1930-luvun kerrostalon katto vuotaa. Ullakkotilan lattialle syntyy lätäkkö, josta vesi imeytyy ullakon alapuolella olevan asuntoni kylpyhuoneen kattoon. Vuoto korjataan, rakenteita ei kuivateta koneellisesti. Viikkojen kuluttua ullakon lattia avataan ja eristeturpeet poistetaan, jotta rakenteet kuivuisivat. Vielä yli 2 kk sen jälkeen, kun kylpyhuoneen katosta tippui vettä, katosta mitataan kohonneita kosteuslukemia.
Kylpyhuoneen kattoa syynätessä havaitsen, että selviä merkkejä aiemmastakin vuodosta näkyy. Vuotokohdan vinttikomeron haltija vahvistaa, että vettä on tullut ennenkin.
Isännöitsijä kieltäytyy toistuvista pyynnöistäni huolimatta teettämästä mikrobitutkimusta, jolla syntynyt vaurio ja sen laajuus selviäisi. Ainoa korjaustoimenpide, jonka hän on luvannut, on kylpyhuoneen katon maalin poisto ja "homekäsittely", jolla hän tarkoittanee jonkin sortin myrkytystä. Tämä jääräpäisyys siis siitä huolimatta, että on viitteitä siitä, että vaurio saattaa ulottua kylpyhuoneen seiniin ja jopa kylpyhuoneen ulkopuolisiin lattiarakenteisiin saakka.
Olen jo käyttänyt aseena STM:n Asumisterveysohjetta, jossa varsin selkeästi sanotaan, että tällaisessa tilanteessa hometutkimukset materiaalinäytteistä täytyy tehdä. Isännöitsijä ei kuuntele. Aion piakkoin kääntyä hallituksen puoleen, jos tilanne ei muutu.
Kysymyksiä viisaammille:
Mitä muuta kirjallisuutta Asumisterveysohjeen lisäksi voisi käyttää vakuuttaakseen taloyhtiön tutkimaan vaurion asianmukaisesti?
Onko myös asbestikartoitus tehtävä ennen purkutöitä?
Jos hallituskin kieltäytyy yhteistyöstä ja teetän hometutkimuksen omaan laskuun, saako laskua käytännössä jälkikäten tuupattua taloyhtiölle (olettaen, että tutkimuksessa todella löytyy korjausta vaativia mikrobivaurioita)?
Kylpyhuoneen kattoa syynätessä havaitsen, että selviä merkkejä aiemmastakin vuodosta näkyy. Vuotokohdan vinttikomeron haltija vahvistaa, että vettä on tullut ennenkin.
Isännöitsijä kieltäytyy toistuvista pyynnöistäni huolimatta teettämästä mikrobitutkimusta, jolla syntynyt vaurio ja sen laajuus selviäisi. Ainoa korjaustoimenpide, jonka hän on luvannut, on kylpyhuoneen katon maalin poisto ja "homekäsittely", jolla hän tarkoittanee jonkin sortin myrkytystä. Tämä jääräpäisyys siis siitä huolimatta, että on viitteitä siitä, että vaurio saattaa ulottua kylpyhuoneen seiniin ja jopa kylpyhuoneen ulkopuolisiin lattiarakenteisiin saakka.
Olen jo käyttänyt aseena STM:n Asumisterveysohjetta, jossa varsin selkeästi sanotaan, että tällaisessa tilanteessa hometutkimukset materiaalinäytteistä täytyy tehdä. Isännöitsijä ei kuuntele. Aion piakkoin kääntyä hallituksen puoleen, jos tilanne ei muutu.
Kysymyksiä viisaammille:
Mitä muuta kirjallisuutta Asumisterveysohjeen lisäksi voisi käyttää vakuuttaakseen taloyhtiön tutkimaan vaurion asianmukaisesti?
Onko myös asbestikartoitus tehtävä ennen purkutöitä?
Jos hallituskin kieltäytyy yhteistyöstä ja teetän hometutkimuksen omaan laskuun, saako laskua käytännössä jälkikäten tuupattua taloyhtiölle (olettaen, että tutkimuksessa todella löytyy korjausta vaativia mikrobivaurioita)?
Vastaukset 3
Vanhimmat
vanhasta löytyy vaurioita ja niitä ei pääse eroon kuin laittamalla koko talo maantasalle.
Jos haluat riidellä niin loputon sota on edessäsi.
mutta suosittelen yhteydenottoa Asumisterveysliittoon, jos et sitä ole jo tehnyt. Siellä on tietoa taisteluista taloyhtiöiden kanssa.
Oletko ollut yhteydessä terveystarkastajaan? Terveystarkastajalla on mahdollisuus velvoittaa yhtiö toimenpiteisiin asunnossa todetun terveyshaitan johdosta, jopa sakon uhalla.
Asiantuntevan homepurkutöitä tekevän yrityksen pitäisi osata selvittää asbestikartoituksen tarve. Yleensä se tarvitaan. Suojaukset homepurkutöissä ja asbestinpurussa ovat ihan yhtä tiukat ratu-korttien ohjeistuksen mukaan.
Mikrobivaurioiden löytäminen kuvaamassasi tapauksessa on selviö, kyseessä on pitkäaikainen kosteusvaurio.
Voimia!
- Jos taloyhtiö kieltäytyy mikrobitutkimuksista, pyydä kieltäytyminen kirjallisena.
- Terveystarkastaja voi velvoittaa taloyhtiön tekemään mikrobikartoituksen (toimii joissain kunnissa paremmin kuin toisissa)
-Asbestikartoitus aina pakollinen lain mukaan
-Purkutyötä saavat tehdä vain valtuutetut asbestinpurkuliikkeet.
-Erittäin pienen työn, kuten reiän poraaminen asbestia sisältävään seinälevyyn, voi tehdä itse. Silloinkin pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Reikä kannattaa porata kostean rätin läpi, jotta asbestipölyä ei pääse ilmaan.
Asbestia sisältäviä tuotteita:
http://www.asbrak.fi/materiaalit.htm
http://www.isannointiliitto.fi/ajankohtaista/2729.html
http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=99240
Tuon ikäisessä talossa on mahdollista, että kosteuseristeenä on saatettu käyttää kivihiilipikeäkin. Se on myös selvitettävä ennen purkutöitä.
Purkuun liittyvät ohjekortit, joita saa Rakennustieto Oy:stä
RATU 82-0236, Asbestia sisältävien rakenteiden purku
RATU 82-0238, Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku
RATU 82-0237, PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku
RATU 82-0239, Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku
RATU 82-0240, Tavanomaiset purkutyöt
http://www.allergia.com/index.phtml?menu_id=290〈=1
Korjauksia ei tule aloittaa ennen kuin vaurion aiheuttaja ja laajuus ovat selvillä. Korjaussuunnittelua joudutaan tosin tekemään usein korjausten etenemisen ohessa. Vaurioituneen kohdan paikkaaminen esimerkiksi päälle maalaamalla ei poista vauriota, vaan ongelma jatkuu ja näkyväkin vaurio todennäköisesti uusiutuu.
Homeiden tappamiseen ja homekasvun estämiseen tarkoitettuja kemikaaleja ei pääsääntöisesti korjauksissa tarvita. Niiden käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf:
”Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas,
sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä
voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.
Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa
tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt,
kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin
hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen
lisääntyä. PELKKÄ HOMEHTUNEEN MATERIAALIN
KUIVATTAMINEN EI SIIS RATKAISE ONGELMAA.
Pelkkä pintaremontti tai
pintapuhdistus vain lykkää ongelman
lähitulevaisuuteen. Myös kuivuneet
mikrobikasvustot ja kuolleet itiöt ovat
haitallisia ja ylläpitävät oireilua.”