Tämä tunne, niin voimakas
väkijuoman vihatun vangitsija
oman tahtoni tuomitsija
Tämä tunne, pahamainen
mustamaalaa järjen äänen
lukitsee viisauden porttien taakse,
ja vain kolkutuksen kumean,
rinnassani kuulen
Tämä tunne,
niin raivokas
tulee varoittamatta,
pyytämättä
On sen edessä yksin
niin yksin kuin yksikään
voi olla
Tämä tunne,
keinuttelee mieltäni
kuin voima valtameren myrskyisän
aallonharjalta pohjaan
sameaan veteen
Tämä tunne,
riepottelee mieltäni
kuin olisin puun lehti
tuulenpuuskassa
Tuo puu kuin oma Itse,
sisimpäni, syvin tietäjä
mestarini
sen olen kadottanut,
siitä irtautunut
kuin hylätty
Ja tuon lehden lailla
tuulen riepoteltavana
yksin, mestariani vailla
leijailen avuttomana
yksin, niin yksin
kuin yksikään voi olla.
väkijuoman vihatun vangitsija
oman tahtoni tuomitsija
Tämä tunne, pahamainen
mustamaalaa järjen äänen
lukitsee viisauden porttien taakse,
ja vain kolkutuksen kumean,
rinnassani kuulen
Tämä tunne,
niin raivokas
tulee varoittamatta,
pyytämättä
On sen edessä yksin
niin yksin kuin yksikään
voi olla
Tämä tunne,
keinuttelee mieltäni
kuin voima valtameren myrskyisän
aallonharjalta pohjaan
sameaan veteen
Tämä tunne,
riepottelee mieltäni
kuin olisin puun lehti
tuulenpuuskassa
Tuo puu kuin oma Itse,
sisimpäni, syvin tietäjä
mestarini
sen olen kadottanut,
siitä irtautunut
kuin hylätty
Ja tuon lehden lailla
tuulen riepoteltavana
yksin, mestariani vailla
leijailen avuttomana
yksin, niin yksin
kuin yksikään voi olla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todella upea runo!
-Mystico-