Lisäksi olen huomannut, että ajatukseni on helppo teilata sillä perusteella, että ne nyt ovat vain ylivilkasta mielikuvistusta. Aavistelisin, että moni miettii asioita kahdestikin, kun kerron, että näitä ajatuksia ovat esittäneet eräät maailman eniten alallaan siteeratut tutkijat. Heidän ajatuksensa on siis suodattunut jo laajan tiedemispiirin läpi ja saaneet sitä kautta uutta painoarvoa ja uudistamisvoimaa.

Jaba nimenomaan ensimmäisessä kappaleessa toi esille useita kulttuuria tekijöitä. Ehkä se jäi sisnulta huomaamatta, joten kehotan lukemaan uudestaan Jaban kirjoituksen.

Länsimaisen vaikutuksen syvyys ei näytä edesauttavan demokratisoitumista. Shaahin Iran oli hyvin epädemokraattinen valtio. Islamilaisen vallankumouksen jälkeinen Iran on kehittymässä demokraattisemmaksi. Koko latinalainen Amerikka on ollut USAn läntisessä vaikutuspiirissä ja demokratiakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan näkyvintä USA-vastaiseksi koetussa Venezuelassa.

Mitä sitten tulee Suomen demokratisoitumiseen Jaba siteeraa historiaa mielestäni kovin epätarkasti. Tsaarin ajan autonomisessa Suomessa demokratiakehityksemme lähti liikkeelle eikä mallia otettu tsaristisesta Venäjästä. Meillä oli oma valtiopäiväkoneisto ja naiset saivat Suomessa esnimmäisenä äänioikeuden koko Euroopassa aikana, jolloin Suomi edelleen kuului Venäjään.

Suomen nopea demokratisoitumiskehitys on nimenomaan korkean lukutaidon ansiota. Tieto levisi kirjallisen valistuksen ja fennomaanien suomenkielen asemaa korostavien pyrkimysten kautta. Snellman ja fennomaanit nostivat Suomen demokratioiden joukkoon.

Autoritaarinen malli puolestaan tuli Suomessa kuten Venäjällä talonpoikaismallistamme, missä isäntä oli kaiken yläpuolella. Muualla talonpoikaismallit olivat toisenlaisia korostaen esim. yhden lapsen eli esikoisen erityisasemaa.

Aotoritaarinen perinne ja lukutaidon kohottama individualismi joutuivat murrosvaiheen yhteentörmäykseen. Nämä eri suuntiin vetävät tekijät voidaan nähdä myös sisällisotamme taustalla. Eli vahvaan isäntävaltaan kohdistui nouseva individualismiin pohjautuva demokratiavaade. Isäntävalta voitti taistelun eli kukisti punakapinan, mutta hävisi myöhemmin koko sodan eli demokratia eteni punikkien vaatimuksiakin paljon pitämmälle. Näin kävi Toddin teorian mukaan vääjäämättä ennen pitkää.

Isäntavallan ilmentymänä voi pitää myös sitä, että Suomeen ehdittiin valita kuningas. Monarkia oli siis aika lähellä. Monarkki korvattiin kuitenkin vahvalla presidenttivallalla eli talossa piti olla kuitenkin yksiselitteisesti isäntä. Lopullisesti autoritaarisesta isännästä päästiin eroon sitten paljon myöhemmin kuten Jaba oikein kertoo.

Suomalaisten lukutaidon ja muunkin sisvistyksen on täytynyt olla todella melko hyvä jo 1900 luvun taitteessa, koska poliittinen tietoisuus oli merkittävän suuri. Aleksanteri II vapaamielisyys ja fennomaanien toiminnan salliminen ovat tässä kehityksessä avainasemassa. Epäilen, että suomalaisten vahva usko kouluttautumisen tärkeyteen on peräisin tuolta aikakaudelta. Itse asiassa se on ehkä kansamme menestyksen suurin yksittäinen tekijä.

Lue lisää

Japanista ja Hongkongista. Sinulla on taipumus hypätä aina toiseen asiaan. Kommentoi nyt noita,joista itse aloitit.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä pyrin ammentamaan myös muiden ajattelua. Pyörää on turha keksiä uudestaan, jos sen on joku jo keksinyt. Lisäksi olen huomannut, että ajatukseni on helppo teilata sillä perusteella, että ne nyt ovat vain ylivilkasta mielikuvistusta. Aavistelisin, että moni miettii asioita kahdestikin, kun kerron, että näitä ajatuksia ovat esittäneet eräät maailman eniten alallaan siteeratut tutkijat. Heidän ajatuksensa on siis suodattunut jo laajan tiedemispiirin läpi ja saaneet sitä kautta uutta painoarvoa ja uudistamisvoimaa.

Jaba nimenomaan ensimmäisessä kappaleessa toi esille useita kulttuuria tekijöitä. Ehkä se jäi sisnulta huomaamatta, joten kehotan lukemaan uudestaan Jaban kirjoituksen.

Länsimaisen vaikutuksen syvyys ei näytä edesauttavan demokratisoitumista. Shaahin Iran oli hyvin epädemokraattinen valtio. Islamilaisen vallankumouksen jälkeinen Iran on kehittymässä demokraattisemmaksi. Koko latinalainen Amerikka on ollut USAn läntisessä vaikutuspiirissä ja demokratiakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan näkyvintä USA-vastaiseksi koetussa Venezuelassa.

Mitä sitten tulee Suomen demokratisoitumiseen Jaba siteeraa historiaa mielestäni kovin epätarkasti. Tsaarin ajan autonomisessa Suomessa demokratiakehityksemme lähti liikkeelle eikä mallia otettu tsaristisesta Venäjästä. Meillä oli oma valtiopäiväkoneisto ja naiset saivat Suomessa esnimmäisenä äänioikeuden koko Euroopassa aikana, jolloin Suomi edelleen kuului Venäjään.

Suomen nopea demokratisoitumiskehitys on nimenomaan korkean lukutaidon ansiota. Tieto levisi kirjallisen valistuksen ja fennomaanien suomenkielen asemaa korostavien pyrkimysten kautta. Snellman ja fennomaanit nostivat Suomen demokratioiden joukkoon.

Autoritaarinen malli puolestaan tuli Suomessa kuten Venäjällä talonpoikaismallistamme, missä isäntä oli kaiken yläpuolella. Muualla talonpoikaismallit olivat toisenlaisia korostaen esim. yhden lapsen eli esikoisen erityisasemaa.

Aotoritaarinen perinne ja lukutaidon kohottama individualismi joutuivat murrosvaiheen yhteentörmäykseen. Nämä eri suuntiin vetävät tekijät voidaan nähdä myös sisällisotamme taustalla. Eli vahvaan isäntävaltaan kohdistui nouseva individualismiin pohjautuva demokratiavaade. Isäntävalta voitti taistelun eli kukisti punakapinan, mutta hävisi myöhemmin koko sodan eli demokratia eteni punikkien vaatimuksiakin paljon pitämmälle. Näin kävi Toddin teorian mukaan vääjäämättä ennen pitkää.

Isäntavallan ilmentymänä voi pitää myös sitä, että Suomeen ehdittiin valita kuningas. Monarkia oli siis aika lähellä. Monarkki korvattiin kuitenkin vahvalla presidenttivallalla eli talossa piti olla kuitenkin yksiselitteisesti isäntä. Lopullisesti autoritaarisesta isännästä päästiin eroon sitten paljon myöhemmin kuten Jaba oikein kertoo.

Suomalaisten lukutaidon ja muunkin sisvistyksen on täytynyt olla todella melko hyvä jo 1900 luvun taitteessa, koska poliittinen tietoisuus oli merkittävän suuri. Aleksanteri II vapaamielisyys ja fennomaanien toiminnan salliminen ovat tässä kehityksessä avainasemassa. Epäilen, että suomalaisten vahva usko kouluttautumisen tärkeyteen on peräisin tuolta aikakaudelta. Itse asiassa se on ehkä kansamme menestyksen suurin yksittäinen tekijä.

Lue lisää

huomannut, että Jaban hyvässä kirjoituksessa olisi ollut yhtään sitaattia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Holokeri käsittää asian aivan samalla tavalla kuin minäkin ja hänen käsityksensä näyttää olevan yksi yhteen siteeramani Toddin kanssa.

Miehen ja naisen asemaan liittyvä perinne, historiasta omaksuttu tapa selittää oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, perhe, suku, klaanit, heimo, koko ns, kulttuuri siis vaikuttaa siihen, koska tytöt voi panna kouluun, koska lukutaito yleistyy, koska syntyvyyden säännöstelyyn ruvetaan ja koska demokratisoituminen voi alkaa.

Niin kauan kun ihmiskunnan kulttuuristen erojen haitari ulottuu Hollywoodin aidatuista ja yksityispoliisien vartioimista filmitähtien asuma-alueista kameleja kasvattaviin paimentolaisiin ja Saudien kullalla kuorrutetuista palatseista New Yorkin metrotunnelin ilmastoiniaukon päällä olevan aaltopahvilevyn päällä nukkuvaan pultsariin, niin yhtä kauan saamme odottaa, että demokratia olisi jotain, jonka Bush tai Tarja Halonen voi ottaa ja injektoida Irakiin tai venäjälle.

Jaba_43 kirjoitti:

Miehen ja naisen asemaan liittyvä perinne, historiasta omaksuttu tapa selittää oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, perhe, suku, klaanit, heimo, koko ns, kulttuuri siis vaikuttaa siihen, koska tytöt voi panna kouluun, koska lukutaito yleistyy, koska syntyvyyden säännöstelyyn ruvetaan ja koska demokratisoituminen voi alkaa.

Niin kauan kun ihmiskunnan kulttuuristen erojen haitari ulottuu Hollywoodin aidatuista ja yksityispoliisien vartioimista filmitähtien asuma-alueista kameleja kasvattaviin paimentolaisiin ja Saudien kullalla kuorrutetuista palatseista New Yorkin metrotunnelin ilmastoiniaukon päällä olevan aaltopahvilevyn päällä nukkuvaan pultsariin, niin yhtä kauan saamme odottaa, että demokratia olisi jotain, jonka Bush tai Tarja Halonen voi ottaa ja injektoida Irakiin tai venäjälle.

Lue lisää

mutta odota vähän, kyllä Chomsky, Korten tai anakin Todd ovat eri mieltä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä pyrin ammentamaan myös muiden ajattelua. Pyörää on turha keksiä uudestaan, jos sen on joku jo keksinyt. Lisäksi olen huomannut, että ajatukseni on helppo teilata sillä perusteella, että ne nyt ovat vain ylivilkasta mielikuvistusta. Aavistelisin, että moni miettii asioita kahdestikin, kun kerron, että näitä ajatuksia ovat esittäneet eräät maailman eniten alallaan siteeratut tutkijat. Heidän ajatuksensa on siis suodattunut jo laajan tiedemispiirin läpi ja saaneet sitä kautta uutta painoarvoa ja uudistamisvoimaa.

Jaba nimenomaan ensimmäisessä kappaleessa toi esille useita kulttuuria tekijöitä. Ehkä se jäi sisnulta huomaamatta, joten kehotan lukemaan uudestaan Jaban kirjoituksen.

Länsimaisen vaikutuksen syvyys ei näytä edesauttavan demokratisoitumista. Shaahin Iran oli hyvin epädemokraattinen valtio. Islamilaisen vallankumouksen jälkeinen Iran on kehittymässä demokraattisemmaksi. Koko latinalainen Amerikka on ollut USAn läntisessä vaikutuspiirissä ja demokratiakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan näkyvintä USA-vastaiseksi koetussa Venezuelassa.

Mitä sitten tulee Suomen demokratisoitumiseen Jaba siteeraa historiaa mielestäni kovin epätarkasti. Tsaarin ajan autonomisessa Suomessa demokratiakehityksemme lähti liikkeelle eikä mallia otettu tsaristisesta Venäjästä. Meillä oli oma valtiopäiväkoneisto ja naiset saivat Suomessa esnimmäisenä äänioikeuden koko Euroopassa aikana, jolloin Suomi edelleen kuului Venäjään.

Suomen nopea demokratisoitumiskehitys on nimenomaan korkean lukutaidon ansiota. Tieto levisi kirjallisen valistuksen ja fennomaanien suomenkielen asemaa korostavien pyrkimysten kautta. Snellman ja fennomaanit nostivat Suomen demokratioiden joukkoon.

Autoritaarinen malli puolestaan tuli Suomessa kuten Venäjällä talonpoikaismallistamme, missä isäntä oli kaiken yläpuolella. Muualla talonpoikaismallit olivat toisenlaisia korostaen esim. yhden lapsen eli esikoisen erityisasemaa.

Aotoritaarinen perinne ja lukutaidon kohottama individualismi joutuivat murrosvaiheen yhteentörmäykseen. Nämä eri suuntiin vetävät tekijät voidaan nähdä myös sisällisotamme taustalla. Eli vahvaan isäntävaltaan kohdistui nouseva individualismiin pohjautuva demokratiavaade. Isäntävalta voitti taistelun eli kukisti punakapinan, mutta hävisi myöhemmin koko sodan eli demokratia eteni punikkien vaatimuksiakin paljon pitämmälle. Näin kävi Toddin teorian mukaan vääjäämättä ennen pitkää.

Isäntavallan ilmentymänä voi pitää myös sitä, että Suomeen ehdittiin valita kuningas. Monarkia oli siis aika lähellä. Monarkki korvattiin kuitenkin vahvalla presidenttivallalla eli talossa piti olla kuitenkin yksiselitteisesti isäntä. Lopullisesti autoritaarisesta isännästä päästiin eroon sitten paljon myöhemmin kuten Jaba oikein kertoo.

Suomalaisten lukutaidon ja muunkin sisvistyksen on täytynyt olla todella melko hyvä jo 1900 luvun taitteessa, koska poliittinen tietoisuus oli merkittävän suuri. Aleksanteri II vapaamielisyys ja fennomaanien toiminnan salliminen ovat tässä kehityksessä avainasemassa. Epäilen, että suomalaisten vahva usko kouluttautumisen tärkeyteen on peräisin tuolta aikakaudelta. Itse asiassa se on ehkä kansamme menestyksen suurin yksittäinen tekijä.

Lue lisää

Heittoni Suomen historiasta oli tarkoitettu vain havainnollistamaan valintojen sattumanvaraisuutta ja valitun vaihtoehdon pitkää ikää: Kuningas -> tsaari ->vahva presidentti -> parlamentarismi.

Tätä taustaa vasten nykyinen keskustelu ja rajanveto presidentin, pääministerin, hallituksen ja eduskunnan valtaoikeuksista tuntuu pakollisilta kasvukivuilta, joilla opimme pois sellaisista historiamme vaiheista, joista on aika oppia siirtymään kohti demokraattisempaa parlamentarismia.

Itseäni kiinnostaisi asetelma, jossa vahva presidentti ilman muodollista päätösvaltaa haastaisi mielipidejohtajana hallituksen ja eduskunnan toteuttamaan lakialoitteita, joita presidentti pitää hyvinä, mutta joihin hän ei voi hallitusta pakottaa valtaoikeuksillaan.

Tämä edellytäisi kuitenkin, ettei presidentti tulisi ollenkaan puoluepolitiikan piiristä eikä olisi nykyiseen tapaan ollenkaan leimatunut jäsenkirja-, rauhanliike- tai SAK-presidentiksi.

Tämmöinen todellinen unilukkari-, mielipidejohtaja-, visionääri- tms. prresidentti voisi saada kansan kiinnostumaan enemmän politiikasta ihan sillä, että presidentin kannanotot ja hallituksen reaktiot niihin herättäisivät uutta kiinnostusta politiikkaanb, kun presidentin olisi perusteltava, miksi hän pitää ehdottamaansa lainsäädäntöä tarpeellisena ja hallituksen olisi perusteltava, miksi se ei ole samaa mieltä, jos niin kävisi.

Vata olisi uitenkin yksiselitteisesti hallituksella.

analyysi, kirjoitti:

mutta odota vähän, kyllä Chomsky, Korten tai anakin Todd ovat eri mieltä.

Olen itse kovin huono lähteiden käyttäjä. Niistä saisi kyllä erinomaisia ripustuskoukkuja kaikenlaisille mielipiteille, hyville ja huonoillekin.

Ehkäpä en itse käytä auktoriteetteja apunani, kun en ole ketään käännyttämässä lainatulla arvoballalla, vaan enimmäkseen heittelen huulta omaksi ilokseni ja maailman menoa paremmin tajutakseni.

Mielipidepankkia luen aina mielenkiinnolla, vaikka monasti joudummekin asettumaan toistemme näkemyksiä vastaan.

Jaba_43 kirjoitti:

Heittoni Suomen historiasta oli tarkoitettu vain havainnollistamaan valintojen sattumanvaraisuutta ja valitun vaihtoehdon pitkää ikää: Kuningas -> tsaari ->vahva presidentti -> parlamentarismi.

Tätä taustaa vasten nykyinen keskustelu ja rajanveto presidentin, pääministerin, hallituksen ja eduskunnan valtaoikeuksista tuntuu pakollisilta kasvukivuilta, joilla opimme pois sellaisista historiamme vaiheista, joista on aika oppia siirtymään kohti demokraattisempaa parlamentarismia.

Itseäni kiinnostaisi asetelma, jossa vahva presidentti ilman muodollista päätösvaltaa haastaisi mielipidejohtajana hallituksen ja eduskunnan toteuttamaan lakialoitteita, joita presidentti pitää hyvinä, mutta joihin hän ei voi hallitusta pakottaa valtaoikeuksillaan.

Tämä edellytäisi kuitenkin, ettei presidentti tulisi ollenkaan puoluepolitiikan piiristä eikä olisi nykyiseen tapaan ollenkaan leimatunut jäsenkirja-, rauhanliike- tai SAK-presidentiksi.

Tämmöinen todellinen unilukkari-, mielipidejohtaja-, visionääri- tms. prresidentti voisi saada kansan kiinnostumaan enemmän politiikasta ihan sillä, että presidentin kannanotot ja hallituksen reaktiot niihin herättäisivät uutta kiinnostusta politiikkaanb, kun presidentin olisi perusteltava, miksi hän pitää ehdottamaansa lainsäädäntöä tarpeellisena ja hallituksen olisi perusteltava, miksi se ei ole samaa mieltä, jos niin kävisi.

Vata olisi uitenkin yksiselitteisesti hallituksella.

Lue lisää

En oikein jaksa uskoa esittääsi malliin. Kiinnostus presidenti tehtäviä kohtaan johtuu hänen vallastaan. Jos presidentti olisi vallaton ajattelija ja visionääri, hänet olisi helppo teilata huuhaa-ajattelijaksi. Ruotsissa on kuningas, jolta on kokonaan kielletty poliittiset kannanotot. Tuskin häneltä voisi mitään erityistä edes odottaa, vaikka politikointi olisi hänelle sallittua.

Itse en kannata koko presidentti-institiota. Demokratiamme alkaa olla kehittynyt sille asteelle, että voisimme luopua presidentistä kokonaan. Ainoa hyöty presidentistä on se, että hänen valitsijavaalinsa saa kansalaiset kiinnostumaan hetkeksi politiikasta. Meillä voi toki olla politiikan ulkopuolisia, tunnettuja ja tunnustettuja ajattelijoita kuten Paavo Haavikko, jotka voivat tuoda visioitaan pohdittavaksi. Nykyisin tällaisen unilukkarin roolin on ottanut itselleen Raimo Sailas.

Mielipidepankki kirjoitti:

En oikein jaksa uskoa esittääsi malliin. Kiinnostus presidenti tehtäviä kohtaan johtuu hänen vallastaan. Jos presidentti olisi vallaton ajattelija ja visionääri, hänet olisi helppo teilata huuhaa-ajattelijaksi. Ruotsissa on kuningas, jolta on kokonaan kielletty poliittiset kannanotot. Tuskin häneltä voisi mitään erityistä edes odottaa, vaikka politikointi olisi hänelle sallittua.

Itse en kannata koko presidentti-institiota. Demokratiamme alkaa olla kehittynyt sille asteelle, että voisimme luopua presidentistä kokonaan. Ainoa hyöty presidentistä on se, että hänen valitsijavaalinsa saa kansalaiset kiinnostumaan hetkeksi politiikasta. Meillä voi toki olla politiikan ulkopuolisia, tunnettuja ja tunnustettuja ajattelijoita kuten Paavo Haavikko, jotka voivat tuoda visioitaan pohdittavaksi. Nykyisin tällaisen unilukkarin roolin on ottanut itselleen Raimo Sailas.

Lue lisää

lukenut, olen ihmetellyt, voiko kaksi demaria olla noin kaukana toisistaan. Myönnän, että minusta Sailas on vakuuttavampi.

Jaba_43 kirjoitti:

Miehen ja naisen asemaan liittyvä perinne, historiasta omaksuttu tapa selittää oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, perhe, suku, klaanit, heimo, koko ns, kulttuuri siis vaikuttaa siihen, koska tytöt voi panna kouluun, koska lukutaito yleistyy, koska syntyvyyden säännöstelyyn ruvetaan ja koska demokratisoituminen voi alkaa.

Niin kauan kun ihmiskunnan kulttuuristen erojen haitari ulottuu Hollywoodin aidatuista ja yksityispoliisien vartioimista filmitähtien asuma-alueista kameleja kasvattaviin paimentolaisiin ja Saudien kullalla kuorrutetuista palatseista New Yorkin metrotunnelin ilmastoiniaukon päällä olevan aaltopahvilevyn päällä nukkuvaan pultsariin, niin yhtä kauan saamme odottaa, että demokratia olisi jotain, jonka Bush tai Tarja Halonen voi ottaa ja injektoida Irakiin tai venäjälle.

Lue lisää

Koko ns. kulttuuri ei vaikuta ratkaisevasti asiaan. Tarvitaan jokin muutos tai väliintulo kulttuurissa, jotta prosessi lähtisi liikkeelle.

Länsimaissa kirjapainotaidon kehittyminen loi edellytykset muutokselle. Yksittäisistä esimerkeistä voi mainita Martin Lutherin toiminnan ja Raamatun kääntämisen saksankielelle. Kääntäminen oli vallankumouksellista ja siihen puuhaan ryhtyminen saattoi johtaa roviolle. Jo silloin ymmärrettiin, että tieto on valtaa eikä sitä haluttu jakaa kaiken kansan luettavaksi. Papiston välittävä rooli ja valta-asema kärsi siitä, että tyhmä kansa saattoi itse lukea Jumalan sanaa.

Lukutaito on lisääntynyt dramaattisesti aina pimeintä Afrikkaa myöten. Monin paikoin myös syntyvyyden säännöstely on lisääntynyt. Tällainen kehitys on ollut hyvin voimakasta globaalisti viimeisen 30 vuoden aikana. Minä väittäisin, että muutos johtuu välittävästä tekijästä. Kulttuuriset asiat ja olosuhteet eivät globaalisti muutu tuossa ajassa sysätäkseen maailmanlaajuisen kehityksen liikkeelle.

Välittäviä tekijöitä on useampia. Ensimmäinen alkuunpaneva voima lienee ollut YK:n ja kirkkojen johtama kehitysaputyö. Siihen on kuulunut olennaisesti lukutaidon opettaminen, koulutus ja terveyskasvatus, mikä sisältää myös valistusta syntyvyyden säännöstelyyn. Myöhemmin tiedonvälitys on saavuttanut televisioiden, internetin ja puhelimien levitessä ympäri maailmaa lähes jokaisen kolon maapallolla. Kolmas tekijä on kansainvälisen kaupankäynnin ja liikkuvuuden lisääntyminen. Neljäs tekijä on se, että kehitysaputyötä on osattu kehittää siihen suuntaan, että kehitysapua saavan valtion hallituksen tulee velvoittautua kansansa sisvistämiseen. Joillekin kansoille on annettu jo varhemmin koloanialismin kautta sivistystä ja ne ovatkin kulkeneet usein kehityksen eturintamassa. Tämä koskee sekä brittien ja ranskalaisten entisiä siirtomaita että NL:n entisiä alusmaita. Tällaista kosketusta ja välitysmekanismeja vaille jääneet tulevat jälkijunassa ja niistä merkittävimpiä ovat Pakistan ja Saudi-Arabia. Pakistanin takapajuisuutta kuvaa se, että siellä parisuhteista puolet on sukulaisparisuhteita. Monilla mittareilla mitattuna voisi kuvitella, että Pakistanista tulee jatkossa maailman ehkä merkittävin kriisipesäke ja valitettavasti se on ydinasevaltio. Nyt valtaa pitää sotilasdiktatuuri USAn ohjauksessa, mutta kuinka kauan. Jos jossain USAn kaitsevaa otetta voi pitää hyvänä, se on sitten juuri Pakistan.

Tytöt voi panna kouluun sen vuoksi, että miehille on ensin kerrottu, että tytöt pannaan muuallakin maailmassa kouluun ja että sellainen näyttää johtavan näissä maissa korkeaan elintasoon. Ensin pitää siis opettaa miehet irrottamaan otteensa tyttöjen yliholhoamisesta. Naiset eivät missään tällaisia vallankumouksia ole saaneet aikaan itsenäisesti.

Jos palataan Venäjään, siellä arvostettiin NL:kin aikana koulutusta ja sen tuomia valmiuksia. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö myös Venäjä tekisi suuria panostuksia koulutukseen. Mitä enemmän se siihen panostaa, sitä suurempi "vaara" on, että maasta tulee liberaali demokratia. Demokratiaa ei voi injektoida mihinkään pakolla tai pelkällä ulkopuolisen halulla. Motiivin pitää syntyä paikallisesti. Siihen voidaan kuitenkin yllyttää. YK:n kehitysaputoiminnan seurauksena parantunut lukutaito on loistava esimerkki siitä, kuinka "taudin" tartuttaminen voi onnistua. Se on muutosprosessin alkusysäys.

analyysi, kirjoitti:

mutta odota vähän, kyllä Chomsky, Korten tai anakin Todd ovat eri mieltä.

Sinusta voisi melkein sanoa, että MPP-vastainen. Suurin oivalluksesi on saattaa kirjoitukseni naurettavaan valoon. Tässä suhteessa kehumasi Jaba oli todellakin taas sinua paljon viisaampi eli avoin vaikutteille ja ennakkoluuloton. Kehitysmaissa sivistymisen levittämisen jarruna ovat nimenomaan kaltaisesi konservatiivit.

sinua ja Sailasta kirjoitti:

lukenut, olen ihmetellyt, voiko kaksi demaria olla noin kaukana toisistaan. Myönnän, että minusta Sailas on vakuuttavampi.

Kun olet kerran tällaista seurantaa tehnyt, mikä on aika mairittelevaa kannaltani, niin voisitko panna vielä vertailuun Sailaksen ja Tuomiojan ja kertoa, olenko heistä kummastakin yhtä kaukana. En ole kyllä koskaan sanonut olevani demari, mutta ihan mielenkiinnosta kuitenkin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun olet kerran tällaista seurantaa tehnyt, mikä on aika mairittelevaa kannaltani, niin voisitko panna vielä vertailuun Sailaksen ja Tuomiojan ja kertoa, olenko heistä kummastakin yhtä kaukana. En ole kyllä koskaan sanonut olevani demari, mutta ihan mielenkiinnosta kuitenkin.

Lue lisää

Tuomiojaa. En nyt kuitenkaan rupea teitä vertaamaan, mutta kerron olevani Sailaksen kanssa samaa mieltä Tuomiojasta. Kun hän pyrki Sailasta neuvomaan, Sailas sanoi, että hän ei ota vastaan neuvoja suurlähetystöjen pihoilla kultalusikka suussa kasvaneilta, jotka kaiken lisäksi ovat olleet kaikessa oleellisessa väärässä. Tuomioja on kyllä erinomaisen taitavasti päässyt hoitamaan asioita, joita hän on tiukasti vastustanut. Oletan hänen olevan vielä viemässä meitä Natoon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinusta voisi melkein sanoa, että MPP-vastainen. Suurin oivalluksesi on saattaa kirjoitukseni naurettavaan valoon. Tässä suhteessa kehumasi Jaba oli todellakin taas sinua paljon viisaampi eli avoin vaikutteille ja ennakkoluuloton. Kehitysmaissa sivistymisen levittämisen jarruna ovat nimenomaan kaltaisesi konservatiivit.

Lue lisää

ole ollut kuin sinäkään. Mutta todetaan nyt se, että sinun kanssasi on mukava väitellä.

olet lähempänä kirjoitti:

Tuomiojaa. En nyt kuitenkaan rupea teitä vertaamaan, mutta kerron olevani Sailaksen kanssa samaa mieltä Tuomiojasta. Kun hän pyrki Sailasta neuvomaan, Sailas sanoi, että hän ei ota vastaan neuvoja suurlähetystöjen pihoilla kultalusikka suussa kasvaneilta, jotka kaiken lisäksi ovat olleet kaikessa oleellisessa väärässä. Tuomioja on kyllä erinomaisen taitavasti päässyt hoitamaan asioita, joita hän on tiukasti vastustanut. Oletan hänen olevan vielä viemässä meitä Natoon.

Lue lisää

Nyt kun sain sinut vertaamaan oikein kahta todellista demaria, saatoit havaita, että melko kaukana voivat olla toisistaan. Sailaksen erottaa Tuomiojasta kuitenkin siinä, että Sailas kertoo näkemyksiään virkamiehen näkökulmasta, kun taas Tuomioja edustaa poliittista kantaa. Ehkä poliittisemman Sailaksen henkilökohtainen mielipide voisi olla toisenlainen. Mene ja tiedä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En oikein jaksa uskoa esittääsi malliin. Kiinnostus presidenti tehtäviä kohtaan johtuu hänen vallastaan. Jos presidentti olisi vallaton ajattelija ja visionääri, hänet olisi helppo teilata huuhaa-ajattelijaksi. Ruotsissa on kuningas, jolta on kokonaan kielletty poliittiset kannanotot. Tuskin häneltä voisi mitään erityistä edes odottaa, vaikka politikointi olisi hänelle sallittua.

Itse en kannata koko presidentti-institiota. Demokratiamme alkaa olla kehittynyt sille asteelle, että voisimme luopua presidentistä kokonaan. Ainoa hyöty presidentistä on se, että hänen valitsijavaalinsa saa kansalaiset kiinnostumaan hetkeksi politiikasta. Meillä voi toki olla politiikan ulkopuolisia, tunnettuja ja tunnustettuja ajattelijoita kuten Paavo Haavikko, jotka voivat tuoda visioitaan pohdittavaksi. Nykyisin tällaisen unilukkarin roolin on ottanut itselleen Raimo Sailas.

Lue lisää

Taidat olla enemmän realisti tässä asiassa. Minusta olisi kiinnostavaa, jos pesidentin valtaoikeudet vietäisi todellakin seremoniamestarin ja mielipidevaikuttajan tasolle, mutta siten, että prsidentin tehtävä olisi nimenomaan nostaa esiin asioita, ongelmiakin, jotka hallituksen tulisi ratkaista.

Presidentti olisi siis eräänlainen kansan suoraan valitsema poliitikkojen herättelijä, joka saisi aikaan yhteiskuntakeskustelua laajemmin, mitä poliittisen eliitin kabineteista mediaan tihkuu, ja näin "pakottaisi" puolueet, hallituksen ja eduskunnankin tulemaan ulos kaapeistaan ja ottamaan kantaa niihin asioihin, joita presidentti kansan suoraan valitsemana "edustajana" haluaa nostaa esiin.

Luulen, että näin näkyvä virka kansakunnan kaapin päällä kiinnostaisi kypsään ikään ehtineitä laajasti yhteiskunnassa vaikuttaneita kansalaisia puoluepolitiikan valtiomiesveteraanien ulkopuolellakin jo pelkästään palkkaetujen ja näkyvän aseman vuoksi, vaikkei presidentillä muodollista valtaa olisikaan.

Tätä sormet näppäimillä tapahtuvaa instant-ajattelua ei kuitenkaan kannata ottaa kamalan vakavana kannanottona, kunhan ajan kulukseni kirjoittelen, mitä mieleen tämän aiheen ympäriltä pälkähteli.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinusta voisi melkein sanoa, että MPP-vastainen. Suurin oivalluksesi on saattaa kirjoitukseni naurettavaan valoon. Tässä suhteessa kehumasi Jaba oli todellakin taas sinua paljon viisaampi eli avoin vaikutteille ja ennakkoluuloton. Kehitysmaissa sivistymisen levittämisen jarruna ovat nimenomaan kaltaisesi konservatiivit.

Lue lisää

Sainko sinulta tunnustusta vahingossa vai harkittuna? ;-))

Mielipidepankki kirjoitti:

Koko ns. kulttuuri ei vaikuta ratkaisevasti asiaan. Tarvitaan jokin muutos tai väliintulo kulttuurissa, jotta prosessi lähtisi liikkeelle.

Länsimaissa kirjapainotaidon kehittyminen loi edellytykset muutokselle. Yksittäisistä esimerkeistä voi mainita Martin Lutherin toiminnan ja Raamatun kääntämisen saksankielelle. Kääntäminen oli vallankumouksellista ja siihen puuhaan ryhtyminen saattoi johtaa roviolle. Jo silloin ymmärrettiin, että tieto on valtaa eikä sitä haluttu jakaa kaiken kansan luettavaksi. Papiston välittävä rooli ja valta-asema kärsi siitä, että tyhmä kansa saattoi itse lukea Jumalan sanaa.

Lukutaito on lisääntynyt dramaattisesti aina pimeintä Afrikkaa myöten. Monin paikoin myös syntyvyyden säännöstely on lisääntynyt. Tällainen kehitys on ollut hyvin voimakasta globaalisti viimeisen 30 vuoden aikana. Minä väittäisin, että muutos johtuu välittävästä tekijästä. Kulttuuriset asiat ja olosuhteet eivät globaalisti muutu tuossa ajassa sysätäkseen maailmanlaajuisen kehityksen liikkeelle.

Välittäviä tekijöitä on useampia. Ensimmäinen alkuunpaneva voima lienee ollut YK:n ja kirkkojen johtama kehitysaputyö. Siihen on kuulunut olennaisesti lukutaidon opettaminen, koulutus ja terveyskasvatus, mikä sisältää myös valistusta syntyvyyden säännöstelyyn. Myöhemmin tiedonvälitys on saavuttanut televisioiden, internetin ja puhelimien levitessä ympäri maailmaa lähes jokaisen kolon maapallolla. Kolmas tekijä on kansainvälisen kaupankäynnin ja liikkuvuuden lisääntyminen. Neljäs tekijä on se, että kehitysaputyötä on osattu kehittää siihen suuntaan, että kehitysapua saavan valtion hallituksen tulee velvoittautua kansansa sisvistämiseen. Joillekin kansoille on annettu jo varhemmin koloanialismin kautta sivistystä ja ne ovatkin kulkeneet usein kehityksen eturintamassa. Tämä koskee sekä brittien ja ranskalaisten entisiä siirtomaita että NL:n entisiä alusmaita. Tällaista kosketusta ja välitysmekanismeja vaille jääneet tulevat jälkijunassa ja niistä merkittävimpiä ovat Pakistan ja Saudi-Arabia. Pakistanin takapajuisuutta kuvaa se, että siellä parisuhteista puolet on sukulaisparisuhteita. Monilla mittareilla mitattuna voisi kuvitella, että Pakistanista tulee jatkossa maailman ehkä merkittävin kriisipesäke ja valitettavasti se on ydinasevaltio. Nyt valtaa pitää sotilasdiktatuuri USAn ohjauksessa, mutta kuinka kauan. Jos jossain USAn kaitsevaa otetta voi pitää hyvänä, se on sitten juuri Pakistan.

Tytöt voi panna kouluun sen vuoksi, että miehille on ensin kerrottu, että tytöt pannaan muuallakin maailmassa kouluun ja että sellainen näyttää johtavan näissä maissa korkeaan elintasoon. Ensin pitää siis opettaa miehet irrottamaan otteensa tyttöjen yliholhoamisesta. Naiset eivät missään tällaisia vallankumouksia ole saaneet aikaan itsenäisesti.

Jos palataan Venäjään, siellä arvostettiin NL:kin aikana koulutusta ja sen tuomia valmiuksia. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö myös Venäjä tekisi suuria panostuksia koulutukseen. Mitä enemmän se siihen panostaa, sitä suurempi "vaara" on, että maasta tulee liberaali demokratia. Demokratiaa ei voi injektoida mihinkään pakolla tai pelkällä ulkopuolisen halulla. Motiivin pitää syntyä paikallisesti. Siihen voidaan kuitenkin yllyttää. YK:n kehitysaputoiminnan seurauksena parantunut lukutaito on loistava esimerkki siitä, kuinka "taudin" tartuttaminen voi onnistua. Se on muutosprosessin alkusysäys.

Lue lisää

Mietitäänpä seuraavaksi, millainen väliintuleva tekijä saisi fundamentaalisen islamistikulttuurin muuttumaan niin, että miehet vesipiippua tupruttavassa ringissään hyväksyisiuvät, että tytöt pannaan kouluun.

Naisten sivistys olisi siinä ympäristössä sama vallan menetys, minkä kuvailit olleen uhkana Gutenbergin aikalaiselle papistolle ensimmäiset raamatun painosten jälkeen.

Paradoksaaliseksi koko kulttuurihomman väliin tulevine tekijöineen tekee se, että kirjoitustaito lienee keksitty siellä, missä yhteiskunnalliset erot ovat todella suuria, rikkaat maailman huippua ja käyhät edelleen lukutaidottomia painemtolaisia.

Jaba_43 kirjoitti:

Sainko sinulta tunnustusta vahingossa vai harkittuna? ;-))

sait sen harkitusti ja syystä. Minä taas sain idean MPP:ltä, jos rekisteröisi nikin.

Venäjä pyrkii taloudellisesti lähentymään kaikkia globaaleja toimijoita. Lähentyminen Kiinaan voi aiheuttaa kysymyksiä, mutta Intia kuuluu niin selvästi USAn hegemonian piiriin kuin olla ja voi. USA, Turkki, Intia ja Israel muodostavat tämän hetken keskinäisen liiton Lähi-idän alueella. Intia on tässä liitossa sen vuoksi, että se pelkään ennen muuta islamilaista Pakistania ja sitä mahdollisesti tukevaa Irania.

Venäjän integroituminen Eurooppaa on pitemmän aikavälin asia. Putin edustaa vielä autoritaarista Venäjää, mutta länsimaisen elämäntavan omaksuminen johtaa ennen pitkää rakenteisiin, missä taloudellinen lähentyminen Eurooppaan tule mahdolliseksi. Kaasuputkien vetäminen Venäjältä Eurooppaan ennakoi jo tätä tulevaa kehitystä. Individualismin kasvu Venäjällä johtaa vaatimuksiin demokratian kasvattamisesta. Niin kävi myös Suomessa Kekkosen jälkeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Venäjä pyrkii taloudellisesti lähentymään kaikkia globaaleja toimijoita. Lähentyminen Kiinaan voi aiheuttaa kysymyksiä, mutta Intia kuuluu niin selvästi USAn hegemonian piiriin kuin olla ja voi. USA, Turkki, Intia ja Israel muodostavat tämän hetken keskinäisen liiton Lähi-idän alueella. Intia on tässä liitossa sen vuoksi, että se pelkään ennen muuta islamilaista Pakistania ja sitä mahdollisesti tukevaa Irania.

Venäjän integroituminen Eurooppaa on pitemmän aikavälin asia. Putin edustaa vielä autoritaarista Venäjää, mutta länsimaisen elämäntavan omaksuminen johtaa ennen pitkää rakenteisiin, missä taloudellinen lähentyminen Eurooppaan tule mahdolliseksi. Kaasuputkien vetäminen Venäjältä Eurooppaan ennakoi jo tätä tulevaa kehitystä. Individualismin kasvu Venäjällä johtaa vaatimuksiin demokratian kasvattamisesta. Niin kävi myös Suomessa Kekkosen jälkeen.

Lue lisää

...lurahti lapsus. Pääsikö se epähuomiossa, vai tarkoituksella siitä en ole varma.
-"Individualismin kasvu Venäjällä johtaa vaatimuksiin demokratian kasvattamisesta.(Niin varmaankin tekee) Niin kävi myös Suomessa Kekkosen jälkeen."
Tarkoittaisitko todella sitä, että yhteiskunnalliselta tilanteeltaan,esim sananvapauden ja puolue järjestelmän osalta Venäjä on nyt tilassa, jossa Suomi oli -70 luvulla. Ei kait Suomessa salamurhaajia käytetty poliittisessa valta taistelussa, niin kuin Putinin Venäjällä käytetään.

Voi, voi...... kirjoitti:

...lurahti lapsus. Pääsikö se epähuomiossa, vai tarkoituksella siitä en ole varma.
-"Individualismin kasvu Venäjällä johtaa vaatimuksiin demokratian kasvattamisesta.(Niin varmaankin tekee) Niin kävi myös Suomessa Kekkosen jälkeen."
Tarkoittaisitko todella sitä, että yhteiskunnalliselta tilanteeltaan,esim sananvapauden ja puolue järjestelmän osalta Venäjä on nyt tilassa, jossa Suomi oli -70 luvulla. Ei kait Suomessa salamurhaajia käytetty poliittisessa valta taistelussa, niin kuin Putinin Venäjällä käytetään.

Lue lisää

En ole väittänyt sellaista, että 70-luvun Suomi olisi kaikessa identtinen nyky-Venäjän kanssa. Huomio rajautui vain tuohon isäntä talossa -auktoriteettivaiheen uskoon. Meillä tuo isäntä oli Kekkonen ja Venäjällä Putin. Tässä suhteessa löytyy samankaltaisuutta. Kun Suomessa kehitys myöhemmin johti isäkapinaan ja kansakunnan itsenäistymishaluun, se todennäköisesti johtaa Venäjällä myöhemmin tähän samaan suuntaan, kun luottamus demokratiaan kasvaa. Tällainen luottamus olisi venäläisellä eliitillä jo nyt lähellä ja sellaisen elitismin poliittisena keulakuvana voisi pitää vaikkapa Yegor Gaidaria.

Jos Suomesta hakee vertailukohtaa nyky-Venäjään kokonaisuutena, lähin sellainen löytynee 1920-luvulta, kun Lapuan liike oli voimissaan syyllistyen poliittiseen väkivaltaan. Silti tuokin aika oli Suomessa suhteellisen demokraattista ja siitä eteenpäin demokratia vain vahvistui poliittisen väkivallan loppuessa.

Jos taas vertailikohtaa hakee merten takaa, niin USAssa elettiin vahvaa poliittisen väkivallan aikakautta 1960-luvulla, jolloin maan presidentti murhattiin, presidenttiehdokas tapettiin, kansalaisoikeusaktivisteja murhattiin ja maassa oli väkivalatisia poliittisia mellakoita. Venäjällä ei ainakaan vielä tapettu yhtäkään presidenttiä eikä edes presidenttiehdokasta. Kansalaisoikeusaktivisteiksi luokiteltavia toisinajattelijoita on kylläkin surmattu.

Kyseessä ei ole mikään uusi uljas Neuvostoliitto. Tällaista ei tule sen vuoksi, että liberaalit demokratiat ovat talouspainotteisia ja vapaan markkinatalouden opin täysin omaksuneita. Se johtaa vaktioiden heikentymiseen. yritykset eivät tunnusta valtiollisia rajoja, koska ne heikentävät yritysten toimintaedelltyksiä.

Tuekeuduin Emmanuel Toddiin, joka ei ole USA-vastainen. Hänen mukaansa USAn pelko on sen ajautumisesta tarpeettomaksi, mikä johdattelee USAn politiikkaa. USAssa pelätään uutta isolaatioita, mikä olisi USAn kaikkien etujen -mukaanlukien ennen muuta taloudelliset edut - vastaista.

Integroituminen koskee myös Valko-Venäjää, jonka jostain syystä tässä mainitset Venäjän veljesvaltiona, vaikka maiden suhteet näyttävät juuri nyt kyllä kiristyneen energiakysymysten takia. Valko-Venäjälle integraatio Eurooppaan olisi suuri etu ja harppaus parempaan. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö maassa tulisi olemaan halukkuutta tähän suuntaan.

Ilmeisesti missasit asian pääpointin. Integraatiossahan ei ole kyse mistään USA-vastaisuudesta. Sen motiivi ei ole tietoinen USA-vastaisuus. Motiivina on yhteiset edut ja yhteinen näkökulma näihin etuihin, minkä on mahdollistanut ensin läntisen Euroopan demokratisoituminen ja nyt myöhemmin itäisen Euroopan demokratisoitumisprosessi.

USA ei taloudellisena toimijana häviä tässä kuviossa mihinkään. USA tulee sen sijaan poliittisena tekijä Toddin mukaan merkityksettömäksi. Eurooppalaiset voivat sanoa amerikkalaisille, että he voivat alkaa viettämään ansaittuja eläkepäiviään ja vetää sotajoukkonsa pois, koska niitä ei enää tarvita Euroopan sisäisen turvallisuuden takeena. Tämä on kauhukuva USAlle, koska se merkitsee isolaatiota varsin mittavassa määrin.

USAn epädemokraattisuuskehitys on toinen asia ja sama vaara koskee Toddin mukaan myös länsi-Euroopan vanhoja demokratioita eli ennen muuta Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Elitin oligarkiat ovat syrjäyttämässä näissä demokratian. Demokratiaan siirtymässä olevat valtiot janoavat demokratiaa, mutta vanhat demokratiat ovat tietyssä mielessä kyllästyneet siihen, mikä näkyy heikkona kiinnostuksena politiikkaan.

Annat valitettavasti sellaisten asioiden kuin motiivit, joita oletat minulla olevan, sulkea ajatuksesi visioilta, joita pohtivat akateemisissa piireissä erittäin siteeratut ja arvostetut intellektuellit. Noam Chomsky lienee ollut joinakin aikana siteeratuin kansainvälisen politiikan tutkija ja Emmanuel Todd lienee yksi arvostetuimmista alan asiantuntijoista, jolla on antropologinen ja historiallinen erityisperspektiivi asioihin. Näihin hän liittää väestötieteellisiä ja sosiaalipsykiologisia tietoja, joka tekee lähestymiskulman varsin ainutlaatuiseksi poikkitieteellisyydessään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyseessä ei ole mikään uusi uljas Neuvostoliitto. Tällaista ei tule sen vuoksi, että liberaalit demokratiat ovat talouspainotteisia ja vapaan markkinatalouden opin täysin omaksuneita. Se johtaa vaktioiden heikentymiseen. yritykset eivät tunnusta valtiollisia rajoja, koska ne heikentävät yritysten toimintaedelltyksiä.

Tuekeuduin Emmanuel Toddiin, joka ei ole USA-vastainen. Hänen mukaansa USAn pelko on sen ajautumisesta tarpeettomaksi, mikä johdattelee USAn politiikkaa. USAssa pelätään uutta isolaatioita, mikä olisi USAn kaikkien etujen -mukaanlukien ennen muuta taloudelliset edut - vastaista.

Integroituminen koskee myös Valko-Venäjää, jonka jostain syystä tässä mainitset Venäjän veljesvaltiona, vaikka maiden suhteet näyttävät juuri nyt kyllä kiristyneen energiakysymysten takia. Valko-Venäjälle integraatio Eurooppaan olisi suuri etu ja harppaus parempaan. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö maassa tulisi olemaan halukkuutta tähän suuntaan.

Ilmeisesti missasit asian pääpointin. Integraatiossahan ei ole kyse mistään USA-vastaisuudesta. Sen motiivi ei ole tietoinen USA-vastaisuus. Motiivina on yhteiset edut ja yhteinen näkökulma näihin etuihin, minkä on mahdollistanut ensin läntisen Euroopan demokratisoituminen ja nyt myöhemmin itäisen Euroopan demokratisoitumisprosessi.

USA ei taloudellisena toimijana häviä tässä kuviossa mihinkään. USA tulee sen sijaan poliittisena tekijä Toddin mukaan merkityksettömäksi. Eurooppalaiset voivat sanoa amerikkalaisille, että he voivat alkaa viettämään ansaittuja eläkepäiviään ja vetää sotajoukkonsa pois, koska niitä ei enää tarvita Euroopan sisäisen turvallisuuden takeena. Tämä on kauhukuva USAlle, koska se merkitsee isolaatiota varsin mittavassa määrin.

USAn epädemokraattisuuskehitys on toinen asia ja sama vaara koskee Toddin mukaan myös länsi-Euroopan vanhoja demokratioita eli ennen muuta Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Elitin oligarkiat ovat syrjäyttämässä näissä demokratian. Demokratiaan siirtymässä olevat valtiot janoavat demokratiaa, mutta vanhat demokratiat ovat tietyssä mielessä kyllästyneet siihen, mikä näkyy heikkona kiinnostuksena politiikkaan.

Annat valitettavasti sellaisten asioiden kuin motiivit, joita oletat minulla olevan, sulkea ajatuksesi visioilta, joita pohtivat akateemisissa piireissä erittäin siteeratut ja arvostetut intellektuellit. Noam Chomsky lienee ollut joinakin aikana siteeratuin kansainvälisen politiikan tutkija ja Emmanuel Todd lienee yksi arvostetuimmista alan asiantuntijoista, jolla on antropologinen ja historiallinen erityisperspektiivi asioihin. Näihin hän liittää väestötieteellisiä ja sosiaalipsykiologisia tietoja, joka tekee lähestymiskulman varsin ainutlaatuiseksi poikkitieteellisyydessään.

Lue lisää

sitä mieltä, että ollessaan EU:ssa Venäjä olisi liberaali demokratia, jolla ei olisi mitään valtapyrkimyksiä, vaikka se olisi ylivoimaisesti suurin valtio. No, tule sinä uskollasi autuaaksi, onhan sinulla Emmanuel Todd profettana. Ei muuten kai Venäjän ja Valko-Venäjän yhdistymistä ole haudattu, vaikka nyt on riitoja.

ihan vakavasti kirjoitti:

sitä mieltä, että ollessaan EU:ssa Venäjä olisi liberaali demokratia, jolla ei olisi mitään valtapyrkimyksiä, vaikka se olisi ylivoimaisesti suurin valtio. No, tule sinä uskollasi autuaaksi, onhan sinulla Emmanuel Todd profettana. Ei muuten kai Venäjän ja Valko-Venäjän yhdistymistä ole haudattu, vaikka nyt on riitoja.

Lue lisää

Sinä katselet Venäjää peräpeilistä, kun minä katselen asioita kehitysprosesseina. Minulle autoritaarinen valtio nimeltä Venäjä ei ole mikään itsestään selvyys. Euroopassakin käy myllerrys, missä Saksan ja Ranskan edut alkavat vähitellen väistyä yhteisten etujen tieltä. Yirtykset eivät enää tunnista valtiollisia rajoja. Kansalaisetkaan eivät niitä enää tunnista samassa määrin kuin ennen. Yhdysvalloissa rajat osavaltioiden kesken ovat väljät eikä kellekään tule mieleenkään, että kaksi osavaltiota alkaisi sotia toisiaan vastaan. Samantapaiseen suuntaan ollaan menossa Euroopassa, vaikka matka on vielä pitkä eikä olla kuin sen matkan alkutaipaleella.

Näet valtiot edelleen vahvoina kansallisvaltoina. Minä taas katson kehitystä ja tulevaisuutta sen päässä. Demokratisoitumiskehitys on trendi eikä sillekään tielle lähtemisen jälkeen ole todenäköistä suunnata vanhoille poluille. Ne on jo koettu. Demokratian mukanaan tuomat houkutukset ovat niin suuria, että ne vetävät kansalaisia puoleensa, kun nämä saadun informaation avulla pääsevät ensin käsiksi noihin etuihin. Kun ne tulevat yksilötasolla ja kansalaisyhteuskunnassa tavoiteltaviksi, se heijastuu vääjäämättä poliitiseksi pyrkimykseksi siihen samaan suuntaan.

Lukutaidon, koulutuksen ja tiedon tulvan lisääntyessä autoritaarisuuteen taipuvainen poliittinen johto ei onnistu enää pysäyttämään valtavirtaa. Kiinassa tämä on jo nähtävissä. Kommunistisen puolueen johto on joutunut nostamaan kätensä pystyyn. Sen viimeisiä vastaliikkeitä oli yrittää vaikeuttaa kiinalaisten pääsemistä käsiksi internetin tietovirtaan. Tuollainen yritys estää demokratisoituminen tässä vaiheessa kehitystä on Kiinassakin tuhoon tuomittu.

Diktaattorikin tarvitsee kansan tuen. Silloin on välttämätöntä pitää kansa pimennossa kaikelta tiedolta. Kommunistisissa maissa tämä välttämättömyys oivallettiin täysin. Maat elivät täydellsiessä uutis- ja tietopimennossa. Glasnost ym. oli raotus tietoon ja seurauksena oli NL:n nopea luhistuminen. Tieto on todellakin valtaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinä katselet Venäjää peräpeilistä, kun minä katselen asioita kehitysprosesseina. Minulle autoritaarinen valtio nimeltä Venäjä ei ole mikään itsestään selvyys. Euroopassakin käy myllerrys, missä Saksan ja Ranskan edut alkavat vähitellen väistyä yhteisten etujen tieltä. Yirtykset eivät enää tunnista valtiollisia rajoja. Kansalaisetkaan eivät niitä enää tunnista samassa määrin kuin ennen. Yhdysvalloissa rajat osavaltioiden kesken ovat väljät eikä kellekään tule mieleenkään, että kaksi osavaltiota alkaisi sotia toisiaan vastaan. Samantapaiseen suuntaan ollaan menossa Euroopassa, vaikka matka on vielä pitkä eikä olla kuin sen matkan alkutaipaleella.

Näet valtiot edelleen vahvoina kansallisvaltoina. Minä taas katson kehitystä ja tulevaisuutta sen päässä. Demokratisoitumiskehitys on trendi eikä sillekään tielle lähtemisen jälkeen ole todenäköistä suunnata vanhoille poluille. Ne on jo koettu. Demokratian mukanaan tuomat houkutukset ovat niin suuria, että ne vetävät kansalaisia puoleensa, kun nämä saadun informaation avulla pääsevät ensin käsiksi noihin etuihin. Kun ne tulevat yksilötasolla ja kansalaisyhteuskunnassa tavoiteltaviksi, se heijastuu vääjäämättä poliitiseksi pyrkimykseksi siihen samaan suuntaan.

Lukutaidon, koulutuksen ja tiedon tulvan lisääntyessä autoritaarisuuteen taipuvainen poliittinen johto ei onnistu enää pysäyttämään valtavirtaa. Kiinassa tämä on jo nähtävissä. Kommunistisen puolueen johto on joutunut nostamaan kätensä pystyyn. Sen viimeisiä vastaliikkeitä oli yrittää vaikeuttaa kiinalaisten pääsemistä käsiksi internetin tietovirtaan. Tuollainen yritys estää demokratisoituminen tässä vaiheessa kehitystä on Kiinassakin tuhoon tuomittu.

Diktaattorikin tarvitsee kansan tuen. Silloin on välttämätöntä pitää kansa pimennossa kaikelta tiedolta. Kommunistisissa maissa tämä välttämättömyys oivallettiin täysin. Maat elivät täydellsiessä uutis- ja tietopimennossa. Glasnost ym. oli raotus tietoon ja seurauksena oli NL:n nopea luhistuminen. Tieto on todellakin valtaa.

Lue lisää

enkä katso peräpeiliin. Erinomaista on se, että näet USA:n esimerkkinä Euroopalle. Nationalismi on Venäjällä valitettavasti nousussa. Vai väitätkö, että demokratiaprosessi on Putinin aikana edennyt?

Olen muuten lukenut muutaman sivun Chomskyn kirjaa, enkä ole ollenkaan vakuuttunut. Siellähän on jatkuvasti kirjoittajan mielipiteitä asioista, joista hyvinkin voi olla toista mieltä. Useimmiten ei ole mitään lähteitä. Kirja on myös monilta osin vanhentunut. Kyllähän kaikki jo tietävät, että Irakin sota oli virhe. Mielestäni minulla on parempaakin luettavaa, mutta ymmärrän täysin, että se vahvistaa sinun ennakkoluulojasi.

Panen nyt varmuuden vuoksi kolme esimerkkiä. Näitä löytyy useita joka sivulta:

1
George W, Bushin hallinto esti YK:n yrityksen kieltää avaruuden militarisointi vakavana uhkana koko ihmiskunnan eloonjäämiselle (ei lähdeviittausta) Tulkinta on yksi mielipide, ei fakta.

2
Korkean tason amerikkalainen arvioi, että joukkoasein tehdyt isku Yhdysvaltain alueella olivat ”todennäköisiä” ja tulivat entistä todennäköisemmiksi, jos sotaan Irakia vastaan ryhdyttäisiin (ei lähdeviittausta) Onko näitä tapahtunut?

3
Valintatilanne maailmanvallan ja ihmiskunnan eloon jäämisen välillä on harvoin, jos koskaan ollut niin dramaattinen kuin nyt (kirjoittajan mielipide ilman mitään lähteitä, olen toista mieltä)

ole ainoa kirjoitti:

enkä katso peräpeiliin. Erinomaista on se, että näet USA:n esimerkkinä Euroopalle. Nationalismi on Venäjällä valitettavasti nousussa. Vai väitätkö, että demokratiaprosessi on Putinin aikana edennyt?

Olen muuten lukenut muutaman sivun Chomskyn kirjaa, enkä ole ollenkaan vakuuttunut. Siellähän on jatkuvasti kirjoittajan mielipiteitä asioista, joista hyvinkin voi olla toista mieltä. Useimmiten ei ole mitään lähteitä. Kirja on myös monilta osin vanhentunut. Kyllähän kaikki jo tietävät, että Irakin sota oli virhe. Mielestäni minulla on parempaakin luettavaa, mutta ymmärrän täysin, että se vahvistaa sinun ennakkoluulojasi.

Panen nyt varmuuden vuoksi kolme esimerkkiä. Näitä löytyy useita joka sivulta:

1
George W, Bushin hallinto esti YK:n yrityksen kieltää avaruuden militarisointi vakavana uhkana koko ihmiskunnan eloonjäämiselle (ei lähdeviittausta) Tulkinta on yksi mielipide, ei fakta.

2
Korkean tason amerikkalainen arvioi, että joukkoasein tehdyt isku Yhdysvaltain alueella olivat ”todennäköisiä” ja tulivat entistä todennäköisemmiksi, jos sotaan Irakia vastaan ryhdyttäisiin (ei lähdeviittausta) Onko näitä tapahtunut?

3
Valintatilanne maailmanvallan ja ihmiskunnan eloon jäämisen välillä on harvoin, jos koskaan ollut niin dramaattinen kuin nyt (kirjoittajan mielipide ilman mitään lähteitä, olen toista mieltä)

Lue lisää

"Nationalismi on Venäjällä valitettavasti nousussa. Vai väitätkö, että demokratiaprosessi on Putinin aikana edennyt?"

Missä ovat lähteesi. Pelkkä mielipide. Ei vakuuta.

Demokratiaprosessi on oman uskoni mukaan kyllä edennyt myös Putinin aikana. Tämä on vain uskoni, tietoa minulla ei siitä ole. Demokratia ei ole edennyt Putinin tai valtaa pitävien toimesta. Sen sijaan voi sanoa, että demokratian etenemisen välttämättömät edellytykset kansalaisyhteiskunnan tasolla ovat varsinkin suurissa kaupungeissa kasvaneet. Sitä mukaa kuin elämäntapa Moskovassa ja Pietarissa lähentyy länsimaista elämäntapaa, demokratia on yhä lähempänä Putinista riippumatta. Itse asiassa Putin ahdistetaan yhä tiukemmin tiettyyn poliittiseen suuntaan, johon muu kansa kulkee. Ei Putin voi elää irrallaan kansan liikeistä valtiossa, jossa tiedonvälitys on vapaa ja joka on siirtynyt markkinatalouteen. Länsimaiseen vapauteen, jota Venäjän kansa on tavoitellut ja josta se vähitellen on huumaantunut, kuuluu myös demokratiaprosessi. Vaurastuva kansa ei halua enää riskeerata vaurauttaan jättämällä kohtalonsa jonkun Putin käsiin yksin.

Nationalismille löytyy luonnollisesti perusteita tällaisessa murrosvaiheessa. Suurimpia nationalisteja ovat mummo- ja pappaiässä olevat kommunistiajan lapset. Toinen ryhmä on syrjäytyneellä maaseudulla asuva köyhälistö. Kolmas joukko on kaupunkien syrjäytynyt nuoriso. Kovan eliitin kanta on kuitenkin tälle täysin vastakkainen, mikä on luonnollista. Totalitarismi merkitsi heidän saavutustensa vaarantamista. Putin on näiden ristipaineiden välissä eräänlainen kompromissiajan hallitsija. Hän voi tarvita välillä nationalistista retoriikkaa pitääksen köyhän ja tyytymättömän kansanosan aisoissa. Venäjän eliitti toisaalla pitää huolen siitä, että Putin eikä kukaan muukaan mene tässä liian pitkälle. Venäjän elitin edut ovat yhteydessä länsimaiseen taloudelliseen integraatioon.

Tottakai Chomsky muodostaa myös omaa synteesia ja omaa tulkintaansa siitä tiedonvirrasta, mitä hän käyttää. Monissa kohdin hän kuitenkin esittää viittauksia tietolähteisiin. Kirja on poliittinen mielipidekirjoitus kuitenkin perusluonteeltaan eikä tieteelliseen tarkkuuteen pyrkivä tutkimus. En ole kiistänyt sitä, etteikö kirjasta voi löytää yksityiskohdissa puutteita. Joissain kohdin Chomsky jopa kertoo, ettei tietoa ole saatavissa, mutta yleisesti hän kiittelee USAn hallinnonkin julkisuutta siitä, että monet dokumentit kuten USAn turvallisuusdokumentaatio perusajatukset ovat kaikkien saatavissa. USAssahan joudutaan ratkaisuja kuitenkin systeemin vuoksi perustelemaan myös julkisesti.

Kohtaan 1 muistelisin, että kirjassa on viittaustietoja. Ehkä myöhemmin, koska kirjoittaja palaa tähän asiaan.

Kohdan 2 osalta muistelen, että kirjoittaja nimeää tällaisen mielipiteen esittäjän, mutta koska en osaa ulkoa kirjaa en voi sanoa tähän varmasti. Jos löydän kohdan, voin yrittää tarkistaa myöhemmin. Chomsky ei kirjoita, että näin tapahtuisi, vaan että todennäköisyys sellaiselle on kasvanut. Emme voi tietää millään empirialla, onko todennäköisyys todella kasvanut. Jotain viitettä todennäköisyyden kasvulle voidaans saada kuitenkin siitä, että Irakin sodan jälkeen eräisiin liittolaismaihin kuten Espanjaan, Englantiin ja Turkkiin tehtiin terrorihyökkäyksiä ja että Englannissa myöhemmin onnistuttiin paljastamaan suurimittainen hyökkäys.

3 kohta on kirjoittajan mielipide eikä hän kaiketi sitä muuna pyri esittämäänkään.

Mielipidepankki kirjoitti:

"Nationalismi on Venäjällä valitettavasti nousussa. Vai väitätkö, että demokratiaprosessi on Putinin aikana edennyt?"

Missä ovat lähteesi. Pelkkä mielipide. Ei vakuuta.

Demokratiaprosessi on oman uskoni mukaan kyllä edennyt myös Putinin aikana. Tämä on vain uskoni, tietoa minulla ei siitä ole. Demokratia ei ole edennyt Putinin tai valtaa pitävien toimesta. Sen sijaan voi sanoa, että demokratian etenemisen välttämättömät edellytykset kansalaisyhteiskunnan tasolla ovat varsinkin suurissa kaupungeissa kasvaneet. Sitä mukaa kuin elämäntapa Moskovassa ja Pietarissa lähentyy länsimaista elämäntapaa, demokratia on yhä lähempänä Putinista riippumatta. Itse asiassa Putin ahdistetaan yhä tiukemmin tiettyyn poliittiseen suuntaan, johon muu kansa kulkee. Ei Putin voi elää irrallaan kansan liikeistä valtiossa, jossa tiedonvälitys on vapaa ja joka on siirtynyt markkinatalouteen. Länsimaiseen vapauteen, jota Venäjän kansa on tavoitellut ja josta se vähitellen on huumaantunut, kuuluu myös demokratiaprosessi. Vaurastuva kansa ei halua enää riskeerata vaurauttaan jättämällä kohtalonsa jonkun Putin käsiin yksin.

Nationalismille löytyy luonnollisesti perusteita tällaisessa murrosvaiheessa. Suurimpia nationalisteja ovat mummo- ja pappaiässä olevat kommunistiajan lapset. Toinen ryhmä on syrjäytyneellä maaseudulla asuva köyhälistö. Kolmas joukko on kaupunkien syrjäytynyt nuoriso. Kovan eliitin kanta on kuitenkin tälle täysin vastakkainen, mikä on luonnollista. Totalitarismi merkitsi heidän saavutustensa vaarantamista. Putin on näiden ristipaineiden välissä eräänlainen kompromissiajan hallitsija. Hän voi tarvita välillä nationalistista retoriikkaa pitääksen köyhän ja tyytymättömän kansanosan aisoissa. Venäjän eliitti toisaalla pitää huolen siitä, että Putin eikä kukaan muukaan mene tässä liian pitkälle. Venäjän elitin edut ovat yhteydessä länsimaiseen taloudelliseen integraatioon.

Tottakai Chomsky muodostaa myös omaa synteesia ja omaa tulkintaansa siitä tiedonvirrasta, mitä hän käyttää. Monissa kohdin hän kuitenkin esittää viittauksia tietolähteisiin. Kirja on poliittinen mielipidekirjoitus kuitenkin perusluonteeltaan eikä tieteelliseen tarkkuuteen pyrkivä tutkimus. En ole kiistänyt sitä, etteikö kirjasta voi löytää yksityiskohdissa puutteita. Joissain kohdin Chomsky jopa kertoo, ettei tietoa ole saatavissa, mutta yleisesti hän kiittelee USAn hallinnonkin julkisuutta siitä, että monet dokumentit kuten USAn turvallisuusdokumentaatio perusajatukset ovat kaikkien saatavissa. USAssahan joudutaan ratkaisuja kuitenkin systeemin vuoksi perustelemaan myös julkisesti.

Kohtaan 1 muistelisin, että kirjassa on viittaustietoja. Ehkä myöhemmin, koska kirjoittaja palaa tähän asiaan.

Kohdan 2 osalta muistelen, että kirjoittaja nimeää tällaisen mielipiteen esittäjän, mutta koska en osaa ulkoa kirjaa en voi sanoa tähän varmasti. Jos löydän kohdan, voin yrittää tarkistaa myöhemmin. Chomsky ei kirjoita, että näin tapahtuisi, vaan että todennäköisyys sellaiselle on kasvanut. Emme voi tietää millään empirialla, onko todennäköisyys todella kasvanut. Jotain viitettä todennäköisyyden kasvulle voidaans saada kuitenkin siitä, että Irakin sodan jälkeen eräisiin liittolaismaihin kuten Espanjaan, Englantiin ja Turkkiin tehtiin terrorihyökkäyksiä ja että Englannissa myöhemmin onnistuttiin paljastamaan suurimittainen hyökkäys.

3 kohta on kirjoittajan mielipide eikä hän kaiketi sitä muuna pyri esittämäänkään.

Lue lisää

väärin, enkä siitä moiti ketään. Olin saanut sen käsityksen, että siinä on erityisen hyvin asiat perusteltu. Tietysti saa ja pitääkin reippaasti kertoa omia näkemyksiään. Tämä kirja ei nyt kuitenkaan minua vakuuttanut. Luin sitä kyllä vain melko vähän. Mutta sinulla on tietysti oikeus tämän jälkeen, kuten aikaisemminkin pitää minua konservatiivinä ja erityisen auktoriteettiuskoisena paino sanalla erityisen.

Onko Keskustan politiikka niin impivaaralaista, ettei ulkopolitiikka kuulu laisinkaan sen poliittiseen tematiikkaan?

Mielipidepankki kirjoitti:

Onko Keskustan politiikka niin impivaaralaista, ettei ulkopolitiikka kuulu laisinkaan sen poliittiseen tematiikkaan?

Kyllä se kuuluu, mutta sun kirjoituksesi kuuluu "ulkopolitiikka"-palstalle.

jos et huomannut kirjoitti:

Kyllä se kuuluu, mutta sun kirjoituksesi kuuluu "ulkopolitiikka"-palstalle.

jäsenet haluaisivat jo nähdä antikristuksen tulemisen koko loistossaan!

sinun pitää ryhtyä aina puolustamaan vapaamuurarien ja "illuminaattien" NWO kehitystä?

Tulikohan tuo linkki tuosta Putinin kaverista oikein. Laitetaan se uudestaan. http://www.cnn.com/2007/WORLD/europe/01/11/russian.billionaire.ap/index.html

Eihän tuo mitään paritusta ole. Kyllä nyt jokainen elinvoimainen miljardööri tarvitsee vähintään tuon 24 vosua jo omiin tarpeisiinsa.

Jos tutustut Yhdysvaltojen järjestäytyneen rikollisuuden historiaan, havaitset, että demokratiakehityksessä on aina myös lieveilmiönsä. Sellainen ei kuitenkaan ole estänyt muita länsimaita pyrkimästä läheiseen yhteistyöhön USA kanssa.