Hei!
Helsinkiin olisi lastentarhanopettajiksi pyrkiville lapsiryhmätilanne. Ajatus siitä vähän jännittää, mutta toisaalta olen ollut 6 kk päiväkodissa viime vuonna töissä ja aion mennä keväälläkin vielä uudestaan, joten jonkunlaista varmuutta ja kokemusta ohjaamisesta on. Mutta jännittää silti tilanne, kun sitä tarkkailee vieraat ihmiset jne.
Muihinhan paikkoihin tätä ei tietääkseni ole, mutta uskon selviytyväni paremmin lapsiryhmätilanteesta kuin tavallisesta ryhmätilanteesta.
Varmaan kannattaa "piilohyödyntää" tulevaa työkokemusta. Eli käytännössä oppia siellä oman tekemisen kautta koko ajan ja myös mallioppia ja vaikkapa vähän käyttää lapsosia pikku koekaniineina ja testata eri ideoita ja niiden toteutusta käytönnössä. Varmaan saisin ohjata päiväkodissa tilanteita itse, jos kysyn? Edellisessä en tarkoituksellisesti suunnitellut toimintaa, mutta spontaanisti syntyi kyllä ohjaustilanteita vaikkapa askartelun merkeissä. :)
Haulla löysin jotain kokemuksia, mutta olisi kivaa keskustella lisää ja kuulla kokemuksia.
Tässä olisi jotain kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia:
- onko lapsiryhmätilanteessa miten suuri merkitys sillä, miten omaperäinen idea on tai mitä ylipäätänsä tekee lasten kanssa vai enemmän vuorovaikutus lasten kanssa?
- minkälainen se tilanne on?
- onko paikalla muita kuin minä, lapset ja arvostelijat?
- jos huoneessa on ovi, niin laitetaanko se kiinni?
- Missä sitä vuoroaan odotetaan? Jossain erillisessä huoneessa vai näkeekö vuoroaanodottavat yleensä sen minun tilanteen?
- Haastatteleeko ne samat arvostelijat?
- onko tilanne rento vai kovinkin tiukka "tuomaristoko" siellä on vastassa? Olen ehkä katsonut Idolsia vähän liikaa....
- saako kotoaan ottaa mukaan esim. oman pelin tai muita tykötarpeita?
- ollaanko koko pääsykokeen ajan päiväkodissa? Kunika kauan tilanne kokonaisuudessaan kestää? Esim. voiko käydä niin, että se alkaa kello 8 ja oma vuoro olisi vasta kello 15?
- jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan, niin varmaan kannattaa olla mielessä suunnitelma B? Haittaako, jos tuokio jää kesken? Siis vaikka käytönnössä olisi todennut suunnitelman toimivan 10-15 minuutissa, mutta kun aina sattuu ja tapahtuu.
- sana on vapaa, kerro mitä haluat tässä kohdassa
Ei varmaan kannata miettiä liikaa, miltä se näyttää ja mitä tuomaristo ajattelee, koska olen huomannut liian yrittämisen kostautuvan. Eli omana itsenä paikalle liikoja ajattelematta?
Olen kuitenkin aika ujonpuoleinen henkilö, mutta töissä varmuuteni on kasvanut ja jos pääsen koulutuksen, niin varmaan tulee kasvamaankin lisää. Lisäksi sain varmuutta tuosta ujojen lastentarhanopettajien keskustelusta tuossa alempana.
Silti tuo tuleva koitos jännittää, mutta olen ajatellut sen niin, että lapsiryhmätilanne on minulle tuttu ja saan ja olen saanut siihen harjoitusta töissä, mutta ujompana ihmisenä tuollaisessa keskusteluryhmässä jään helposti puheliaampien alle ja en välttämättä saisi suutani auki ollenkaan. Siksi olen ajatellut valita mieluummin lapsiryhmätilanteen kuin keskusteluryhmän.
Tästä tulikin aika pitkä teksti, mutta tulin vähän samalla pohtineeksi eri asioita kuin olisin kirjoittanut päiväkirjaan, mutta jos joku ei jaksanut lukea koko juttua, niin koko kirjoituksen voisi tiivistää yhteen lauseeseen:
Haluaisin siis tietää kaiken mahdollisen lastentarhanopettajien pääsykokeessa olevasta lapsiryhmätilanteesta!
Helsinkiin olisi lastentarhanopettajiksi pyrkiville lapsiryhmätilanne. Ajatus siitä vähän jännittää, mutta toisaalta olen ollut 6 kk päiväkodissa viime vuonna töissä ja aion mennä keväälläkin vielä uudestaan, joten jonkunlaista varmuutta ja kokemusta ohjaamisesta on. Mutta jännittää silti tilanne, kun sitä tarkkailee vieraat ihmiset jne.
Muihinhan paikkoihin tätä ei tietääkseni ole, mutta uskon selviytyväni paremmin lapsiryhmätilanteesta kuin tavallisesta ryhmätilanteesta.
Varmaan kannattaa "piilohyödyntää" tulevaa työkokemusta. Eli käytännössä oppia siellä oman tekemisen kautta koko ajan ja myös mallioppia ja vaikkapa vähän käyttää lapsosia pikku koekaniineina ja testata eri ideoita ja niiden toteutusta käytönnössä. Varmaan saisin ohjata päiväkodissa tilanteita itse, jos kysyn? Edellisessä en tarkoituksellisesti suunnitellut toimintaa, mutta spontaanisti syntyi kyllä ohjaustilanteita vaikkapa askartelun merkeissä. :)
Haulla löysin jotain kokemuksia, mutta olisi kivaa keskustella lisää ja kuulla kokemuksia.
Tässä olisi jotain kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia:
- onko lapsiryhmätilanteessa miten suuri merkitys sillä, miten omaperäinen idea on tai mitä ylipäätänsä tekee lasten kanssa vai enemmän vuorovaikutus lasten kanssa?
- minkälainen se tilanne on?
- onko paikalla muita kuin minä, lapset ja arvostelijat?
- jos huoneessa on ovi, niin laitetaanko se kiinni?
- Missä sitä vuoroaan odotetaan? Jossain erillisessä huoneessa vai näkeekö vuoroaanodottavat yleensä sen minun tilanteen?
- Haastatteleeko ne samat arvostelijat?
- onko tilanne rento vai kovinkin tiukka "tuomaristoko" siellä on vastassa? Olen ehkä katsonut Idolsia vähän liikaa....
- saako kotoaan ottaa mukaan esim. oman pelin tai muita tykötarpeita?
- ollaanko koko pääsykokeen ajan päiväkodissa? Kunika kauan tilanne kokonaisuudessaan kestää? Esim. voiko käydä niin, että se alkaa kello 8 ja oma vuoro olisi vasta kello 15?
- jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan, niin varmaan kannattaa olla mielessä suunnitelma B? Haittaako, jos tuokio jää kesken? Siis vaikka käytönnössä olisi todennut suunnitelman toimivan 10-15 minuutissa, mutta kun aina sattuu ja tapahtuu.
- sana on vapaa, kerro mitä haluat tässä kohdassa
Ei varmaan kannata miettiä liikaa, miltä se näyttää ja mitä tuomaristo ajattelee, koska olen huomannut liian yrittämisen kostautuvan. Eli omana itsenä paikalle liikoja ajattelematta?
Olen kuitenkin aika ujonpuoleinen henkilö, mutta töissä varmuuteni on kasvanut ja jos pääsen koulutuksen, niin varmaan tulee kasvamaankin lisää. Lisäksi sain varmuutta tuosta ujojen lastentarhanopettajien keskustelusta tuossa alempana.
Silti tuo tuleva koitos jännittää, mutta olen ajatellut sen niin, että lapsiryhmätilanne on minulle tuttu ja saan ja olen saanut siihen harjoitusta töissä, mutta ujompana ihmisenä tuollaisessa keskusteluryhmässä jään helposti puheliaampien alle ja en välttämättä saisi suutani auki ollenkaan. Siksi olen ajatellut valita mieluummin lapsiryhmätilanteen kuin keskusteluryhmän.
Tästä tulikin aika pitkä teksti, mutta tulin vähän samalla pohtineeksi eri asioita kuin olisin kirjoittanut päiväkirjaan, mutta jos joku ei jaksanut lukea koko juttua, niin koko kirjoituksen voisi tiivistää yhteen lauseeseen:
Haluaisin siis tietää kaiken mahdollisen lastentarhanopettajien pääsykokeessa olevasta lapsiryhmätilanteesta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei ja onnittelut hyvästä uravalinnasta ;)
Itse olen pyrkinyt muutamia vuosia sitten Helsinkiin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Pääsin sisään,mutta pääsin samaan vuonna myös luokanopettajankoulutukseen ja valitsin sen.Lapsiryhmätilanne järjestetään siis päiväkodeissa ympäri Helsinkiä.Samana päivänä kussakin päiväkodissa on pyrkijöitä noin 6-8 ja aamulla arvotaan missä järjestyksessä he menevät lapsiryhmän eteen.Itselläni kävi tuuri ja pääsin ensimmäisten joukossa ohjaamaan lapsiryhmää,jolloin lapset olivat motivoituneita ja innokkaita.Lapsia mielestäni kuitenkin vaihdetaan ainakin kerran päivän aikana.Jos sattuu,että joudut viimeisten joukossa sisään,niin odottelua voi tulla jonkin aikaa,koska ruokataukokin on merkitty tilanteiden väliin.Pyrkijät odottavat erillisessä huoneessa (eivät siis näe sinun ohjaamaasi toimintaa) ja sieltä jokainen menee yksi kerrallaan ohjaamaan lapsiryhmää (noin 5-7 lasta) suljettuun tilaan,jossa on 2-3 arvioitsijaa.He eivät osallistu tilanteeseen millään tavalla vaan istuvat ja seuraavat,ainoastaan vähän ennen ajan loppumista he antavat mahdollisimman huomaamattoman merkin,että osaat alkaa lopetella toimintaa.Itse ainakin oikeastaan unohdin arvioitsijat ja keskityin täysillä lasten kanssa touhuamiseen.Ryhmätilanteen arvioitsijat eivät anna palautetta vaan kiittävät ja ohjaavat ulos ajan loppumisen jälkeen.Sen jälkeen on vuorossa haastattelu,jossa ovat eri ihmiset. Lapsiryhmätilanteesta kannattaa muistaa se,että lapset eivät istu esim. piirissä odottamassa sinua vaan puuhailevat omia juttujaan tai jatkavat edellisen pyrkijän aloittamaan toimintaa.Minun mennessäni sisään lapset piirtelivät ja jotkut puuhailivat muuta.Keräsin lapsen yhteen,koska olivat halukkaita uuteen toimintaan.Vedin mielikuvitusmatkan Afrikkaan,josta keskustelimme ja jaoimme kokemuksia.Lopuksi leikimme piirrä ja arvaa-leikkiä.Oma ohjaamani heti ei ollut ihan tavallisimmasta päästä,mutta luulen,että myös vuorovaikutus on tärkeää.Ainakin ennen minua ollut pyrkijä oli ilmeisesti piirtänyt lasten kanssa.Tilassa on soittimia, piirrustustarvikkeita,pelejä ja muita leluja.Omia tavaroita ei saa ottaa mukaan,mutta noilla päiväkodin perustavaroilla mielestäni pärjää aivan vallan mainiosti.Oma mielipiteeni olisi,että ei kannata mitään hirveän valtavaa projektia,joka jäisi pahasti kesken,alkaa lyhyessä ajassa tehdä vaan jotain pienempää.Mutta jokainen tekee,miten parhaaksi näkee ja varasuunnitelmia pitää toden totta olla.Ikinä ei tiedä,millainen ryhmä on vastassa ja millä mielellä alkavat puuhailla miettimiäsi juttuja.
Tälläisiä asioita tuli mieleeni,toivottavasti oli apua.Tsemppiä pyrkimyksiin!
...että ammattitaitoiselta LTO:lta vaaditaan nimenomaan sitä, että jos etukäteen mietitty suunnitelma ei toteudukaan, niin pystyy joustavasti lasten toimintaa mukaillen muokkaamaan omaa toimintaa!
Suunnitelmat tehdään mm. sitä varten, että mitä tarkemmin olet tuokion suunnitellut, sitä helpompi sinun on siitä tarvittaessa luopua.
Lapsilähtöisyys on nimenomaan nykypäivänä se sana jota tuleville lastentarhanopettajille hoetaan, eli ei siis niin että annetaan lasten tehdä ihan mitä haluaa, mutta että otetaan heidän ideansa ja ajatuksensa huomioon ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan niitä sitten tuokiossa.