Täällä aina valitetaan että maajussi ei saa kuin murto-osan tuotteen katteesta koska kauppa vie välistä.
Tuossa joku jussi sanoi että 10.000kg perunoita voisi myydä suoraan, pienempien erien kanssa ei viitsi leikkiä.
Juuri siksi välikädet ottavat välistä koska vaatii paljon työtä ennenkuin tuote on kuluttajan kassissa. Tehdystä työstä ja investoinneista korvaus.
Olen ulkomailla ostanut esimerkiksi perunoita suoraan tuottajalta (tienvarressa olevasta yksinkertaisesta kojusta)
Taitaa olla jussien laiskuutta etten ole vastaavaan Suomessa törmännyt.
Tuossa joku jussi sanoi että 10.000kg perunoita voisi myydä suoraan, pienempien erien kanssa ei viitsi leikkiä.
Juuri siksi välikädet ottavat välistä koska vaatii paljon työtä ennenkuin tuote on kuluttajan kassissa. Tehdystä työstä ja investoinneista korvaus.
Olen ulkomailla ostanut esimerkiksi perunoita suoraan tuottajalta (tienvarressa olevasta yksinkertaisesta kojusta)
Taitaa olla jussien laiskuutta etten ole vastaavaan Suomessa törmännyt.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suoraan pankkitilille tuleva tuki on paljon vaivattomampaa. Kuka sitä viitsii pitää myymälää pystyssä aamu 7:stä ilta 9:ään ympäri vuoden. Pitäisi rakentaa myymälätilat, täyttää kaikki määräykset, siivota ja kaikki muu oikeitten yrittäjien touhut päälle.
että missä välissä tehdään tuo myytävä tuote?
Mikä on muuten oikea yrittäjä?
Kesällä pellossa se kasvaa ja siitä kasvun kyttäämisestä maksetaan jo ihan riittävästi. Oikea yrittäjä on sellainen, jonka yritys pärjää yrittäjän ahkeruudesta ja osaamisesta riippuen.
haluaisin peltooni, mikä pelkällä kyttäämisellä kasvaa! Tuleeko sieltä ihan itse myös pois? (onko sulla ikinä ollu itselläsi kasvimaata tai edes kukkapenkkiä?)
Tottahan toki välikädet tarvitsevat palkan tekemästään työstä. Nyt vaan alkaa olla niin, että kaikki valuu välikäsille.
Oletko muuten miettinyt sitä, että kun se maajussi kyllästyy siihen "kasvun katsomiseen", niin mistäs ne välikädet sitten elävät?
asialla ei mitään tekemistä niinkö?
Kaupunkien toreilla. Siellä niitä perunan myyjiä
näkyy olevan.
kuten aikaisemmin kirjoitinkin, lihan suoramyyntiä.
Jos on kaikki asianomaiset luvat, niin pitää olla asiakkaiden lähellä, muuten ei ole volyymiä. Jos menestyy, isommat firmat pistää kampoihin, syövät pois.
Perunaa muuten olen nähnyt eri paikoissa teiden varsilla, levähdysalueilla. ja mansikkaa, hernettä, kurkkua, hillaakin.
Kyllä kuule yritetään!
Noiden tienvieri ja levähdyspaikkamarkkinoijien takaa löytyy yleensä ihan työkseen torikauppaa tekeviä. Homma kannattaa, koska kuitteja ei pyydetä eikä anneta.
Suoramyynti on mahdollista vain siellä missä on kohtuuetäisyydellä ostajat. Perunanhakumatkasta voi tulla aika kallis. Toisaalta suoramyynti sitoo jokahetki tilalle yhden työpanoksen olipa ostajia tai ei. Elintarvikkeiden suoramyynti tiloilta ei varmaan tule lisääntymään, eikä siitä ole ruuantuottajan ansioiden lisääjäksi mainittavissa määrin.
mutta suomessa ei niin vain ilman lupaa isojen teiden varrella mansikoita ja pottuja myydä.Pienien teiden varrella ei käy kuin naapuri ostamassa.
Haen naapurin pelloilta mitä tarvitsen, merkitsen sen itse ylös ja käyn joskus maksamassa. Ihan kiva diili molemmille, minun ei tarvitse häiritä työtä tekevää ihmistä ja hän saa hieman oikeaa rahaa.
saaristossa tai mökkiteillä. Sieltä kyllä löytyy kojuja joista saa perunoita, munia, leivonnaisia, polttopuita yms.
Etkä voi kulkea isommillakaan teillä niin silmät ummessa, että et näkisi mansikan myyjiä, herneen myyjiä yms. Puhumattakaan niistä lukuisista kylteistä tien poskilla, jotka kertovat suoramyynnistä.
Myyn tuottamani lihan suorammyntinä joko suoraan yksityiselle asiakkaalle ja yrityksille. Saan paremman hinnan, mutta aikaa kuluu vastaavasti monin kertaisesti. Olen päätynyt tähän tapaan, koska voin pienemmällä eläinmäärällä saada saman tuloksen kuin suurella ja myymällä teurastamolle.
Kyse ei ole mielestäni laiskuudesta vaan valinnasta. Onhan se totta, että kilon perunoiden myyntiin kuluu suhteettomasti aikaa, mutta minä myynkin kilon lihaa ja hintaluokka on ihan eri kuin perunoilla.