mitä siitä, jos pelkäänkin pimeyttä
suljettuja ovia, autioita pihoja
yön hämärää, tai aamunkajoa, valkiaa
ei pelkoa maailmasta
muuta kuin oma katse peilistä
heijastuen omastaan, toisen, vihreänsinisiin silmiin
tummiin hiuksiin, kutsuvaan syleiluun
lämpimään ihoon
kuin unta näkisin,
vierelläni rakastaa
yhä nimetön
suljettuja ovia, autioita pihoja
yön hämärää, tai aamunkajoa, valkiaa
ei pelkoa maailmasta
muuta kuin oma katse peilistä
heijastuen omastaan, toisen, vihreänsinisiin silmiin
tummiin hiuksiin, kutsuvaan syleiluun
lämpimään ihoon
kuin unta näkisin,
vierelläni rakastaa
yhä nimetön
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä siitä,
että elämä unelmamme
yksi kerrallaan julkeasti
pois karsii, katsoo suoraan
silmiimme ja kysyy:
kestätkö varmasti nähdä
koko karkeuden
ja uskoa silti hyvään?