mulla on ollut 2 maatiaiskissaa ilman papereita ja mitään. ihan sukulaisilta ilmaiseksisaatuja ns vahinkopentuja, jotka löytyivät navetanvintiltä ja silleen. nyt kuitenkin ostin elämäni ekan rotukissan (ihastuttuani siamilaiseen rotuun), enkä ole katunut hetkeäkään. tämän rotukisahankinnan myötä olen oppinut kissoista ja niiden hoidosta enemmän, kuin mistään aikaisemmin! kissa itse on aivan loistava tapaus! seurallisempi, kuin entiset kissani (jotka elävät yhä vanhempieni luona) yhteensä! ennen ihmettelin mikä rotukissoissa maksaa, mutta nyt ymmärrän. kissa on luonteeltaan sitä, mitä luvataan. lisäksi se oli luovutettaessa valmiiksi rokotettu (2krt) ja madotettu ja mukabna sain tuhdin tietopaketin (kansiollinen täyttä tarpeellista infoa kissan oikeasta hoidosta) ja ruokanäytteitä (eri merkkejä), ruokakupin. ne paperithan eivät siis itsessään ole maksaneet kuin 16€, eli opin senkin, että ne eivät sitä hintaa tee. kasvattaja tuskin kovasti nettosi kissoillaan, sillä kyllähän pennuista takuulla oli vaivaa. siivoamista, ruokkimista, opettamista jne. lisäksi hän on tarjoutunut jatkossakin auttamaan kaikessa kissaan liittyvässä mikäli tulee ongelmia jne. aika pieni se summa loppujenlopuksi mitä kasvattaja pennuista nettoaa! olen todella positiivisesti yllättynyt tästä kaikesta! kiitoksia! t. onnellisen kissan onnellinen omistaja :)
HYVIÄ KOKEMUKSIA ROTUKISSASTA
minä vaan...
6494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiva kun löysit mukavan kissan. Yksi lause vain pisti silmään, se oli tämä "kissa on luonteeltaan sitä, mitä luvataan". Eipä sitä kissan luonnetta voi niin tarkkaan luvata. Ragdollin pitäisi olla rauhallinen ja sylikissa, mutta meidän ragdoll on raisu "metsästäjä" eikä sylissä ehdi paljoa olla kun on koko ajan kiire johonkin. :) On ilmeisesti oppinut tuolta maatiaiselta vähän "metsästystaitoja"... :) Rotukissat sekä roduttomat ovat molemmat yhtä ihania, en voisi kummastakaan luopua.
Itselläni on kaksi maatiaista ja norjalainen metsäkissa, ja yhdestäkään en luopuisi. Yhtä ihania ovat, vaikka norski onkin rahallisesti arvokkaampi.
Enpä juuri uskoisi rotujen luonnekuvauksiin, se on aika kissakohtainen asia ja riippuu niin monesta seikasta.
no ei ne rotujen luonnekuvaukset täsmälleen tietenkään voi sitä olla kaikkien kohdalla, mutta pääsääntöisesti kyllä.
ja pentujahan opettaa niiden emo . Kyllä se omistaja niistä voitolle aina pääsee turha selittää muuta .
Ja onsitte vielä ne jotka nimenomaan vain tehtailee pentuja bisnesmielessä että kova maailma se on .
Tottakai rotukissoista kuin mistä tahansa kissasta on työtä varsinkin kun pennut teettää jouttuu ne hoitamaan ja huolehtimaan ravinnon tarve ja emokissalle odotellessa pentuja jo .
eläin lääkäri ja rokotukset ja se että saa ne aidon kissan rekisteripaperit .
Mutta voittoa tulee ja tietenkin jokainen sen voiton haluaa ja siksi niitä hankkiikin pentuja .
Onhan ne lähes aina selkeästi rotukissoilla määrätyt piirteet mutta voin sanoa että kaikilla kissoilla on ihan oma luonteensa ovat ihan jokainen hiukkasen erilaisia on sitte rotu tai kotikissa .
Kaikki kissat on todella ihania se on se hyvä puoli ja niistä on sitte pidettävä huoli
Tokihan emo pennulleen opettaa juuri nämä tärkeät kissana olemisen tiedot ja taidot. Näyttelykissan koulutuksen aloittaa tavallisesti kasvattaja ja sitä jatkaa omistaja luovutusikäisestä (12 viikkoa) lähtien. Ei matkustamisesta pitävä, helposti käsiteltävä ja arvostelutuomarin pöydällä viihtyvä kissa juuri sattumalta synny, vaikka joku saattaa sellaista uskotella.
Moi! Mä otin kans maatiaiskissan kaveriks rotukissan ja en oo myöskään yhtään katunut! Tää uus kaveri on ihan erilainen luonteeltaan. Sitä on paljon helpompi käsitellä, ja se on selkeemmin sisäkissa. Se on syntynyt perheessä ja asunut siellä aina, kun taas tää maatiaiskissa oli tallissa, kun hain sen. Se kattelee aina ulos, kun taas tää rotukissa viihtyy sylissä ja on paljon seurallisempi.
Ja vaiks joku sano, et sen ragdoll ei oo sellanen kuin odotti, niin meiän vastaava ainakin on just sellanen kuin kaikis oppais ym. lukee. Tosi seurallinen ja rauhallinen ja pitää kauheesti musta. Toisaalta kaverilla on nuori pyhä birma ja vaikka niistä sanotaan, et ne on rauhallisia, niin se on kaikkea muuta! ;)
Paljon on varmaan kasvatuksesta kiinni, mutta eiköhän se luonne aika paljon vaikuta ja se varmaan vaihtelee rodusta riippuen aika paljon. Ottaisin seuraavaksikin rotukissan. :)