Siis sillä tavalle että kävelee vähän miten sattuu, kun on niin ihmeissään muista koirista ja innostuu kun tuomari tulee koskettamaan yms..? Ni mihin asti tuomarit katsoo tuota sormien läpi? Pennuissa ei ole tähän mennessä ollut niin justiinsa, mutta entäs sit kun siirtyy junnuihin(mikä onkin kk:n päästä)? Arvelisin että se on vielä jonkin aikaa tuommoinen höhlä..
Mihin luokkaan asti koira saa olla "löyhäke"?
utelias..
8780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mielestäni junnuluokka alkaa jo olla sitä että koiran pitäisi jotenkin osata jo käyttäytyä, muttei ole vielä ihan niin justiinsa. Oletko käyttänyt koiraasi mätsäreissä? nehän ovat mitä parhainta harjoitusta juuri tällaista varten :)
Heippa sulle vaan, ihan oikeasti ei se niin justiinsa ole.. robotteja myydään kaupoissa ja koirat on koiria, pidä se aina mielessäs ;)
Tuomarit on erilaisia ja sehän on selvä, välillä menee hyvin ja välillä huonosti.. Koirillakin on välillä hyvä päivä ja se esiintyy mitä parhaiten ja välillä ollaan sitte riivattuja.. mutta huumori mielellä. Ei noi näyttelyt niin vakavia ole, mielestäni ei tarvikaan seisoa kuin patsas.. kehää kiertäessä kyl tietty olis hyvä jos askeleet näkyis selvästi, mutta ei koiran innokkuus muute haittaa. =))) Näkeehän tuolla näyttelyssä noita robottikoiria, mutta myös paljon rotuja joiden kehää kun seuraa niin aika innnokkaita vesseleitä. =)))
Hei! Toiset tuomarit tykkää iloisista vähän villeistä koirista ja toiset sitten hillitymmistä. Koiran ei tarvitse näyttelyssä esittää tottelevaisuuskokeessa vaadittavaa seuraamista, vaan koiran olisi hyvä katsoa eteenpäin ja ravata reipasta ja hilpeää ravia ja esittäjä kulkee tai juoksee vieressä. Jos koira katselee kovasti sivulle taluttajaansa, niin sen etuliikkeet muuttuvat silloin vähän leveiksi, kun kaula on mutkalla ja pää sivulla. Kannattaa antaa koiran juosta mahdollisimman vapaasti, niin liikkeet on kauniimmat. Kehän laidalta näyttää pahalta, jos kehässä koiraa ojennetaan kovalla kädellä vaikka taluttimesta riuhtomalla, joten keksi vaikka joku mielenkiintoinen sihahtava ääni, josta koirasi on kiinnostunut, niin saat koiran huomion tarvittaessa kiinnitettyä itseesi. Voit vähän ehdollistaa koiraa lenkeillä päästämällä äänen ja sitten palkitsemalla koiraa, kun se nopeasti huomioi sinut. Uroksille tuottaa joskus harmia juoksuisen nartun ihanat tuoksut. Messukeskuksessakin joulukuussa huomasimme kehässä paikan, jota urokset haistelivat. Koiransa voi silloin esittää vähän sellaisen kohdan vieressä. Koeta saada koira seisomaan edes jonkun aikaa paikallaan, kun tuomari katsoo sivulta. Seuraa tuomaria ja silloin kun hän katsoo, niin auta koiraa pysymään paikallaan tarvittaessa polvillaan koiran takana. Tuomari arvostaa sitä, että hänen työnsä tehdään mahdolliseksi. Erittäin tärkeää on, ettei koira osoita vihamielisyyden merkkejä, kun tuomari tutkii koiraa. Iloinen rento esittäjä ja iloinen koira ovat aina parempi yhdistelmä, kuin tiukka vihainen esittäjä ja alistuva koira.
tuskinpa se vähän "eloisampi" koiruus on sittenkään näyttelyissä niin paha "synti"..
Ei ne tuomarit katso sormiensa välitse.
Jos olet kehässä, missä muutkin ovat "löyhäkkeitä", niin varmaan pärjäät, mutta jos joudut kehään missä kilpatoverit käyttäytyvät "paremmin" ja ovat tasavertaisia ulkomuodoltaan, niin luultavasti et pärjää niin hyvin ne toiset.
Aina ratkaisee kokonaisuus ja tuomarin mieltymys, mutta kyllä ne paremmin käyttäytyvät saavat ne paremmat palkkiot (jos ovat muuten tasavertaisia), niiden liikkeetkin on tuomarin helpompi nähdä.
Meillä toinen oli pentuna oikea "löyhäke", eikä junnuna ole pärjännyt, mutta toinen osaa jo nyt pentuna hyvän kehäkäytöksen ja mielenkiiinnolla odotan, miten sitten junnuissa tullaan pärjäämään.
Olin 2 vuotiaan jämtlantilais uroksen kanssa näyttelyssä ja seoli vähän löyhäke toisiin verrattuna, kun meni kesken esittelyn nuuhkimaan mattoa.Syy oli siinä että edellisissä erissä oli ollut kiimaan tuleva narttu ja istunut matolla ja sepä oli koirasta kiinnostavaa,toiset koirat eivät olleet asiasta niin kinnostuneita ja menestys oli hieman parempi esittelemäni koira sai sertin joka asetettiin rintaani, tuomio oli oikea, vaikka koira oli hieman yli suuri.
Seuravaa kertaa näyttelyä ei tarvittu, koralle on ammuttu yli 60 hirveä, ja nyt 10 vuotiaana se pääsee ansaitulle eläkkeelle,se siitä näyttelyistä jossa se oli löyhäke,näyttö tuli muussa, ei muoto ole tärkein vaan "isännän" ja koiran suhde.
minun mielestä on myös rotukohtaista miten tuomari suhtautuu "iloiseen"koiraa kehässä.Tietyiltä roduilta esim. villakoira odotetaan jo nuoresta hellittyä käytöstä,mutta esim.kultsu niin saa olla vähän vöhelö vielä nuortenluokassakin.olen harrastanut näyttelyitä 15 vuotta,että jonkinmonen kokemus
Olen samaa mieltä että on rotukohtaista mutta on varmasti myös tuomarikohtaista.
Mutta noin maalaisjärjellä ajateltuna. Eihän tuomari voi kunnolla arvostella koiraa jos sen liikkeistä ei saa selvää eli hyppii ja loikkii koko ajan. Ja jos seisottaessa koiraa joudutaan koko ajan korjaamaan tai se ei malta seisoa ollenkaan. Sama hampaiden katsomisessa. Jos koira kiipeää tuomarin syliin niin voipi olla että joillakin tuomareilla se riittää jo arvosanan tiputtamiseen.
Nuo kaikki ovat asioita joita voi harjoitella ihan tosi tohelonkin koiran kanssa. Kontakti on tärkeä eli kun koira katsoo mielellään omistajaansa tilanteessa kuin tilanteessa niin ollaan jo pitkällä.
Toinen vaihtoehto, jota minä käytän koirien kanssa joita ei ole opetettu seisomaan on se että antaa sen koiran katsoa jotain toista kehää tms ihan rauhassa. Itse vain pitää kiinni. Tai sitten namupalan kiinni nenään ja masun alta hieman kiinni. Riippuu rodusta ja koirasta.
Kaikkeni kuitenkin aina teen että koira seisoo mahdollisimman nätisti.